{"id":41,"date":"2015-06-08T08:06:00","date_gmt":"2015-06-08T05:06:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouspuhepuhe\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:38","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:38","slug":"talouspuhepuhe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/talouspuhepuhe\/","title":{"rendered":"Talouspuhepuhe"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomissa haastateltiin<\/a> v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten kahta mediatutkijaa. Mediatutkijat p\u00f6yristeliv\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 taloustieteen professori oli HSTV:ss\u00e4 sanonut taloustieteilij\u00f6iden olevan riippumattomia. Keskustelu on osa muodissa olevaa puhetta “talouspuheesta”, jota kaiketi t\u00e4ytyy kutsua talouspuhepuheeksi.
\n<\/a>
\nTutkijat sanoivat, ett\u00e4 on mahdotonta ett\u00e4 kukaan ihmistieteiden parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 olisi neutraali. Mediatutkijoiden mielest\u00e4 kaikkeen tutkimukseen sis\u00e4ltyy arvovalintoja. He ovat tietenkin oikeassa. Kaikilla on arvonsa ja uskomuksensa. Ne vaikuttavat siihen mit\u00e4 kukin tutkii ja sanoo. Kaikilla on my\u00f6s omat yksityiset intressins\u00e4, ja totuudessa pysyminen on vaikeaa jos oma etu kannustaa valehtelemaan.<\/p>\n

Taloustieteilij\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ja ovat ottaneet asian vakavasti. P\u00e4ivittelyn sijasta taloustiede onkin yritt\u00e4nyt mallintaa asiaa ja tutkia, mit\u00e4 siit\u00e4 seuraa. T\u00e4m\u00e4 tutkimus on ollut niin moninaista ja vaikuttanut niin laajasti koko tieteeseen, ett\u00e4 sit\u00e4 on jokseenkin mahdotonta vet\u00e4\u00e4 yhteen parissa kappaleessa.<\/p>\n

Yksi paikka aloittaa on esimerkiksi subjektiivisen todenn\u00e4k\u00f6isyyden<\/a> teoria. Klassista t\u00e4m\u00e4n alan kamaa on my\u00f6s Robert Aumannin teoreema<\/a> siit\u00e4, onko mahdollista olla samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ollaan eri mielt\u00e4. Tulos k\u00e4sittelee tilannetta, jossa kaikkien priorit eli karkeasti ennakkok\u00e4sitykset maailman menosta ovat samoja. Yhteisten priorien j\u00e4rkevyys on sekin asia, josta on keskusteltu taloustieteess\u00e4<\/a>. Jos se ei pid\u00e4 paikkaansa, kaksi rationaalista totuuteen pyrkiv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4\u00e4 voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 saman informaation perusteella erilaisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

\u00c4skeiset jutut siis k\u00e4sittelev\u00e4t suurin piirtein sit\u00e4, miten informaatiota k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n rationaalisesti. Oma kysymyksens\u00e4 on se, milloin ihmisill\u00e4 on kannustin paljastaa totuudenmukaisesti mit\u00e4 ajattelevat. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on ns. cheap talk<\/a>, miksi ihmiset joskus puhuvat totta vaikka ei ole pakko.<\/p>\n

Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 taloustieteess\u00e4 tarkasteltu ongelma koskee sit\u00e4, miten hyvi\u00e4 asioita voidaan jakaa tehokkaasti tilanteessa, jossa ihmisill\u00e4 on kannustin valehdella omista tarpeistaan ja mieltymyksist\u00e4\u00e4n. Yksi kiinnostava ratkaisu on Vickrey-Groves-Clarke -p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomekanismi<\/a>. Vickrey-Groves-Clarke -tulos kertoo, ett\u00e4 varsin monenlaisia jako-ongelmia voidaan ratkaista tehokkaasti sopivan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla, viel\u00e4p\u00e4 sellaisen, jossa kaikkien osallistujien kannattaa puhua totta.   <\/p>\n

Taloustieteilij\u00e4t ovat my\u00f6s perinteisesti suhtautuneet hyvin kielteisesti haastattelututkimuksiin juuri siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole erityisen hyvi\u00e4 kannustimia puhua niiss\u00e4 totta. Tutkimus on keskittynyt ihmisten tekemiin valintoihin puheiden asemesta, koska valintojen seurausten kanssa pit\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4. Valinnat puhuvat rehellisemp\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 kuin sanat. Asenne on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n muuttunut<\/a> viime aikoina.<\/p>\n

