{"id":25,"date":"2015-10-04T10:51:00","date_gmt":"2015-10-04T07:51:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/roope-seta-ja-rahareformi\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:17","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:17","slug":"roope-seta-ja-rahareformi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/roope-seta-ja-rahareformi\/","title":{"rendered":"Roope-set\u00e4 ja rahareformi"},"content":{"rendered":"

Keskiviikkona julkaistiin erikoinen talouskirja: Raha – mit\u00e4 se on ja mit\u00e4 sen tulisi olla<\/a>. Kirjoittajasta oli hiljattain my\u00f6s iso henkil\u00f6juttu Helsingin Sanomissa<\/a>. H\u00e4n on esiintynyt useilla radiokanavilla<\/a>. Kirjassa vaaditaan “rahareformia”. <\/p>\n

Docventuresin toimittaja Riku Rantala pyysi antamaan “pointteja” kirjasta ja sen yhteydess\u00e4 julkaisusta toimittajan t\u00e4rppilistasta<\/a>. Tein ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4. Homma meni y\u00f6ty\u00f6ksi, ja tuloksena oli aika pitk\u00e4 juttu. Kommentoin asiaa melko sekavasti my\u00f6s Yle Puheen radio-ohjelmassa<\/a>. <\/p>\n

Pointtien kirjoittamisesta oli sen verran vaivaa, ett\u00e4 julkaisemme sen nyt t\u00e4ss\u00e4. Kirjoitus on aika lailla editoimaton, ja siksi ei kenties kaikilta osin vastaa Asiattoman tavanomaista, t\u00e4ydellisen huoliteltua kirjoitustyyli\u00e4. Sen ei ole tarkoitus olla viimeinen, vaan ensimm\u00e4inen sana asiassa. T\u00e4rppilistakin kannattaa lukea ennen kuin lukee kirjoituksen.
\n<\/a><\/p>\n

\n1 Kukaan ei halua rahaa. Rahan tuijottaminen on hassua<\/h2>\n

\n1.1 Ihmiset haluavat arvokkaita asioita, eiv\u00e4t rahaa<\/h3>\n

Ihan ensimm\u00e4inen asia, joka kannattaa tajuta on se, ettei kukaan halua rahaa. Ket\u00e4\u00e4n ei kiinnosta raha sin\u00e4ns\u00e4, paitsi ehk\u00e4 Roope Ankkaa. Raha on paperia tai numeroita verkkopankin ruudulla. Ihmisi\u00e4 kiinnostaa se mit\u00e4 rahalla saa. Rahalla saa asioita, joita ihmiset haluavat. Rahan avulla saa ihmiset antamaan itselle tavaroita ja muut tekem\u00e4\u00e4n juttuja joita haluaa teht\u00e4v\u00e4n. <\/p>\n

Kun ajattelee taloutta ja yhteiskuntaa, kannattaakin ensin unohtaa raha kokonaan. T\u00e4rkeint\u00e4 ei suinkaan ole se, miten raha kulkee taloudessa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, kuka maailmassa joutuu tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4kin ty\u00f6t\u00e4 ja kuka saa mitk\u00e4kin hyv\u00e4t asiat. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, kuka joutuu ajamaan bussia, kuka kaivamaan kaivoksissa, kuka tarjoilemaan kahvilassa, kuka saa sy\u00f6d\u00e4 ruoat, kuka katsoa elokuvat ja kuka saa asua miss\u00e4kin, kuka n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4, kuka kuolee nuorena, kenen lapset voivat hyvin kenen huonosti, mit\u00e4 tavaroita tuotetaan, mit\u00e4 ja mihin rakennetaan, millaista tutkimusta ja millaisia keksint\u00f6j\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tavalla energia tuotetaan, mihin saasteet lasketaan. <\/p>\n

Ihmisten yksityiset ja ihmiskunnan mahdolliset yhteiset tavoitteet liittyv\u00e4t n\u00e4ihin asioihin. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon hyvi\u00e4 asioita, kuten tavaroita, palveluita, terveytt\u00e4, ruokaa, taidetta, luontoa, aikaa perheen kanssa jne. niin ett\u00e4 joudutaan tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ik\u00e4vi\u00e4 duuneja ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n arvokkaita resursseja. <\/p>\n

