{"id":21,"date":"2015-11-20T11:51:00","date_gmt":"2015-11-20T09:51:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/friedmanista-kantolasta-talouspuheesta\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:17","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:17","slug":"friedmanista-kantolasta-talouspuheesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/friedmanista-kantolasta-talouspuheesta\/","title":{"rendered":"Friedmanista, Kantolasta, talouspuheesta ja talouspuhepuhetta puhuvista talouspuhetutkijoista"},"content":{"rendered":"<p>Sitra julkaisi \u00e4skett\u00e4in viestinn\u00e4n tutkija Anu Kantolan kirjoittaman <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisu\/2015\/muuttuuko-maan-tapa\">muistion<\/a> Suomen talouspolitiikasta. On mahdollista, joskaan ei todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 palaamme t\u00e4h\u00e4n muistioon tarkemmin my\u00f6hemmin. Mutta muistio her\u00e4tti heti tuoreeltaan mielenkiintoisen keskustelun, kun Tommi Uschanov kirjoitti siit\u00e4 Helsingin Sanomien <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/sunnuntai\/a1447390523347\">kolumnissaan<\/a>.<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name='more'><\/a><br \/>\nUschanov huomautti, ett\u00e4 Kantola oli virheellisesti sanonut Milton Friedmanin toimineen vahvan markan politiikan innoittajana. Friedman <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/marketmonetarist.com\/2011\/10\/29\/milton-friedman-on-exchange-rate-policy-2\/\">kannatti<\/a> kiinteiden sijasta kelluvia valuuttakursseja. Kantola vastasi Uschanoville HS:n <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/a1447835113816\">mielipidesivuilla<\/a>.<\/p>\n<p>Kantolan vastaus on j\u00e4lleen yksi varoittava esimerkki yleistyneest\u00e4 ns. talouspuhetutkimuksesta. Siin\u00e4 talouspolitiikkaa analysoidaan puheen tai viestinn\u00e4n tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ilman ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kunnolla. Asiaa on k\u00e4sitelty aiemmin <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouspuhepuhe\/\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>, <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouskielioppi-toimittajia-varten\/\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a> ja <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.libera.fi\/blogi\/talouspuhe-ja-pillastumiseni\/\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Seuraavassa kaksi suoraa sitaattia Kantolan vastauksesta.<\/p>\n<blockquote class=\"tr_bq\"><p>\n&#8220;Monetarismi ei ollut vain oppi kelluvasta valuutasta. Monetarismin ytimen\u00e4 oli valtioiden finanssi- ja valuuttapolitiikan suitsiminen ja rahapolitiikan vallan kasvattaminen. Sek\u00e4 vakaa ett\u00e4 kelluva valuutta saattoivat palvella t\u00e4t\u00e4 ideaa viem\u00e4ll\u00e4 valtiolta valuuttapolitiikan mahdollisuuden&#8221;<br \/>\n&#8212;-<br \/>\n&#8220;Ja, toisin kuin Uschanov v\u00e4itt\u00e4\u00e4, edes Friedman itse ei kannattanut vain kelluvia valuuttoja. Monet taloustieteilij\u00e4t, esimerkiksi Steve Hanke Johns Hopkinsin yliopistosta, ovat nostaneet esiin, ett\u00e4 juuri se on yleinen v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys. Friedman hyv\u00e4ksyi my\u00f6s kiinte\u00e4n valuutan, joka vei valtiolta mahdollisuuden valuuttapolitiikkaan.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>\nKantola ilmeisesti viittaa t\u00e4h\u00e4n Cato-instituutin sivuilla olevaan Steve Hanken <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.cato.org\/publications\/commentary\/milton-friedman-float-or-fix\">kirjoitukseen<\/a>. (Harvoin muuten n\u00e4kee suomalaisten viestinn\u00e4n tutkijoiden siteeraavan Cato-instituutin tuotoksia, mik\u00e4 hupaisana yksityiskohtana mainittakoon.)<\/p>\n<p>Kantola ei ole tainnut ihan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lukemaansa. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kiinte\u00e4 valuuttakurssi vie valtiolta valuuttakurssipolitiikan mahdollisuuden. Mutta valuuttakurssipolitiikka on m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti valuutan arvoon vaikuttamista. Valuuttakurssin pit\u00e4minen kiinte\u00e4sti halutulla tasolla on varmaankin historiallisesti yleisin valuuttakurssipolitiikan muoto. <\/p>\n<p>Kantola sanoo siis tiivistettyn\u00e4, ett\u00e4 tavanomaisimman valuuttakurssipolitiikan harjoittaminen vie valtiolta mahdollisuuden harjoittaa valuuttakurssipolitiikkaa. Yht\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 olisi sanoa, ett\u00e4 vuokras\u00e4\u00e4ntely vie valtiolta mahdollisuuden s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 vuokria.