{"id":539,"date":"2016-06-29T16:41:38","date_gmt":"2016-06-29T13:41:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=539"},"modified":"2018-02-28T09:26:12","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:12","slug":"tappaako-koyhyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tappaako-koyhyys\/","title":{"rendered":"Tappaako k\u00f6yhyys?"},"content":{"rendered":"

Jatkamme nyt ehk\u00e4 hieman tyls\u00e4hk\u00f6\u00e4\u00a0empiirist\u00e4 tutkimusta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 blogisarjaamme (aiemmat osat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>, t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>\u00a0ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Kimmokkeena toimii t\u00e4ll\u00e4 kertaa k\u00f6yhyystutkija ja Vihreiden poliitikko Maria Ohisalo, joka tuo kolumnissaan<\/a> esiin kasvaneet erot eri tuloluokkien elini\u00e4nodotteissa. Suurituloisten elini\u00e4nodote on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti pienituloisiin verrattuna. N\u00e4in on k\u00e4ynyt sek\u00e4 miesten ett\u00e4 naisten osalta.<\/p>\n

Terveyden ja eriarvoisuuden suhde\u00a0on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 aihe, joten siit\u00e4 on puhuttava\u00a0selke\u00e4sti ja\u00a0t\u00e4sm\u00e4llisesti. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Ohisalolla olisi petrattavaa.\u00a0H\u00e4n\u00a0nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4ttelee elinik\u00e4odotteiden eroista, ett\u00e4\u00a0eriarvoisuus aiheuttaa kuolemista.\u00a0H\u00e4n my\u00f6s toteaa, ett\u00e4 “Suomen pit\u00e4isi torjua aktiivisemmin pieni- ja suurituloisimpien elini\u00e4n eroja”.<\/p>\n

On melko ilmeist\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei oikeasti halua tasata eroja elinvuosissa. Enk\u00e4 usko, ett\u00e4 Ohisalokaan on valmis p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kukaan ei saa el\u00e4\u00e4 esimerkiksi yli 70-vuotiaaksi, mik\u00e4 tietenkin\u00a0toteuttaisi tavoitteen.<\/p>\n

Eriarvoisuuden sijaan Ohisalo on todenn\u00e4k\u00f6isesti, ja tietenkin aivan oikein, huolissaan k\u00f6yhist\u00e4 ja k\u00f6yhyyden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, jonka t\u00e4rkeit\u00e4 osia terveys ja elinik\u00e4 ovat. Ainakin kolumnista virinneen Twitter-keskustelun perusteella Ohisalo haluaan parantaa nimenomaan huono-osaisimpien\u00a0asemaa<\/a>.<\/p>\n

Termien t\u00e4sm\u00e4llisen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi t\u00e4ytyy olla tarkkana sen suhteen, mit\u00e4 empiirisi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 tekee. Toisin kuin kolumnista\u00a0voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ei ole selv\u00e4\u00e4, kuinka paljon jos ollenkaan k\u00f6yhyys vaikuttaa terveyteen ja elinik\u00e4\u00e4n.\u00a0On nimitt\u00e4in monia syit\u00e4, miksi tulot ja terveys ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen on se, ett\u00e4 terveys vaikuttaa tuloihin, mutta ei\u00a0toisin p\u00e4in. Terveet ihmiset kouluttautuvat pidemm\u00e4lle, etenev\u00e4t urallaan pidemm\u00e4lle jne. Sairaus opiskeluaikana voi est\u00e4\u00e4 valmistumisen tai ainakin merkitt\u00e4v\u00e4sti siirt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Sairaus voi johtaa my\u00f6s ty\u00f6kyvyn menett\u00e4miseen kesken ty\u00f6uran ja siten tulojen romahtamiseen. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa k\u00f6yh\u00e4t ovat sairaita, mutta sairaus on aiheuttanut k\u00f6yhyyden.<\/p>\n

Toinen syy on se, ett\u00e4 jokin\u00a0kolmas tekij\u00e4 vaikuttaa samanaikaisesti sek\u00e4 tuloihin\u00a0ett\u00e4 terveyteen. Jos tutkija ei pysty havaitsemaan ja kontrolloimaan t\u00e4t\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, tulojen ja terveyden v\u00e4lill\u00e4 havaitaan yhteys. Malliesimerkki vastaavasta tilanteesta on\u00a0hukkumiskuolemien ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6myynnin v\u00e4linen yhteys: hukkumiskuolemia tapahtuu paljon silloin, kun j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n paljon. J\u00e4\u00e4tel\u00f6n sy\u00f6nti ei kuitenkaan aiheuta hukkumisia, vaan molemmat johtuvat aurinkoisesta ja l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Syy-seuraussuhteen todentaminen tulojen ja terveyden v\u00e4lille on siis eritt\u00e4in haastavaa. Tutkijan kannalta ideaalitilanne olisi l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 tuttu satunnaiskoe, jossa tutkija\u00a0pystyisi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten tulot tai varallisuuden\u00a0satunnaisesti vaikkapa arvalla. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa voitaisiin\u00a0olla varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 tulot eiv\u00e4t ole korreloituneet mink\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n ominaisuuden ja etenkin ennen tulojen satunnaistamista vallinneen terveydentilan kanssa. Tulojen vaikutus terveyteen saataisiin selville luotettavasti.<\/p>\n