Rahan olemassaolo toki vaikuttaa siihen, miten hyv\u00e4t ja huonot asiat jakautuvat maailmassa. Mutta raha itsess\u00e4\u00e4n ei ole t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kiinnostavaa. Jos t\u00e4sm\u00e4lleen sama hyvien ja huonojen asioiden jakautuminen saavutettaisiin aivan toisenlaisella rahojen jakautumisella tai toisenlaisella rahaj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, tai vaikka kokonaan ilman rahaa, ihmiskunnan asiat olisivat ihan yht\u00e4 hyvin tai huonosti kuin ne ovat nyt. Rahalla itsess\u00e4\u00e4n ei ole v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Pelk\u00e4n rahan tuijottaminen on siis aivan hassua puuhaa, siin\u00e4 unohtuvat ne asiat jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Siis ne oikeasti hyv\u00e4t asiat, jotka meist\u00e4 ovat arvokkaita. Taloustiede puhuu t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 hy\u00f6dykkeist\u00e4. Hy\u00f6dykkeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kaikki hyv\u00e4t asiat, siis asiat jotka ovat arvokkaita jollekin ihmiselle jossain joskus. Raha on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vain siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin se vaikuttaa hy\u00f6dykkeiden tuotantoon ja jakautumiseen.<\/p>\n

<\/p>\n

\n1.2 Hyvien asioiden virrat ovat kiinnostavia, eiv\u00e4t rahavirrat<\/h3>\n

Kun ihmiset harjoittavat vaihdantaa, vaikka tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 tai ostavat asioita, se miten raha liikkuu, ei ole t\u00e4rkeint\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, miten vaihdettavat hy\u00f6dykkeet liikkuvat. Kuka saa pitk\u00e4ss\u00e4, pitk\u00e4ss\u00e4 vaihtokauppojen ketjussa lopulta mit\u00e4kin ja mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 joutuu tekem\u00e4\u00e4n nuo hyv\u00e4t asiat saadakseen. Raha tietenkin mahdollistaa suuren osan vaihdannasta, mutta sen saaminen ei ole kenenk\u00e4\u00e4n lopullinen tavoite. <\/p>\n

<\/p>\n

\n1.3 Verotuksessa ei ole kysymys rahasta<\/h3>\n

Aivan sama p\u00e4tee valtion toimintaan ja rahoitussektoriin. Ei kannata ajatella ett\u00e4 valtio verottaa meilt\u00e4 rahaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 julkiseen tuotantoon ja tulonsiirtoihin. Verotus on hyvien asioiden eli hy\u00f6dykkeiden siirt\u00e4mist\u00e4 ihmisilt\u00e4 joko julkiseen kulutukseen tai toisille ihmisille tulonsiirtoina. <\/p>\n

Ajatellaan vaikka ett\u00e4 valtio ottaa sinulta satasen tuloveroa, antaa sen tulonsiirtona jollekulle joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen ruokaan. T\u00e4sm\u00e4lleen sama lopputulos olisi voitu saada aikaan ilman rahaa vaatimalla, ett\u00e4 sin\u00e4 teet sen verran ty\u00f6t\u00e4 ruokapalkalla, ett\u00e4 saat tuon verran ruokaa ja annat ruoan tulonsiirron saajalle. T\u00e4m\u00e4 on verotuksen todellinen luonne, rahan siirto on vain kirjanpitoa. Valtio siis ottaa sinulta oikeita hy\u00f6dykkeit\u00e4, so. ty\u00f6si arvon ja siirt\u00e4\u00e4 sen toiselle. <\/p>\n

Raha tietenkin helpottaa suuresti t\u00e4m\u00e4n vaihdannan tekemist\u00e4, eik\u00e4 nykyisen kaltainen verotus olisi suuressa mittakaavassa mahdollista ilman rahaa. Mutta silti ihmisten hyvinvoinnin kannalta rahan siirtyminen ei ole olennaista vaan se, ett\u00e4 sin\u00e4 teet ty\u00f6t\u00e4 jonkun toisen ruoan eteen. Tai joku tekee sinun, riippuen kummalla puolella satut olemaan, saama- vai maksajapuolella. <\/p>\n

Sama p\u00e4tee siihen, jos valtio vaikka rakentaa verorahoilla tien. Valtio siirt\u00e4\u00e4 sinulta ei rahaa, vaan todellista varallisuutta, eli ty\u00f6si arvon, tien rakentamiseen. Ennen vanhaan verotus tapahtuikin usein suoraan ty\u00f6n\u00e4, eli ihmiset pantiin rakentamaan tiet\u00e4. Raha mahdollistaa sen, ett\u00e4 teet jotain muuta ty\u00f6t\u00e4 ja se vaihdetaan tien tekemiseksi.<\/p>\n