Suomessa arvovalintojen vaikutuksesta tutkimukseen on puhunut Markus J\u00e4ntti. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 tilastollisen tunnusluvun valinta riippuu arvioijan tappiofunktiosta<\/a>. Vaikka t\u00e4m\u00e4 liian usein unohtuukin, on sekin ihan ekonometrian oppikirjan peruskamaa.<\/p>\n

Yll\u00e4olevan tyls\u00e4n ja todella ep\u00e4t\u00e4ydellisen luettelon tarkoitus on perustella ensimm\u00e4ist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen viesti\u00e4. Se, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t ole arvovapaita ja ett\u00e4 heid\u00e4n uskomuksensa poikkeavat toisistaan, ei ole voivottelun paikka tai syy antautua h\u00e4ll\u00e4 v\u00e4li\u00e4 -meiningin valtaan. P\u00e4invastoin, arvojen ja uskomusten olemassaolo on syy ajatella ja mallintaa niit\u00e4 huolellisesti. Se on syy ottaa n\u00e4m\u00e4 asiat huomioon yhteiskuntatieteellist\u00e4 tutkimusta teht\u00e4ess\u00e4 ja tietysti my\u00f6s tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai asiantuntijoiden mielipiteit\u00e4 arvioidessa.<\/p>\n

Ihmisten itsekk\u00e4iden intressien olemassaolo on puolestaan syy yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomekanismeja, jotka toimivat hyvin ihmisten itsekk\u00e4ist\u00e4 pyrinn\u00f6ist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

Mediatutkijat korostavat my\u00f6s luonnontieteiden ja ihmistieteiden eroja. Asiattoman toimitus ei jaksa nyt k\u00e4yd\u00e4 ties kuinka monetta kertaa keskustelua siit\u00e4, miten keinotekoinen t\u00e4m\u00e4 erottelu on. Hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n siis nyt vain ajatus, ett\u00e4 taloustieteen ja politiikan l\u00e4heinen yhteys aikaansaa sen, ett\u00e4 taloustieteilij\u00f6iden uskomukset, preferenssit ja omaneduntavoittelu vaikuttavat erityisen suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 n\u00e4iden esitt\u00e4miin tuloksiin ja suosituksiin.<\/p>\n

Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 on syyt\u00e4 alentaa taloustieteellisen tutkimuksen arviointistandardeja verrattuna luonnontieteisiin? Ei, standardien pit\u00e4\u00e4 p\u00e4invastoin olla tiukemmat. T\u00e4m\u00e4 on kirjoituksen toinen viesti. Taloustieteen tutkimusmenetelmi\u00e4, aineistoja ja teorianmuodostusta pit\u00e4\u00e4 tarkastella poikkeuksellisen ankarasti, koska koko ajan kalvaa ep\u00e4ilys arvovalinnoista tai tahallisesta sumuttamisesta. Jokaiselta talouspoliittisen suosituksen antajalta pit\u00e4\u00e4 aina kysy\u00e4, mihin tutkimuksiin ja tuloksiin suositus perustuu.<\/p>\n

Jokaista suosittelijaa, jolla ei ole tarjota omista tai muiden tutkimuksista koostuvaa l\u00e4hdeluetteloa, t\u00e4ytyy l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pit\u00e4\u00e4 huruakkana tai -ukkona, riippumatta siit\u00e4 kuinka hieno ihminen on kysymyksess\u00e4. Jos l\u00e4hdeluettelossa olevat tutkimukset eiv\u00e4t nauti tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 yleist\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, niin suosituksille ei pid\u00e4 antaa painoarvoa. “Tutkimukset”, joihin uskoo vain pieni sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynyt klikki, eiv\u00e4t ole “eri koulukuntaa”, vaan roskaa.<\/p>\n

Samoin jos suositukset eiv\u00e4t perustu p\u00e4\u00e4ttelyyn, jonka jokainen asiantuntija voi toistaa saman aineiston avulla, kysymys on h\u00f6rh\u00f6ilyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sulkee pois esimerkiksi “historiallis-institutionaaliset”<\/a> menetelm\u00e4t, joissa tuijotetaan yht\u00e4 tilastoa ja arvataan jotain. <\/p>\n

Arvojen, intressien ja uskomusten olemassaolo ei siis ole syy voivotella tai alentaa standardeja. Se on syy tutkia n\u00e4it\u00e4 asioita ja korottaa standardeja. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole syy laventaa asiantuntemuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, vaan tiukentaa sit\u00e4.<\/p>\n

\n<\/a><\/div>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomissa haastateltiin v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten kahta mediatutkijaa. Mediatutkijat p\u00f6yristeliv\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":219,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[36,174,263,265,290],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":16,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/experts.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/experts.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/41"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1456,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/1456"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}