T\u00e4llaiseen\u00a0koeasetelmaan liittyy kuitenkin ilmeisi\u00e4 eettisi\u00e4 ongelmia, eik\u00e4 aitoja koeasetelmia ei ole pystytty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mutta tutkijoiden onneksi erilaisia arpajaisia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n koko ajan. Tuoreessa taloustieteilij\u00f6iden tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa<\/a>\u00a0 (kaikille avoin linkki<\/a>) hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ruotsalaisia arpajaisia (tarkkaan ottaen kolmea eri arpajaista), joihon osallistuu merkitt\u00e4v\u00e4 osuus kaikista ruotsalaisista (yhteen yli puolet kansasta, ks. tarkemmin tutkimuksen taustatiedot<\/a>).<\/p>\n

Tutkijat ovat saaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 arpajaisvoittajien henkil\u00f6llisyyden ja ovat voineet linkitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tiedon erilaisiin rekisteriaineistoihin, kuten tulotietoihin, sairaalak\u00e4ynteihin, kuolinsyihin, l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin, jne. (ks. tutkimuksen taulukko 1). Rekisteriaineistoista saadaan selville my\u00f6s voittajien lapset, mik\u00e4 mahdollistaa ylisukupolvisten vaikutusten tutkimisen.\u00a0Voittajia (ja tietenkin my\u00f6s muita ihmisi\u00e4) on pystytty seuraamaan pisimmill\u00e4\u00e4n yli 20 vuotta.<\/p>\n

Tutkimuksessa voidaan siis vertailla arpajaisvoittajia niihin, jotka eiv\u00e4t voittaneet, ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0hyv\u00e4ksi my\u00f6s arpajaisvoiton suuruutta, joka on tietenkin my\u00f6s satunnainen. Tulokset ovat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4: tuloilla tai varallisuudella ei ole mit\u00e4\u00e4n vaikutusta terveyteen, eik\u00e4 terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Varallisuudella ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4isi olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta lasten terveyteen.<\/p>\n

Tutkijoiden oma tulkinta\u00a0tuloksista on, ett\u00e4 varallisuuden ja terveyden v\u00e4lisen yhteyden taustalla tuskin on varallisuuden vaikutus terveyteen, siis syy-seuraus -mieless\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkijat eksplisiittisesti varoittavat tekem\u00e4st\u00e4 syy-seurausp\u00e4\u00e4telmi\u00e4 useissa muissakin kehittyneiss\u00e4 maissa havaituista varallisuuden ja terveyden v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4.\u00a0Toivottavasti my\u00f6s Ohisalo ja muut suomalaistutkijat<\/a> ottavat t\u00e4m\u00e4n varoituksen tosissaan.<\/p>\n

Tulokset tulevat Suomen kaltaisesta\u00a0hyvinvointivaltiosta, joten ne yleistyv\u00e4t t\u00e4nne varmaankin melko hyvin, vaikkakin on mahdotonta tiet\u00e4\u00e4, kuinka hyvin. Lis\u00e4ksi Ruotsissa on melkolailla samanlainen yhteys tulotason tai varallisuuden ja elini\u00e4nodotteen v\u00e4lill\u00e4 kuin Suomessa.<\/p>\n

Tulos ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6\u00a0k\u00f6yhien terveydest\u00e4 pit\u00e4isi olla huolissaan. Tulos on hy\u00f6dyllinen, koska se auttaa sulkemaan pois tiettyj\u00e4 kanavia, joiden kautta taloudelliset resurssit vaikuttavat terveyteen. T\u00e4m\u00e4\u00a0auttaa keskittym\u00e4\u00e4n niihin toimenpiteisiin, joilla k\u00f6yhi\u00e4 voidaan oikeasti auttaa. Nyt on poissuljettu se kanava, jonka mukaan yksil\u00f6n tuloilla tai varallisuudella olisi syy-seuraussuhde terveyteen. Terveyserojen taustalla on siis jotakin muuta.<\/p>\n

J.K.<\/strong> Tutkimus on oivallinen esimerkki taloustieteen nykysuuntauksesta, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi ns. luonnollista koeasetelmaa<\/a>. Termi viittaa siihen, ett\u00e4 tutkija ei \u00a0ole itse tehnyt koetta, vaan koeasetelma on syntynyt ik\u00e4\u00e4n kuin luonnostaan ilman tutkijan kontrollia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkamme nyt ehk\u00e4 hieman tyls\u00e4hk\u00f6\u00e4\u00a0empiirist\u00e4 tutkimusta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 blogisarjaamme (aiemmat osat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":584,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,141,143,240,256,268],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":21,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/06\/health.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/06\/health.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/539"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=539"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1410,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/539\/revisions\/1410"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}