Ilman rahaa asiat olisivat toki hankalia. Jos olisit t\u00f6iss\u00e4 lapiotehtaassa saisit palkkasi lapioina ja valtio joutuisi verottamaan sinulta lapion ja etsim\u00e4\u00e4n jonkun tientekij\u00e4n joka tarvitsee lapion ja suostuisi tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n tiet\u00e4 lapion saadakseen. <\/p>\n

Mutta silti verotuksessa olennaista ei ole se, ett\u00e4 raha vaihtaa omistajaa vaan se, ett\u00e4 verotuksen kautta teet ty\u00f6t\u00e4 valtion rakentaman tien hyv\u00e4ksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 todelliset hyv\u00e4t asiat vaihtavat omistajaa. Sinun vapaa-aikasi tai hy\u00f6dykkeet, jotka olisit ty\u00f6ll\u00e4si ostanut vaihdetaan tiehen.<\/p>\n

<\/p>\n

\n1.4 Pankeissa ja rahoitusmarkkinoissa ei ole kysymys (pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n) rahasta<\/h3>\n

Samoin rahoitussektori voidaan ihan hyvin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman rahaa. S\u00e4\u00e4st\u00e4misen ajatus on, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t kuluta hyvi\u00e4 asioita nyt, ett\u00e4 voisivat (tai heid\u00e4n lapsensa voisivat) kuluttaa enemm\u00e4n hyvi\u00e4 asioita joskus tulevaisuudessa.<\/p>\n

Yritysten rahoittamisen ajatus on, ett\u00e4 yritys tarvitsee resursseja projekteihin nyt, vaikka niiden hedelm\u00e4t ovat vasta tulevaisuudessa. Hyv\u00e4 esimerkki on rakennusprojekti. Rakennustarvikkeet, ty\u00f6kalut, ty\u00f6miehet tarvitaan nyt, vaikka rakennus on valmis vasta tulevaisuudessa. Rahoitusmarkkinoiden teht\u00e4v\u00e4 on hoitaa tarvikkeet ym. paikalle nyt vastineeksi osuudesta tulevaa taloa. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tietysti tapahtuu rahan, pankkien, osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen avulla. Mutta periaatteessa kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 jotkut ihmiset suostuvat olemaan t\u00f6iss\u00e4 tai antamaan rakentajalle tarvikkeita siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 saavat my\u00f6hemmin osuuden valmiin talon arvosta. T\u00e4m\u00e4 on rakennusprojektin rahoituksen todellinen sis\u00e4lt\u00f6, ei se, millaisia rahoitusinstrumentteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Rahoitusinstrumentit vain tekev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kaiken mahdolliseksi tai ainakin helpommaksi. <\/p>\n

Pankkien teht\u00e4v\u00e4 ei siis ole v\u00e4litt\u00e4\u00e4 rahaa, vaan pankkien teht\u00e4v\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 todellisia hyvi\u00e4 asioita, esimerkiksi rakennustarvikkeita nyt, vastineeksi tulevista hyvist\u00e4 asioista, kuten taloista tulevaisuudessa. Kysymys ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ole rahasta. <\/p>\n

Toinen rahoitusmarkkinoiden teht\u00e4v\u00e4 on siirt\u00e4\u00e4 riski\u00e4 niilt\u00e4 jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 halua niille jotka haluavat. Riskik\u00e4\u00e4n ei ole rahaan liittyv\u00e4 asia. Riski on sit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa saatavien hyvien asioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ep\u00e4varma. Varmasti saatavat hyv\u00e4t asiat ovat arvokkaampia kuin ep\u00e4varmat hyv\u00e4t asiat. Taaskaan tulevaisuudessa saatavan rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ei ole kiinnostavaa, vain se, mit\u00e4 hyvi\u00e4 
\nasioita tulevaisuudessa saadaan. <\/p>\n

<\/p>\n

\n2 Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 seuraa t\u00e4rppilistan ja kirjan kannalta<\/h2>\n

Miksi t\u00e4m\u00e4 \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 johdanto, joka viel\u00e4 tuntuu itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4lt\u00e4? Sen vuoksi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyksilt\u00e4 kuulostavat jutut riitt\u00e4v\u00e4t kumoamaan suurimman osan t\u00e4rppilistan kohdista. Seuraavaksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00e4rppilista kohta kohdalta l\u00e4pi. Kommentit perustuvat suureksi osaksi t\u00e4rppilistaan, mutta selasin my\u00f6s kirjaa jonkin verran.<\/p>\n

