{"id":471,"date":"2016-05-18T12:41:47","date_gmt":"2016-05-18T09:41:47","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=471"},"modified":"2018-02-28T09:26:13","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:13","slug":"laura-radyn-tapaus-hyva-vai-paha-juttu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/laura-radyn-tapaus-hyva-vai-paha-juttu\/","title":{"rendered":"Laura R\u00e4dyn tapaus &#8211; hyv\u00e4 vai paha juttu?"},"content":{"rendered":"<p>\u00c4skett\u00e4in kerrottiin apulaiskaupunginjohtaja Laura R\u00e4dyn siirtyv\u00e4n Terveystalon palvelukseen. Jo aiemmin R\u00e4dyn puoluetoveri Lasse M\u00e4nnist\u00f6 pestautui\u00a0Mehil\u00e4iseen vastaamaan ulkoistuksista, siis liiketoiminnasta joka perustuu julkisiin hankintoihin. Siirtymiset her\u00e4ttiv\u00e4t keskustelua siit\u00e4, liittyyk\u00f6 poliitikkojen siirtymiseen yksityiselle sektorille ongelmia.\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/mikael.jungner\/posts\/10154308820212089?pnref=story.unseen-section\">Mikael Jungner<\/a>\u00a0piti Facebook-postauksessa siirtymist\u00e4 hienona juttuna. Kielteisest\u00e4 suhtautumisesta\u00a0aika hyv\u00e4 esimerkki on t\u00e4m\u00e4 Dan Koivulaakson <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.iltalehti.fi\/dan-koivulaakso\/2016\/05\/12\/kokoomuspoliitikot-bisneksessa-ovat-kilpailu-ja-demokratiaongelma\/\">kirjoitus<\/a>.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 Asiattomassa ei ole mit\u00e4\u00e4n yksityist\u00e4 sektoria eik\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/voitontavoittelu-ei-tee-yksityisesta\/\">voitontavoittelua vastaan<\/a>. Mutta poliitikkojen siirtyminen yksityiselle sektorille on oikeasti hankala kysymys, joten sit\u00e4 kannattaa pohtia tarinan avulla.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Asiatonlandian p\u00e4\u00e4kaupungissa on kilpailutuksessa suuren asuinalueen terveysaseman hoitaminen. Sattumalta Asiatonlandiassa on nimitt\u00e4in tehty juuri sote-uudistus v\u00e4h\u00e4n niin kuin Suomessakin suunnitellaan. Hankkeesta kilpailee kaksi yrityst\u00e4, Herhil\u00e4inen Oy ja Terveystarjoustalo Oy.<\/p>\n<p>Terveystarjoustalo on niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Se pystyy hoitamaan hankkeen 4 miljoonan euron kustannuksilla. Herhil\u00e4isen kustannukset ovat 5 miljoonaa. Molempien yritysten tarjoaman palvelun laatutaso on t\u00e4sm\u00e4lleen sama. N\u00e4ytt\u00e4isi siis kovasti silt\u00e4, ett\u00e4 Terveystarjoustalo voittaa kisan.<\/p>\n<p>Hintataso riippuu kilpailutuksen yksityiskohdista. Mutta ihan j\u00e4rkev\u00e4 ennuste on, ett\u00e4 Terveystarjoustalo tarjoutuu hoitamaan terveysasemaa hintaan 5 miljoonaa euroa ja voittaa. Toisin sanoen se yritys voittaa, jonka kustannukset ovat alhaisemmat, mutta hinnalla joka on\u00a0kilpailevan\u00a0yrityksen (korkeampien) kustannusten suuruinen.<\/p>\n<p>N\u00e4in tapahtuu esimerkiksi jos molemmat yritykset tiet\u00e4v\u00e4t toistensa kustannukset. Kun hinta on 5 miljoonaa Herhil\u00e4inen ei pysty tarjoamaan halvempaa hintaa. Terveystarjoustalolla ei puolestaan ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 alentaa hintaa t\u00e4st\u00e4: se haluaa tietysti korkeimman hinnan jonka se voi saada.<\/p>\n<p>Viiden miljoonan hintaennustetta\u00a0voi perustella my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n eri\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vickrey_auction\">tavalla<\/a>.