<\/p>\n<p>Toinen Kantolan v\u00e4ite on, ett\u00e4 vakaa valuuttakurssi palvelee Friedmanin tavoittelemaa rahapolitiikan korostamista finanssi- ja valuuttapolitiikan kustannuksella. Kantolan siteeraama Hanke todella kertoo, ett\u00e4 Friedmanille kelpasi my\u00f6s kiinte\u00e4 valuuttakurssi. Friedmanin mukaan t\u00e4m\u00e4n hintana on kuitenkin se, ettei rahapolitiikkaa voida harjoittaa lainkaan.<\/p>\n<p>Friedman tunnisti kaksi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 politiikkayhdistelm\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen on kelluva valuuttakurssi ja mahdollisuus harjoittaa rahapolitiikkaa. Toinen vaihtoehto on kiinte\u00e4 valuuttakurssi, eik\u00e4 lainkaan rahapolitiikkaa.<\/p>\n<p>Asiat ovat siis t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastoin kuin Kantola v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Kantola sanoo, ett\u00e4 Friedmanin mukaan kiinte\u00e4 kurssi vie mahdollisuuden valuuttakurssipolitiikalta ja korostaa rahapolitiikkaa. Todellisuudessa friedmanilainen kiinte\u00e4 kurssi tarkoittaa, ett\u00e4 harjoitetaan vain ja ainoastaan valuuttapolitiikkaa eik\u00e4 lainkaan rahapolitiikkaa.<\/p>\n<p>Palataan viel\u00e4 noihin kahteen Friedmanin mukaan mielekk\u00e4\u00e4seen politiikkayhdistelm\u00e4\u00e4n. Hanke siis toteaa, ett\u00e4 Friedman piti j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 kahta &#8220;\u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4&#8221;: kelluvia kursseja, jotka sopeutuvat rahapolitiikkaan tai kiinteit\u00e4 kursseja, joihin rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 sopeutuu. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 kiinte\u00e4n kurssin tapauksessa rahapolitiikka on &#8220;autopilotilla&#8221;, eik\u00e4 aktiivista rahapolitiikkaa harjoiteta.<\/p>\n<p>Mutta Friedman ei pit\u00e4nyt j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 sekasysteemej\u00e4, joissa valtio yritt\u00e4\u00e4 samanaikaisesti harjoittaa valuutan arvoon vaikuttavaa valuuttakurssipolitiikkaa ja rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tai korkoon vaikuttavaa rahapolitiikkaa. Vahvan markan politiikka oli kuitenkin <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.suomenpankki.fi\/fi\/julkaisut\/muut_julkaisut\/Documents\/SP200_02_nide.pdf\">juuri t\u00e4llaista<\/a>. Jos Friedman oli t\u00e4m\u00e4n politiikan innoittajana, silloin Friedmania oli luettu Kantolan tyyliin, eli huolimattomasti.<\/p>\n<p>Kantolan vastine on siis jokseenkin surullista luettavaa. Paitsi ettei siin\u00e4 vastata Tommi Uschanovin osuvaan kritiikkiin, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 taloudelliset perusk\u00e4sitteet ovat Kantolalle ep\u00e4selvi\u00e4.<\/p>\n<p>Asia on surullinen my\u00f6s toisella tavalla. Talouspuhetutkimus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 usein keskustelun siihen mit\u00e4 joku ammoin kuollut hieno ihminen todella sanoi tai ei sanonut. Kiinnostavin talouskeskustelu keskittyy kuitenkin uuteen tutkimukseen ja sit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n el\u00e4vien ihmisten kesken. Juuri sellaista keskustelua kiistelty Friedman itsekin k\u00e4vi aikoinaan.<\/p>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: center;\">\n<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/1.bp.blogspot.com\/-rShgyNEDjiI\/Vk8SDpWhO0I\/AAAAAAAAATQ\/L5UzAHHCeMU\/s1600\/friedman.png\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" height=\"166\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/friedman.png\" width=\"320\" \/><\/a><\/div>\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sitra julkaisi \u00e4skett\u00e4in viestinn\u00e4n tutkija Anu Kantolan kirjoittaman muistion Suomen talouspolitiikasta. On&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":197,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[32,78,176,220,263],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":84,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/friedman.png","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/friedman.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/21"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1436,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions\/1436"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}