<\/p>\n

\nLuku 1: H\u00e4mment\u00e4v\u00e4 raha <\/h3>\n

Kirjassa ja t\u00e4rppilistassa esitell\u00e4\u00e4n rahaan liittyvi\u00e4 “harhak\u00e4sityksi\u00e4”. “Harhak\u00e4sityksist\u00e4” merkitt\u00e4vin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan se, ett\u00e4 pankkien teht\u00e4v\u00e4n sanotaan olevan rahan v\u00e4litt\u00e4minen tallettajilta lainarahoituksen tarvitsijoille. Todellisuudessa, n\u00e4in kirjassa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, pankit tuhoavat ja luovat rahaa.<\/p>\n

Mutta kuten \u00e4sken toin esiin, kukaan ei v\u00e4it\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pankkien teht\u00e4v\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 rahaa. Pankkien teht\u00e4v\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 todellista varallisuutta, todellisia hyvi\u00e4 asioita, kuten rakennustarvikkeita joita tarvitaan nyt, vastineeksi tulevista hyvist\u00e4 asioista. Tallettajat ovat niit\u00e4, jotka ovat valmiita luopumaan rakennustarvikkeiden arvoisista hy\u00f6dykkeist\u00e4 nyt saadakseen tulevaisuudessa enemm\u00e4n hyvi\u00e4 asioita. Vain lapsellinen ajattelija tai arkikielen huolimaton k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ajattelee, ett\u00e4 kysymys on rahan v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4. Raha on kirjanpitoa, siirtyv\u00e4t rakennustarvikkeet asian ydin. <\/p>\n

Ammatti- ja peruskoulun oppikirjojen kirjoittajat (joita kirjassa siteerataan) ovat kenties joskus huolimattomia asiasta puhuessaan. Mutta kukaan ammattitaloustieteilij\u00e4 ei tee t\u00e4t\u00e4 virhett\u00e4. On itse asiassa huvittavaa, ett\u00e4 seuraavassa t\u00e4rpiss\u00e4 2 taloustiedett\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n (t\u00e4ysin perusteetta tosin) rahan unohtamisesta. T\u00e4m\u00e4 ilmeisesti siksi, ett\u00e4 monesti taloustieteess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n juuri olennaiseen, eli todellisen varallisuuden, oikeiden hyvien asioiden siirtymiseen, eik\u00e4 roopeankkamaiseen rahan vahtaamiseen.<\/p>\n

Jos viel\u00e4 ep\u00e4ilet, ettei pankkien keskeinen teht\u00e4v\u00e4 ole hyvien asioiden v\u00e4litt\u00e4minen nyt vastineeksi tulevista hyvist\u00e4 asioista, mieti omaa asuntolainaasi. Sait asunnon heti ja vastineeksi joudut antamaan pois osan ty\u00f6panoksestasi joka kuukausi. Jos haluat ajatella viel\u00e4 konkreettisemmin, joudut antamaan pankille ne hy\u00f6dykkeet jotka voisit muuten ostaa ty\u00f6ll\u00e4si. Annat pankkiin joka kuukausi taulu-tv:n tai jotain sellaista riippuen lyhennysten koosta. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 kannat telkkarin pankkiin, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 joudut luopumaan telkkarista lainaa lyhent\u00e4\u00e4ksesi.<\/p>\n

Pankin olemassaolo mahdollistaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelyn. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 pankin teht\u00e4v\u00e4 sinun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si on juuri t\u00e4m\u00e4: antaa sinulle varallisuutta nyt vastineeksi osuudesta tulevasta varallisuudestasi. On ihan sama liittyyk\u00f6 t\u00e4h\u00e4n rahan v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 vai sen tuhoamista ja luomista. Kysymys ei ole rahasta, vaan todellisista hyvist\u00e4 asioista: asunnostasi ja ty\u00f6si arvosta. <\/p>\n

