{"id":36,"date":"2015-07-20T12:02:00","date_gmt":"2015-07-20T09:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouskielioppi-toimittajia-varten\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:19","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:19","slug":"talouskielioppi-toimittajia-varten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouskielioppi-toimittajia-varten\/","title":{"rendered":"Talouskielioppi toimittajia varten &#8211; lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4"},"content":{"rendered":"<div style=\"text-align: justify\">Helsingin Sanomien kulttuurisivujen <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/a1436930555505\">esseess\u00e4<\/a> pohditaan, voisiko talous perustua kurin sijaan kiitollisuuteen. Kirjoitus alkaa kuvauksella siit\u00e4, miten kirjoittaja asuu espanjalaisen perheen luona ja perhe puolestaan kirjoittajan kodissa. Hienoksi asian tekee se, ett\u00e4 kirjoittaja ei maksa Espanjassa asumisesta mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 paikkaansa. Jos pit\u00e4isi, kannattaisi kaikkien suomalaisten vaihtaa asuntoja naapurinsa kanssa ja asuminen olisi meille kaikille ilmaista.<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">Esseen kirjoittajan omaa taloudellista logiikkaa mielenkiintoisempi osa esseest\u00e4 k\u00e4sittelee taloustiedett\u00e4. Esseen mukaan:<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name=\"more\"><\/a><\/div>\n<blockquote class=\"tr_bq\" style=\"text-align: justify\"><p>\u201cPerinteisten talousteorioiden ihmiskuva on ankea. Ihminen on ensisijaisesti omaa etuaan tavoitteleva olento. H\u00e4n toimii itsekeskeisesti ja yleens\u00e4 lyhytn\u00e4k\u00f6isesti. H\u00e4nen turvallisuudentunteensa perustuu rahaan ja omaisuuteen. H\u00e4n maksaa laskunsa, koska on pakko, toisin sanoen rangaistuksen pelossa. Talousj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4itet\u00e4\u00e4n perustuvan luottamukseen, vaikka usein todempi sana olisi ep\u00e4luottamus. Kapeaan ihmiskuvaan perustuvat teoriat valitettavasti ohjaavat my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4: koko el\u00e4m\u00e4nmalliamme ja yhteiskuntiemme johtamista. Ahnetta ja itsek\u00e4st\u00e4 ihmist\u00e4 on paras ohjata porkkanalla, kepill\u00e4 ja kurilla. Kurista on lyhyt askel julmuuteen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy suomalaisten ylivelkaisten kohtelussa, kreikkalaisten kiilusilm\u00e4isess\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4misess\u00e4 ja kaikessa talouspoliittisessa retoriikassa. Ankaruus, rike, rangaistus, kuri, moite, velvollisuus, uhka ja pakko ovat normaaleja talouskielen k\u00e4sitteit\u00e4.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<div style=\"text-align: justify\">En tied\u00e4, puhutaanko kuuluisaa <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouspuhepuhe\/\">talouspuhetta<\/a> talouskielell\u00e4, mutta useat lainauksen kohdat ovat kerrassaan kummallisia. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/else.econ.ucl.ac.uk\/papers\/uploaded\/262.pdf\">Harhak\u00e4sityst\u00e4<\/a> taloustieteest\u00e4 ja itsekkyydest\u00e4 on k\u00e4sitelty Asiattomassakin jo kyll\u00e4stymiseen saakka. On kuitenkin syyt\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 itsekkyys ei ole kovin huono l\u00e4ht\u00f6kohta, etenk\u00e4\u00e4n politiikkasuosituksia annettaessa (ks. t\u00e4m\u00e4 aiempi\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/synkka-ja-itsekas-tiede\/\">kirjoitus<\/a>\u00a0aiheesta). Jos ihmiset olisivat altruistisia, ei maailmassa olisi ilmastonmuutosongelmaa, liikenneruuhkia tai rikollisuutta, eik\u00e4 oikeastaan mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 julkisen vallan toimille.<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\"><\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">Lyhytn\u00e4k\u00f6isyys on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mpi syyt\u00f6s taloustiedett\u00e4 kohtaan. Yleens\u00e4 ei-taloustieteilij\u00f6iden on nimenomaan vaikea sulattaa taloustieteen oletusta siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kaukon\u00e4k\u00f6isi\u00e4 (ks. esim. t\u00e4st\u00e4 kirjoituksesta virinnyt <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/pormestarin-farmarihousu\/\">keskustelu<\/a>). Useissa taloustieteen malleissa ihmiset ovat niin kaukon\u00e4k\u00f6isi\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi velkaelvytys ei voi toimia. Kaukon\u00e4k\u00f6iset ihmiset nimitt\u00e4in ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 velka on maksettava korkoineen ja siksi veroja on korotettava tulevaisuudessa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ihmiset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4\u00e4n valtion velkaantuessa, eik\u00e4 velkaelvytys siten lis\u00e4\u00e4 kokonaiskulutusta.