<\/p>\n<p>Viime hetkell\u00e4 Herhil\u00e4inen keksii palkata avuksi poliitikko Liisan, joka on toiminut p\u00e4\u00e4kaupungissa korkeana terveystoimen virkamiehen\u00e4. Liisalle luvataan 500 000 euron palkka hankkeen johtajana, jos Herhil\u00e4inen voittaa tarjouskilpailun. Johtajan homma Herhil\u00e4isess\u00e4 on suurin piirtein yht\u00e4 vaivalloista kuin Liisan ty\u00f6 kaupungin virkamiehen\u00e4. Palkka on kuitenkin yli kolminkertainen kaupungin maksamaan 150 000 euroon verrattuna, joten Liisa suostuu.<\/p>\n<p>Terveystoimen johtoteht\u00e4viss\u00e4 saaduilla taidoilla Liisa kehitt\u00e4\u00e4 Herhil\u00e4isen hankesuunnitelmaan uuden tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4n, joka alentaa kustannuksia kahdella miljoonalla. Terveyspalvelujen laatu pysyy samana. Herhil\u00e4isen kustannukset ovat siis Liisan palkka mukaan luettuna t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vain 3.5 miljoonaa. Yll\u00e4 selitetyn logiikan mukaan alhaisempien kustannusten yritys voittaa hinnalla joka on\u00a0kilpailijan kustannusten suuruinen. Herhil\u00e4inen siis tarjoutuu nyt terveysaseman py\u00f6ritt\u00e4j\u00e4ksi hinnalla 4 miljoonaa. Terveystarjoustalo ei pysty vastaamaan t\u00e4h\u00e4n ja Herhil\u00e4inen saa hankkeen.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on hieno lopputulos. Terveystarjoustalon osakkeenomistajat tietysti menett\u00e4v\u00e4t miljoonan voitot. Mutta kaikki muut voittavat: kaupunkilaiset s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t miljoonan, Herhil\u00e4isen osakkeenomistajat saavat puolen miljoonan voiton ja Liisa samasta ty\u00f6st\u00e4 350 000 enemm\u00e4n liksaa. Nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 ihmiskunta on siis hy\u00f6tynyt Liisan siirtymisest\u00e4 yksityiselle sektorille 850 000 euroa.<\/p>\n<p>On melko varmaa, ett\u00e4 suurin osa lukijoista painottaisi kaupungin s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 enemm\u00e4n kuin kapitalistien voittoja, mutta tarinan kannalta t\u00e4ll\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4. Lopputulos on huikean my\u00f6nteinen painotettiinpa asioita miten hyv\u00e4ns\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 Mikael Jungner on\u00a0oikeassa. Poliitikkojen l\u00e4hteminen yksityiselle sektorille on hieno juttu.<\/p>\n<p>Kutsutaan t\u00e4t\u00e4 \u00e4sken kerrottua tarinaa hyv\u00e4ksi tarinaksi.\u00a0Valitettavasti on mahdollista kertoa my\u00f6s toisenlainen, paha tarina. My\u00f6s pahassa tarinassa Herhil\u00e4inen palkkaa Liisan. My\u00f6s pahassa tarinassa Liisa hoitaa hankkeen Herhil\u00e4iselle.<\/p>\n<p>Mutta nyt Liisa ei kehit\u00e4 uutta tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Itse asiassa Liisan mukaantulo ei vaikuta kustannuksiin lainkaan. Sen sijaan Liisa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykseen politiikassa saamiaan suhteita ja lobbaa onnistuneesti hankkeen Herhil\u00e4iselle.<\/p>\n<p>On sama kuinka t\u00e4m\u00e4 tarkkaan ottaen tapahtuu. Liisa voi joko hoitaa homman niin, ettei koko tarjouskilpailua j\u00e4rjestet\u00e4. Vaihtoehtoisesti tarjouskilpailun laatuvaatimukset voidaan laatia niin, ett\u00e4 Herhil\u00e4isen tarjous voittaa. Joka tapauksessa seurauksena on se, ett\u00e4 Herhil\u00e4inen saa hankkeen, sanotaan vaikka hintaan 6 miljoonaa.<\/p>\n<p>Herhil\u00e4isen kannalta Liisa on ihan yht\u00e4 hyv\u00e4 rekrytointi pahassa kuin hyv\u00e4ss\u00e4 tarinassa. Herhil\u00e4inen saa puolen miljoonan voiton. Liisan kannalta diili on my\u00f6s t\u00e4sm\u00e4lleen yht\u00e4 hyv\u00e4. Sama palkka samasta johtajan ty\u00f6st\u00e4, teht\u00e4v\u00e4t ovat vain v\u00e4h\u00e4n erilaiset: lobbaamista, ei suunnittelua. Pahassa tarinassa my\u00f6s Terveystarjoustalolle k\u00e4y yht\u00e4 huonosti kuin hyv\u00e4ss\u00e4. Sen omistajat menett\u00e4v\u00e4t miljoonan voitot.