Itsest\u00e4\u00e4nselvyydenkin uhalla sanon viel\u00e4 sen, ett\u00e4 pystyiv\u00e4tp\u00e4 pankit luomaan ja tuhoamaan rahaa halutessaan tai eiv\u00e4t, ne eiv\u00e4t voi luoda mielivaltaisesti todellista varallisuutta. Voit itse todeta t\u00e4m\u00e4n empiirisesti vaikkapa perustamalla pankin ja kirjaamalla omalle tilillesi omassa pankissasi esimerkiksi triljoona euroa. Katsotaan tuleeko sinusta maailman rikkain mies. Voit my\u00f6s ihmetell\u00e4 sit\u00e4, miksi Bj\u00f6rn Wahlroos on niin k\u00f6yh\u00e4. Miksei h\u00e4n vain kirjaa omassa pankissaan omalle tililleen sit\u00e4 triljoonaa?<\/p>\n

<\/p>\n

\nLuku 2: Vallitsevat harhaluulot<\/h3>\n

T\u00e4rppilistan kohta 2 kuuluu: “Valtavirtaisessa taloustieteess\u00e4 ajatellaan, ettei rahalla itsell\u00e4\u00e4n ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ole sen suurempaa merkityst\u00e4. Velan ajatellaan olevan vain rahan siirtymist\u00e4 yhdelt\u00e4 ryhm\u00e4lt\u00e4 toiselle. Pankkien ajatellaan olevan vain v\u00e4yl\u00e4, jota pitkin raha t\u00e4ll\u00f6in siirtyy. N\u00e4iden harhak\u00e4sitysten vuoksi taloustieteen malleista ei yleens\u00e4 l\u00f6ydy sen enemp\u00e4\u00e4 pankkeja, velkaa kuin rahaakaan.”<\/p>\n

Yksik\u00e4\u00e4n lause ei pid\u00e4 paikkaansa. Taloustieteess\u00e4 rahan merkityst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tietenkin eritt\u00e4in suurena. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 nykyisen kaltainen historiallisesti uskomattoman monimutkainen yhteiskunnallinen ty\u00f6njako ei olisi mahdollista ilman rahaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Asiasta on runsaasti korkeatasoista tutkimusta.<\/p>\n

Velan ei ajatella olevan rahan siirtymist\u00e4. Kuten yll\u00e4 on todettu, velassa on kysymys oikeiden hyvien asioiden siirtymisest\u00e4. Velallinen saa jotain itselleen arvokasta nyt ja joutuu luopumaan jostain itselleen arvokkaasta tulevaisuudessa. Velkoja luopuu jostakin arvokkaasta nyt ja saa jotain arvokasta tulevaisuudesta. Raha on kirjanpitoa, ei p\u00e4\u00e4asia.<\/p>\n

T\u00e4ytyy viel\u00e4 huomauttaa, ett\u00e4 vaikka oikeiden hyvien asioiden jakautuminen on ihmisten hyvinvoinnin kannalta se t\u00e4rke\u00e4 asia, raha tietysti vaikuttaa siihen. Rahan rooli on toimia vaihdon v\u00e4lineen\u00e4, mutta kukaan j\u00e4rkev\u00e4 ihminen ei ajattele, ett\u00e4 raha olisi “t\u00e4ysin neutraali”, kuten kirjassa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Manipuloimalla rahaa voidaan manipuloida hyvien asioiden jakaumaa. T\u00e4t\u00e4 on rahapolitiikka. Kukaan ei kiell\u00e4 rahapolitiikan mahdollisuutta. Mutta rahapolitiikankin arvioinnissa keskeist\u00e4 on se, kuinka se vaikuttaa hyvien asioiden jakautumiseen, ei se kuinka se vaikuttaa rahan jakautumiseen.<\/p>\n

Pankkeja, velkaa ja rahaakin l\u00f6ytyy taloustieteen malleista toki hyvin paljon.<\/p>\n

Valitettavasti t\u00e4st\u00e4 tuli jo aika pitk\u00e4, enk\u00e4 voi k\u00e4sitell\u00e4 kirjan lukua 2 tarkemmin. Mutta sanon ihan suoraan, ett\u00e4 siin\u00e4 esitetty karikatyyri “valtavirtaisesta” taloustieteest\u00e4 kertoo paljon enemm\u00e4n kirjoittajasta kuin taloustieteest\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

