{"id":34,"date":"2015-08-14T11:50:00","date_gmt":"2015-08-14T08:50:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/huippuasiallisesti-hiilidioksidipaasto\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:18","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:18","slug":"huippuasiallisesti-hiilidioksidipaasto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/huippuasiallisesti-hiilidioksidipaasto\/","title":{"rendered":"Huippuasiallisesti hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6tutkimuksesta"},"content":{"rendered":"<p>Helsingin Sanomissa <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1438915439056\">kirjoitettiin hiljattain<\/a> Aalto-yliopiston hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 oli HS:n mukaan, ett\u00e4 &#8220;uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanj\u00e4lki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin v\u00e4ljemmin rakennetuilla alueilla.&#8221; T\u00e4m\u00e4n perusteella jutussa todetaan, ett\u00e4 &#8220;nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivist\u00e4minen ei ehk\u00e4 ole hiilitehokkain tapa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asumista.&#8221;<\/p>\n<p>Keskustalaiset (eiv\u00e4t siis keskustassa asuvat, vaan kepulaiset) ehtiv\u00e4t jo innostua. Valtakunnanhajauttaja Matti Vanhanen <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/a1439261324242\">siteerasi tutkimustuloksia<\/a>&nbsp;HS:ss\u00e4 julkaistussa polveilevassa mielipidekirjoituksessa.<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name='more'><\/a><br \/>\nTutkimuksen ja sit\u00e4 koskevan uutisoinnin ongelmia on jo ehtinyt kommentoida esimerkiksi <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1439176352829\">Osmo Soininvaara<\/a>. Mutta kukaan ei tiet\u00e4\u00e4ksemme ole viel\u00e4 kertonut tarkasti, mitk\u00e4 ovat keskeiset ongelmat t\u00e4m\u00e4ntyyppist\u00e4 tutkimusta teht\u00e4ess\u00e4 ja kuinka ne voidaan edes periaatteessa ratkaista. Tutkimuksesta lehdist\u00f6lle kertovan professorin olisi ehdottomasti pit\u00e4nyt tuoda n\u00e4m\u00e4 asiat selv\u00e4sti esiin.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa ei ole ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 varsinaista tutkimusraporttia, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n HS:n juttu. N\u00e4in ollen kysymyksess\u00e4 on siis mediakritiikki, eik\u00e4 varsinaista tutkimusta koskeva.<\/p>\n<p>Kaupunkikeskustassa ja v\u00e4lj\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 asuvien hiilijalanj\u00e4lki on erilainen kahdesta eri syyst\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 keskustassa asuu erilaisia ihmisi\u00e4 tai perheit\u00e4 kuin l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4. Toisaalta samanlaistenkin perheiden aiheuttamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat erilaisia eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Asuinymp\u00e4rist\u00f6n vaikutusta tutkittaessa j\u00e4lkimm\u00e4inen seikka on kiinnostava, ei ensimm\u00e4inen. Asuntopolitiikan avulla on tarkoitus vaikuttaa ihmisten asuinymp\u00e4rist\u00f6ihin, ei siihen, millaiset tulot ihmisill\u00e4 on, kuinka monta lasta he hankkivat tai mihin el\u00e4m\u00e4nvaiheeseen heid\u00e4n ensimm\u00e4inen avioeronsa sijoittuu.<\/p>\n<p>Sen havainnon tekeminen, ett\u00e4 l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 asuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat keskim\u00e4\u00e4rin pienemm\u00e4t kuin keskustassa asuvien on siis politiikkan\u00e4k\u00f6kulmasta aika ep\u00e4kiinnostavaa. Se, ett\u00e4 tulotasoltaan, koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan erilaisten perheiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat erilaisia ei sis\u00e4ll\u00e4 asuntopolitiikan kannalta olennaista tietoa. Jotenkin on pystytt\u00e4v\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten asuinpaikka vaikuttaa samanlaisten perheiden p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Yksinkertainen tapa menn\u00e4 oikeaan suuntaan on perheiden ominaisuuksien vakiointi tilastollisesti. T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa samanaikaisesti todella tyls\u00e4lt\u00e4 ja aika vaikealta, mutta on todellisuudessa ihan kivaa ja suoraviivaista. Jokainen tilastotiedett\u00e4 yht\u00e4\u00e4n tunteva tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 on kysymys. Perusmenetelmien avulla voidaan poistaa l\u00e4hi\u00f6asukkien ja keskustalaisten (siis keskusta-asujien, ei kepulaisten) p\u00e4\u00e4st\u00f6eroista kaikkien tilastoista havaittavien perheen ominaisuuksien, kuten koon, tulojen, koulutuksen ynn\u00e4 muun vaikutus. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 puhdistettu, tai kuten slangissa sanotaan, n\u00e4iden suhteen &#8220;vakioitu&#8221; hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen ero.<\/p>\n<p>Aika moni kommentaattori esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toi esille juuri t\u00e4m\u00e4n. HS:n jutussa ei k\u00e4sitelty asiaa kunnolla. Toimittajankin olisi pit\u00e4nyt huomata, ett\u00e4 jotain on vialla vain katsomalla jutun yhteydess\u00e4 olevaa taulukkoa. Siit\u00e4 k\u00e4y esimerkiksi ilmi, ett\u00e4 vaikkapa lomamatkojen aiheuttamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat aivan erilaisia eri paikoissa asuvilla. Jos jutussa esitetty tulkinta tuloksista olisi oikea, tarkoittaisi t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hi\u00f6\u00f6n muuttaminen v\u00e4hent\u00e4isi ihmisten lomamatkailua merkitt\u00e4v\u00e4sti. Pelkk\u00e4 perheiden tulotason ja koostumuksen vakiointi poistaisikin varmaankin suuren osan havaituista p\u00e4\u00e4st\u00f6eroista.