{"id":37,"date":"2015-07-08T14:55:00","date_gmt":"2015-07-08T11:55:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/onko-koyhalla-varaa-opintolainaan\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:36","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:36","slug":"onko-koyhalla-varaa-opintolainaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/onko-koyhalla-varaa-opintolainaan\/","title":{"rendered":"Onko k\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 varaa opintolainaan?"},"content":{"rendered":"<p>Olemme Asiattomassa kirjoittaneet aiemminkin yliopisto-opinnoista ja niiden rahoituksesta. &nbsp;Opiskelijoiden lobbaus on onnistunut niin hyvin, ett\u00e4 kaikkea t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n julkisessa keskustelussa useimmiten aika yksipuolisesti. Yleisradion Yle kioski -ohjelma on kuitenkin omaa luokkaansa. Sen nettisivut ovat t\u00e4ynn\u00e4 opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4\u00e4 propagandaa ilman edes yrityst\u00e4 teeskennell\u00e4 journalismia, ks. esim <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/kioski.yle.fi\/omat\/takinkaanto-onhan-se-perseesta-mutta-en-jaksa-enaa-stressata\">t\u00e4m\u00e4<\/a> ja <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/kioski.yle.fi\/omat\/kenella-on-varaa-25-000-euron-opintolainaan\">t\u00e4m\u00e4<\/a>.<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name='more'><\/a><br \/>\nViimeksimainitussa jutussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n opintolainaa. Siin\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos opinnot pit\u00e4isi rahoittaa lainarahalla, vain rikkailla olisi varaa opiskella. N\u00e4inh\u00e4n asia ei suinkaan ole, kuten yksinkertainen esimerkki osoittaa. Varoitus kirjaimellisestiottajille: esimerkki\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa ole tarkoitettu t\u00e4ydelliseksi kuvaukseksi kaikesta opintoihin liittyv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Seitsem\u00e4n meren takana, korkeiden vuorten tuolla puolen Asiatonlandiassa asuu kaksi Niilo-nimist\u00e4 nuorukaista. Kuten <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/hca.gilead.org.il\/li_claus.html\">Andersenin sadussa<\/a>, heit\u00e4 kutsutaan Isoksi-Niiloksi ja Pikku-Niiloksi. Ja kuten sadussa, nimet viittaavat Niilojen varallisuustasoon, eiv\u00e4t ruumilliseen kokoon. Iso-Niilo on perinyt 500 000 euron omaisuuden vanhemmiltaan. Pikku-Niilolla ei ole varallisuutta. Niilot ovat paitsi samankokoisia, my\u00f6s muilta ominaisuuksiltaan t\u00e4ysin identtisi\u00e4. Heit\u00e4 siis erottaa toisistaan vain peritty varallisuus.<\/p>\n<p>Niilot ovat lahjakkaita nuorukaisia. Molemmat suunnittelevat yliopisto-opintoja, sanotaan nyt vaikka l\u00e4\u00e4ketieteen alalla. Asiatonlandian kuningas on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 opinnot pit\u00e4\u00e4 rahoittaa valtion takaamalla lainalla tai omalla rahalla.<\/p>\n<p>Pikku-Niilolla on vaikea pohdinta edess\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, kannattaako ottaa lainaa ja hankkia tutkinto vai menn\u00e4 suoraan t\u00f6ihin. Suoraan t\u00f6ihin menness\u00e4\u00e4n Niilo saisi palkkaa 10 000 euroa vuodessa. Opinnoista on hy\u00f6ty\u00e4. Valmistumisen j\u00e4lkeen palkka on 20 000 euroa. (Se, joka haluaa, voi ajatella, ett\u00e4 20 000 euroa on palkanlis\u00e4 plus muut koulutuksen mukanaan tuomat hyv\u00e4t asiat kuten arvostus ja mukava ty\u00f6.)<\/p>\n<p>Valmistuminen tuottaa siis 10 000 euroa vuodessa lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Ongelma on se, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 varten pit\u00e4\u00e4 ottaa 150 000 euron suuruinen laina. Kannattaako lainan ottaminen? Se riippuu lainan korosta. Jos korko on 5 %, niin lainan ottaminen toki kannattaa. Korkoa joutuu maksamaan 7 500 euroa vuodessa, kun taas palkan tai hyvinvoinnin lis\u00e4ys on 10 000 euroa. Jos korko on 10 %, niin opiskelu ei kannata. Korkomeno on 15 000 euroa vuodessa, joten opiskelu tuottaa 5 000 euroa tappiota.<\/p>\n<p>Isolla-Niilollahan asiat ovat aivan toisin, vai mit\u00e4? H\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perint\u00f6rahojaan opintoihin, eik\u00e4 lainanmaksua tarvitse ajatella. Isolla-Niilolla on kuitenkin omat, tosin mukavammat murheensa. H\u00e4nen t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin perint\u00f6rahansa sijoittaisi. Iso-Niilo voi toki helposti sijoittaa 150 000 euroa omiin opintoihinsa ja olla ottamatta lainaa. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nkin saa palkanlis\u00e4\u00e4 10 000 euroa vuodessa.<\/p>\n<p>Mutta toisaalta Iso-Niilo voi sijoittaa 150 000 euroa johonkin muuhun, esimerkiksi p\u00e4\u00e4omamarkkinoille. Yksi mahdollinen sijoituskohde siell\u00e4 ovat valtion takaamat opintolainat. Jos opintolainojen korko on 5 %, sijoituksen tuotto on vain 7 500 euroa vuodessa. Ison-Niilon kannattaa sijoittaa rahat mieluummin opintoihinsa, jotka tuottavat kymppitonnin. Jos taas korko on 10 %, opintolainamarkkinoilta saa 15 000 euron vuosituoton. Ison-Niilon kannattaa siis mieluummin sijoittaa rahat kuin menn\u00e4 opiskelemaan. Iso-Niilo toimii siis t\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavalla kuin Pikku-Niilo.<\/p>\n<p>Olipa korkotaso mik\u00e4 tahansa, Ison-Niilon ja Pikku-Niilon opiskelup\u00e4\u00e4t\u00f6s on sama. Tutkinnon hankkiminen ei siis riipu lainkaan heid\u00e4n varallisuustasostaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olemme Asiattomassa kirjoittaneet aiemminkin yliopisto-opinnoista ja niiden rahoituksesta. &nbsp;Opiskelijoiden lobbaus on onnistunut&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[190,321,322],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":29,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/37"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=37"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1452,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions\/1452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=37"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=37"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}