\nLuku 3: Velka ei ole valinta<\/h3>\n

En oikeastaan ymm\u00e4rr\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 kohdasta, siin\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 olevan oikein mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. En ehtinyt katsoa varsinaista kirjaa hirve\u00e4n tarkkaan. Kirjassa tunnutaan v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 kun kerryt\u00e4mme itsellemme rahaa, se samalla kerrytt\u00e4\u00e4 jonkun toisen velkaa. Ja t\u00e4t\u00e4 tunnutaan pit\u00e4v\u00e4n oikein pahana. Sivun 80 perusteella ajatus on, ett\u00e4 yrit\u00e4mme koko ajan lis\u00e4t\u00e4 omaa raham\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mme ja samalla tulemme lis\u00e4nneeksi jonkun toisen velkam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 johtuu jonkinlainen velkaantumiskierre.<\/p>\n

Mutta tietenk\u00e4\u00e4n kukaan ei yrit\u00e4 kasvattaa omaa raham\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan jokainen yritt\u00e4\u00e4 kasvattaa omistamiensa oikeiden hyvien asioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vain Roope Ankka haluaa lis\u00e4\u00e4 rahaa. On siis aika yhdentekev\u00e4\u00e4, vaikka kirjan (sin\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4) v\u00e4ite rahan velkaluonteesta olisi totta (ovatko bitcoinit rahaa, onko niiden synnytt\u00e4minen aiheuttanut velkaa, en tied\u00e4). Ratkaisevaa ei ole raha, vaan ihan muut asiat. Ja t\u00e4m\u00e4 tekee koko luvusta tosi vaikean k\u00e4sitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Analyysi\u00e4 kriiseist\u00e4 ja niiden syist\u00e4 on my\u00f6s todella vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 n\u00e4in nopealla lukemisella. <\/p>\n

<\/p>\n

\n2.4 Luku 4: Valtionvelan mielett\u00f6myys<\/h3>\n

T\u00e4rppilistassa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 valtion kulutuksen rahoittaminen velalla on kallista. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa. Valtion kulutuksessa, kuten omassasikaan, rahoitus ei ole t\u00e4rkein asia. Kun menet kaupan kassalle maksamaan ostoksiasi kortilla, kassahenkil\u00f6 kysyy maksatko pankkikortilla vai luottokortilla. Et joudu miettim\u00e4\u00e4n vastaustasi loputtomiin, koska se ei ole niin kovin olennainen. Jos maksat luotolla, tilillesi j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n rahaa kasvamaan korkoa, mutta joudut maksamaan luoton my\u00f6hemmin korkoineen. Jos maksat pankkikortilla, tilill\u00e4si on heti v\u00e4hemm\u00e4n rahaa kasvamassa korkoa. <\/p>\n

Et voi juurikaan rikastua tai k\u00f6yhty\u00e4 valitsemalla pankkikortin tai luottomaksun. Ratkaisevaa on, ovatko ostoksesi j\u00e4rkevi\u00e4 suhteessa varallisuuteesi ja ty\u00f6si tuottavuuteen (palkkaan). <\/p>\n

Ihan samalla tavalla valtion menoissa ei ole keskeist\u00e4 verotetaanko varat niihin nyt vai v\u00e4h\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4. Jos otetaan velkaa, tarvitsee verottaa nyt v\u00e4hemm\u00e4n, mutta tulevaisuudessa joudutaan verottamaan korkojen kanssa. Valtion kannalta, kuten sinun kaupan kassalla, pankkikortti vai luottokortti ei ole mik\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys. <\/p>\n

Tietenk\u00e4\u00e4n et voi loputtomiin el\u00e4\u00e4 yli varojesi, siis et voi kuluttaa enemp\u00e4\u00e4 kuin mik\u00e4 todellinen varallisuutesi on. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole rahoituskysymys. Aivan samalla tavalla valtiokaan ei voi kuluttaa enemp\u00e4\u00e4 kuin se pystyy pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4yksell\u00e4 verottamaan (siis ei rahaa, vaan oikeita hy\u00f6dykkeit\u00e4). Ja lopulta velkojatkin t\u00e4m\u00e4n huomaavat. Mutta kysymys ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 velka olisi rahoitusv\u00e4lineen\u00e4 jotenkin kalliimpi kuin verotus. Velka on (olennaisesti) vain verotuksen viiv\u00e4st\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 asiaa olemme yritt\u00e4neet joskus blogikirjoituksessakin<\/a> tuoda esiin. Paljon kaunopuheisemmin asiasta kertoo kenties paras kansantajuinen taloustiedekirja Stephen Landsburgin The Armchair Economist<\/a>, jonka Kindle-versio on halpa. Sen luvussa 11 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