<\/p>\n<p>Onko ongelma siis korjattavissa yksinkertaisesti vakioimalla perheiden ominaisuudet tilastollisella menetelm\u00e4ll\u00e4? Valitettavasti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tilastollinen vakiointi voidaan nimitt\u00e4in tehd\u00e4 vain niiden ominaisuuksien suhteen, joista on tieto tutkijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Tilastokeskuksen aineistossa. Mutta aineiston perusteella t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t perheet eiv\u00e4t ehk\u00e4 kuitenkaan ole samanlaisia. Jos olisivat, miksi ihmeess\u00e4 toinen asuisi l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 ja toinen keskustassa?<\/p>\n<p>Se miss\u00e4 perheet p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asua, johtuu monista asioista, joista vain osa voidaan havaita Tilastokeskuksen aineistosta. Toki p\u00e4\u00e4t\u00f6s riippuu perheen tuloista, lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, is\u00e4n ja \u00e4idin ammateista ja niin edelleen. Mutta se riippuu my\u00f6s siit\u00e4, millaisesta asuinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 perheenj\u00e4senet pit\u00e4v\u00e4t, millaisia kouluja he arvostavat, kuinka t\u00e4rkeit\u00e4 luonnonl\u00e4heisyys ja hiihtomahdollisuudet ovat. Monet n\u00e4ist\u00e4 arvostuksista vaikuttavat my\u00f6s siihen, millainen perheen hiilijalanj\u00e4lki on.<\/p>\n<p>Kahden tilastojen perusteella samanlaisen l\u00e4hi\u00f6- ja keskustaperheen hiilijalanj\u00e4lki voi siis olla erilainen siksi, ett\u00e4 perheet ovat erilaisia tavoilla, joita ei suoraan havaita tilastoista. Perheiden havaittavissa olevat erot on helppo vakioida tilastollisesti, mutta havaitsemattomia ei. Juuri t\u00e4m\u00e4 on itse asiassa hiilijalanj\u00e4lkitutkimuksen keskeinen ongelma. Itse asiassa havaitsemattomien erojen ongelma on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 empiirisen yhteiskuntatutkimuksen ongelmista ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Onko ongelmalle olemassa ratkaisua? Sopivissa olosuhteissa on. Perheet voitaisiin esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketutkimuksen tapaan satunnaisesti pakottaa muuttamaan kuka l\u00e4hi\u00f6\u00f6n, kuka keskustaan. Kokeen tuloksena saataisiin selville asuinpaikan vaikutus hiilijalanj\u00e4lkeen. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/perustuslakiblogi.wordpress.com\/2015\/06\/08\/juha-lavapuro-tuomas-ojanen-hallitusohjelma-ja-perustuslaki-tippuiko-perustuslaki-pois-prosessikaaviosta\/\">Perustuslakiviisaat<\/a> tuskin sallisivat t\u00e4llaisen kokeen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Mutta hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla tutkijat voisivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkin tekij\u00e4n, joka vaikuttaisi ihmisten asuinpaikkaan v\u00e4h\u00e4n samalla tavalla satunnaisesti kuin esimerkin koetilanteessa. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.mostlyharmlesseconometrics.com\/\">Sopivaa menetelm\u00e4\u00e4<\/a> k\u00e4ytt\u00e4en t\u00e4t\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 olisi mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 asuinpaikan todellinen vaikutus.<\/p>\n<p>Itse asiassa t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ehk\u00e4 vastaisi asuntopolitiikan kannalta olennaisimpaan kysymykseen. Hiilitehokkuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, vaatiiko saman hyvinvointitason saavuttaminen samalta perheelt\u00e4 enemm\u00e4n hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 keskustassa kuin l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4minen vaatisi aiemmin mainitun lis\u00e4ksi my\u00f6s sen arviointia, miten perheet arvostavat erilaisia hyvinvointiinsa vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4llainenkin tutkimus on ihan mahdollista tehd\u00e4, sellaisia tehd\u00e4\u00e4n <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.nobelprize.org\/nobel_prizes\/economic-sciences\/laureates\/2000\/mcfadden-lecture.html\">koko ajan taloustieteess\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Hiilitehokkuusmieless\u00e4 hyv\u00e4n asuntopolitiikan etsiminen empiirisen tutkimuksen avulla on siis mahdollista. T\u00e4llaista tutkimusta on <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/pii\/S0094119009001028\">my\u00f6s tehty<\/a>. Mutta se vaatii huolellista tutkimuskysymysten m\u00e4\u00e4rittely\u00e4, sopivaa tutkimusasetelmaa ja oikeiden empiiristen menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tutkijoiden pit\u00e4isi tuoda t\u00e4llaiset asiat haastatteluissa eritt\u00e4in selv\u00e4sti esiin, ettei HS:n jutun tapaista t\u00e4ysin harhaanjohtavaa tietoa levitett\u00e4isi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin Sanomissa kirjoitettiin hiljattain Aalto-yliopiston hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 oli HS:n&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[73,79,172,265,281],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":11,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/34"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1449,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions\/1449"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}