<\/p>\n<p>Mutta kaupunkilaisten kannalta paha tarina on tosiaan paha. T\u00e4sm\u00e4lleen samasta terveyspalvelusta joudutaan maksamaan miljoona enemm\u00e4n kuin ilman Liisan lobbausta. Siis hyv\u00e4n tarinan miljoonan s\u00e4\u00e4st\u00f6n sijasta Liisan palkkaaminen maksaa kaupunkilaisille miljoona ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Kun yll\u00e4 luetellut er\u00e4t lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi, ett\u00e4 Liisan siirtyminen yksityiselle sektorille k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 ihmiskuntaa 1 150 000 eurolla.<\/p>\n<p>Kustannus koostuu kahdesta osasta. Miljoona tulee siit\u00e4, ett\u00e4 terveysasemaa py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 nyt yrityksist\u00e4 tehottomampi. Herhil\u00e4isen kustannustaso on miljoonan korkeampi kuin kilpailijan, joten resursseja hukataan miljoonan verran. Toinen osa kustannuksista on 150 000 Liisan ty\u00f6t\u00e4. Liisan ty\u00f6panos on nyt maailmalle pelkk\u00e4 kustannus, koska sill\u00e4 ei saavuteta mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllist\u00e4, p\u00e4invastoin.<\/p>\n<p>Siirryt\u00e4\u00e4n tarinan opetuksiin. Ensimm\u00e4inen on se, ett\u00e4 lobbaaminen tuhoaa hyvinvointia kahdella tavalla. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se aiheuttaa voimavarojen kohdentamista v\u00e4\u00e4rin, kun tehottomat, mutta ankarammin lobbaavat yritykset menestyv\u00e4t tehokkaita paremmin. Toisaalta lobbaus itsess\u00e4\u00e4n on tuhlausta, koska se ei synnyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n arvokasta. Lobbaukseen k\u00e4ytetyt voimavarat ovat pois tuottavasta toiminnasta.<\/p>\n<p>Toinen tarinan opetuksista on se, ett\u00e4 voitontavoittelu ja kilpailu eiv\u00e4t aina johda yhteiskunnallisesti hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen. Kun voittoa tavoittelevat yritykset kilpailevat markkinoilla hinnoilla ja laadulla, kaikki yleens\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t.\u00a0Mutta toisin kuin t\u00e4llainen markkinakilpailu,\u00a0lobbaamiseen perustuva kilpailu on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta huono asia.<\/p>\n<p>Yritysten kannalta on kuitenkin herttaisen yhdentekev\u00e4\u00e4, kuinka voitto syntyy. Lobbaamalla saadut rahat ovat ihan yht\u00e4 kivoja kuin nerokkailla innovaatioilla ja tehokkaalla toiminnalla.\u00a0Siksi j\u00e4rkev\u00e4 politiikka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 aina toimiviin markkinoihin, ei yritysten edun ajamiseen.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksityiset yritykset kilpailemaan julkisten sote-palvelujen tuotannosta voidaan saada hy\u00f6tyj\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sote-markkinat on suunniteltu oikein, siis niin ett\u00e4 yritysten voitontavoittelu ohjaa ne toimimaan yhteiskunnallisesti hy\u00f6dyllisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Kolmas tarinan opetuksista on se, ett\u00e4 ett\u00e4 poliitikkojen tai virkamiesten siirtyminen yksityiselle sektorille, esimerkiksi\u00a0sote-yrityksiin voi olla hyv\u00e4 tai huono asia. Jos poliitikko palkataan tuottavien taitojensa, kuten johtamiskokemuksen vuoksi, siirtyminen yksityiselle sektorille on yhteiskunnallisesti hy\u00f6dyllist\u00e4 urakiertoa. T\u00e4t\u00e4 voidaan kutsua jungnerilaiseksi siirtym\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Jos taas poliitikon palkkaamisen taustalla ovat t\u00e4m\u00e4n poliittisen kytk\u00f6kset ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen, ilmi\u00f6 on haitallista. T\u00e4ll\u00f6in ollaan enemm\u00e4n koivulaaksolaisessa maailmassa. Taloustieteess\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.econlib.org\/library\/Enc\/RentSeeking.html\">rent seeking<\/a>.