\n2.5 Luku 5: Kilpailu rahasta<\/h3>\n

\u201dKaikki valtiot tavoittelevat vaihtotaseen ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, t\u00e4rppilistan kohta 5 aloittaa itsevarmasti. V\u00e4ite olisi totta, jos puhuttaisiin 1600-luvun valtioista. T\u00e4m\u00e4 colbertilainen \/ merkantilistinen ajattelu hyl\u00e4ttiin 300 vuotta sitten. Kukaan ei tavoittele vaihtotaseen ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4, siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Vaihtotaseen pysyv\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 (jos se olisi mahdollinen, mit\u00e4 se ei ole) tarkoittaisi, ett\u00e4 maasta viet\u00e4isiin koko ajan enemm\u00e4n tavaraa kuin sinne tuotaisiin. Kukaan ei halua t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4invastoin haluamme tietenkin, ett\u00e4 t\u00e4nne saadaan mahdollisimman paljon tavaraa ja vastineeksi joudutaan viem\u00e4\u00e4n pois mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n tavaraa. Ei vienti ole ulkomaankaupan tavoite, se on ulkomaankaupan hinta. Vienti on hy\u00f6dykkeit\u00e4, joita me emme voi kuluttaa, siis jotka joudumme antamaan pois, ett\u00e4 saamme tuontihy\u00f6dykkeit\u00e4. Tuonti on ulkomaankaupan tavoite.<\/p>\n

Kun j\u00e4rkev\u00e4t ihmiset puhuvat viennin t\u00e4rkeydest\u00e4, he tarkoittavat, ett\u00e4 jos me osaamme valmistaa hy\u00f6dykkeit\u00e4, joita muu maailma pit\u00e4\u00e4 arvossa, muu maailma l\u00e4hett\u00e4\u00e4 meille paluupostissa paljon arvokkaita hy\u00f6dykkeit\u00e4. Jos osaamme tehd\u00e4 vain tavaroita, joita muu maailma ei arvosta, meille tulee paluupostissa v\u00e4hemm\u00e4n hy\u00f6dykkeit\u00e4. <\/p>\n

Jos siis se olisi mahdollista, ikuinen vaihtotaseen alij\u00e4\u00e4m\u00e4 olisi onnellinen asiaintila. Saisimme arvokkaampaa tavaraa kuin mist\u00e4 joutuisimme luopumaan. Esimerkiksi henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni toivoisin, ett\u00e4 pystyisin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4naikuisen henkil\u00f6kohtaisen vaihtotaseeni alij\u00e4\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Kohdassa 5 ei siis ole j\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

\n2.6 Luku 6: Loputon talouskasvu<\/h3>\n

Talouskasvu (oikein m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4, ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 bkt:n kasvu) tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset saavat enemm\u00e4n arvostamiaan hyvi\u00e4 asioita ja joutuvat tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n ik\u00e4vi\u00e4 asioita. Talouskasvua tarvitaan maailmaan kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 ja paljon, meid\u00e4n t\u00e4ytyy pelastaa miljardeja ihmisi\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4. Kuka tahansa joka toivoo talouskasvun v\u00e4henemist\u00e4, toivoo, ett\u00e4 ihmiset pysyv\u00e4t k\u00f6yhin\u00e4. <\/p>\n

Kasvua tavoitellaan siis siksi, ett\u00e4 saataisiin ihmisille lis\u00e4\u00e4 kaikkea jota he pit\u00e4v\u00e4t arvossa, kuten vaikkapa ruokaa, terveytt\u00e4 ja oleskelua perheen kanssa. Ei jonkin ihmeellisen velkakierteen yll\u00e4pit\u00e4miseksi. J\u00e4lleen kerran: kasvussa on kysymys oikeista hyvist\u00e4 asioista, ei rahasta.<\/p>\n

<\/p>\n

\n2.7 Luku 7: Kriisist\u00e4 kriisiin<\/h3>\n

T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rppilistan kohdassa toistellaan aika paljon aiempia juttuja. Ehk\u00e4 kannattaa viel\u00e4 muistuttaa pankkitalletusten ja yleens\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6jen riskeist\u00e4. Kuten sanottua, s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on sit\u00e4, ett\u00e4 ei kuluta jotain hyv\u00e4\u00e4 asiaa nyt siin\u00e4 toivossa ett\u00e4 voi tulevaisuudessa kuluttaa enemm\u00e4n hyvi\u00e4 asioita. T\u00e4h\u00e4n liittyy aina riskej\u00e4, koska tulevaisuus on ep\u00e4varma. Riskit eiv\u00e4t siis liity rahaan vaan tulevaisuuden ep\u00e4varmuuteen. <\/p>\n