<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">My\u00f6s vihjailut rangaistuksista ja etenkin julmuudesta ovat outoja. Asiattoman toimitus ei ole koskaan n\u00e4hnyt taloustieteellist\u00e4 mallia, jossa ihmiset maksavat laskunsa rangaistuksen pelossa. S\u00e4hk\u00f6lasku maksetaan, koska jos ei maksa, ei saa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\"><\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">Silloinkaan, kun taloustieteen malleissa esiintyy rangaistuksia, niit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 julmuuden v\u00e4lineen\u00e4. Esimerkiksi Gary Beckerin alulle panemassa rikostaloustieteess\u00e4 rikoksista ei rangaista siksi, ett\u00e4 ihmiset haluavat kostaa tai julmuuttaan nauttivat rikollisten rankaisemisesta. Miksi nauttisivat, koska ovat itsekk\u00e4it\u00e4? Ihmisen t\u00e4ytynee olla jossain mieless\u00e4 ep\u00e4itsek\u00e4s voidakseen nauttia muiden k\u00e4rsimyksist\u00e4. Rangaistusten teht\u00e4v\u00e4 on ainoastaan luoda sopivat kannustimet, jotta rikoksia tehd\u00e4\u00e4n yhteiskunnan kannalta optimaalinen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">\n<p>On my\u00f6s t\u00e4ysin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miten taloustieteen l\u00e4ht\u00f6kohdat johtaisivat pakon ihannointiin. Ajatellaan vaikkapa sit\u00e4, miten taloustiede pohtii asumistukea tai muita korvamerkittyj\u00e4 tukia. Taloustieteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan asumistuen aiheuttama hyvinvointitappio on se m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyvinvointia, joka h\u00e4vi\u00e4\u00e4, koska tuki korvamerkit\u00e4\u00e4n asumiseen sen sijaan, ett\u00e4 samansuuruinen tuki annettaisiin suoraan rahana. (Tarkkaan ottaen hyvinvointitappio syntyy, jos ihmiset kuluttavat asumista enemm\u00e4n saadessaan asumistukea kuin saadessaan samansuuruisen rahallisen tuen.) Hyvinvointitappio on yksi keskeisimmist\u00e4 taloustieteen k\u00e4sitteist\u00e4, ja verojen ja tukien tapauksessa se perustuu siihen, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 lahjotaan tai pakotetaan tekem\u00e4\u00e4n jotain, mit\u00e4 he eiv\u00e4t muuten tekisi. Taustalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset osaavat itse parhaiten p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin rahat kannattaa kuluttaa. T\u00e4m\u00e4 ei kuulosta tieteelt\u00e4, jossa pakottaminen tai vapauden rajoittaminen olisi hienoa. P\u00e4invastoin, pakko ja vapauden rajoittaminen ovat eksplisiittisesti kustannuksia.<\/p>\n<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">Taloustiede opettaakin, ett\u00e4 jos haluamme rajoittaa tuensaajan vapautta antamalla asumistukea suoran rahallisen tuen sijaan, siihen on oltava erityisen hyv\u00e4t perusteet (joita tietenkin voi olla).<\/div>\n<div style=\"text-align: justify\">Kuten Asiatonta arvovaltaisempi taho <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/paivanlehti\/19072015\/a1437185191895\">toteaa<\/a>,\u00a0ankaruus, julmuus, pakko tai uhka kuuluvat vain harvoin taloustieteilij\u00e4n sanavarastoon, muiden kyll\u00e4. En malta olla linkitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 Tyler Cowenin loistavaa <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.nytimes.com\/2013\/03\/17\/business\/the-egalitarian-tradition-of-economics.html\">kirjoitusta<\/a>\u00a0taloustieteen syvimm\u00e4st\u00e4 olemuksesta.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin Sanomien kulttuurisivujen esseess\u00e4 pohditaan, voisiko talous perustua kurin sijaan kiitollisuuteen. Kirjoitus&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[106,162,198,224,260,265],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":67,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/36"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1451,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/1451"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}