<\/p>\n<p>Ulkopuolisen on tietysti mahdotonta varmasti tiet\u00e4\u00e4, kummasta on kysymys yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa. Me Asiattoman toimituksessa olemme kuitenkin valitettavasti taipuvaisia kyynisyyteen. Veikkaamme ett\u00e4 aika monet ekonomistit ajattelevat <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.aeaweb.org\/articles?id=10.1257\/aer.102.7.3731\">samoin<\/a>. Poliitikkojen ja virkamiesten siirtymiseen varsinkin s\u00e4\u00e4nnellyill\u00e4 toimialoilla toimiviin tai julkisiin hankintoihin osallistuviin yrityksiin pit\u00e4\u00e4 suhtautua ep\u00e4ilev\u00e4sti. Erityisen ep\u00e4ilev\u00e4sti tulee suhtautua poliitikkoihin, jotka siirtyv\u00e4t ihan virallisesti\u00a0lobbareiksi esimerkiksi viestint\u00e4toimistoon. N\u00e4ille siirtymille on hyvin vaikeaa keksi\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n tarinan kaltaista viatonta selityst\u00e4.<\/p>\n<p><em>J\u00e4lkikirjoitus<\/em><br \/>\nTarina saattoi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarkkaavaisessa lukijassa v\u00e4h\u00e4n ihmetyst\u00e4. Miksei Terveystarjoustalo palkannut pahassa tarinassa omaa lobbaria? T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 kysymys, totta kai kilpailijan olisi kannattanut palkata oma, yht\u00e4 hyvin verkostoitunut poliitikko ajamaan omaa asiaansa.<\/p>\n<p>Kenties jos n\u00e4in olisi tapahtunut, yritykset olisivat taas olleet tasavertaisessa asemassa ja tehokkaampi, eli Terveystarjoustalo olisi voittanut kisan. T\u00e4ll\u00f6in tehokkuustappio olisi j\u00e4\u00e4nyt pienemm\u00e4ksi. Mutta lobbaaminen olisi t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa haitallista, sill\u00e4 siihen k\u00e4ytetyt voimavarat eli entisten poliitikkojen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi mennyt hukkaan. Siis vaikka kilpailu johtaisi siihen, ett\u00e4 lobbaaminen ei vaikuttaisi lopputulokseen, se on silti haitallista, koska resurssien k\u00e4ytt\u00e4minen siihen on tuhlausta. Kun ajattelee, kuinka paljon voimavaroja lobbaamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, tajuaa, ettei kysymys ole aivan v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isest\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Tarkkaavainen lukija saattoi my\u00f6s havaita, ett\u00e4\u00a0pahassa tarinassa tehtiin sen kummemmin ilmoittamatta\u00a0oletus siit\u00e4, ett\u00e4 Liisan l\u00e4hteminen kaupungin palveluksesta ei aiheuta\u00a0mit\u00e4\u00e4n\u00a0hy\u00f6tyj\u00e4 tai kustannuksia kenellek\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n oletuksen muuttaminen vaikuttaa\u00a0lobbaamisen haittojen tarkkaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, muttei johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4skett\u00e4in kerrottiin apulaiskaupunginjohtaja Laura R\u00e4dyn siirtyv\u00e4n Terveystalon palvelukseen. Jo aiemmin R\u00e4dyn puoluetoveri&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":479,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[152,157,230,249],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/lobbyists.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/lobbyists.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/471"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=471"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1419,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/471\/revisions\/1419"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/479"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}