\u201dRahareformin\u201d yhten\u00e4 seurauksena ilmeisesti olisi, ett\u00e4 joidenkin talletusten talletussuoja olisi t\u00e4ydellinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 rahaa saisi aina ulos yht\u00e4 paljon kuin on pankkiin laittanut. Nykyisinh\u00e4n n\u00e4in ei ole, pankki voi menn\u00e4 konkurssiin. Mutta tietenk\u00e4\u00e4n kiinnostavaa ei ole saako kaikki rahansa ulos, vaan se saako ulos yht\u00e4 paljon hyvi\u00e4 asioita kuin on j\u00e4tt\u00e4nyt kuluttamatta s\u00e4\u00e4st\u00e4ess\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 voi taata. Jos asiat menev\u00e4t huonosti ja talous romahtaa, s\u00e4\u00e4st\u00f6ille k\u00e4y huonosti riippumatta saako pankista ulos yht\u00e4 paksun setelipinkan kuin sinne kiikutti. <\/p>\n

<\/p>\n

\n2.8 Luku 8: Rahan valta ja demokratia<\/h3>\n

\u201dKyky kirjoittaa numeroita kirjanpitoon niin, ett\u00e4 ne ovat uutta rahaa, on maailman suurin ja samalla huonoiten ymm\u00e4rretty vallan l\u00e4hde\u201d, t\u00e4rppilistassa kirjoitetaan. Toivon, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti esitt\u00e4m\u00e4ni kritiikki on jo osoittanut, ettei n\u00e4in ehk\u00e4 kuitenkaan ole. Kuten totesin, rahan kirjoittamisella kirjanpitoon ei voi luoda uutta todellista varallisuutta, vaikka rahaa voisikin. Muuten voisimme tosiaan perustaa oman pankin ja laittaa omalle tilille triljoona euroa ja alkaa el\u00e4\u00e4 herroiksi.<\/p>\n

Koska rahanluonti ei siis olekaan niin kova juttu, ei se taida olla niin suuri uhka demokratiallekaan. Pankit eiv\u00e4t voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan suunnasta, eiv\u00e4t ainakaan rahanluonnin kautta. <\/p>\n

Lopuksi mainitut EU:n finanssipoliittiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat kenties tyhmi\u00e4, kenties viisaita. Niill\u00e4 ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 rahareformin kanssa.<\/p>\n

<\/p>\n

\n2.9 Luku 9: Uusi raha, uusi maailma<\/h3>\n

Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aika paljon ihan suoraan virheellist\u00e4 taloudellista analyysi\u00e4. Raha ei ole niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin kirjassa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rahanluonti. Kirja ei siis pysty my\u00f6sk\u00e4\u00e4n perustelemaan reformia uskottavasti. Kirjassa ei ole pintapuolisesti n\u00e4htyn\u00e4 viittauksia uskottavaan tieteelliseen teoreettiseen, saati empiiriseen tutkimukseen.<\/p>\n

Poikkeuksena viittausten puutteeseen on kohdan t\u00e4rppilistan kohdan 9 v\u00e4ite, ett\u00e4 \u201dIMF on mallintanut\u201d ehdotuksen mukaisen reformin ja todennut sen edulliseksi. Ensiksikin, siteerattu juttu on ilmestynyt IMF:n ty\u00f6paperisarjassa, jossa julkaistaan kaikenlaista, ei mitenk\u00e4\u00e4n IMF:n hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 eik\u00e4 viel\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedeyhteis\u00f6n hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 kamaa. Paperin kannessa sanotaan, siis t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastoin kuin kirja v\u00e4itt\u00e4\u00e4:<\/p>\n

\n<\/a><\/div>\n

Eli rahareformi ei ole mitenk\u00e4\u00e4n IMF:n hyv\u00e4ksym\u00e4. Paperissa, joka kuvailee kuivakkaan makrosimulaation, ei muuten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksyt\u00e4 suurinta osaa kirjan v\u00e4itteist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiviikkona julkaistiin erikoinen talouskirja: Raha – mit\u00e4 se on ja mit\u00e4 sen…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":202,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[53,215,221,233,262],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":120,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/ScreenShot2015-09-30at0.45.49.png","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/ScreenShot2015-09-30at0.45.49.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/25"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=25"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1440,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions\/1440"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=25"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=25"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=25"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}