Jo nyt lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kes\u00e4n suurin uutinen on\u00a0Ison-Britannian kansan\u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6s erota EU:sta. Moni ehk\u00e4\u00a0ajattelee, ett\u00e4 EU-politiikka\u00a0tulisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4\u00a0kansainv\u00e4lisen politiikan tai maailmanpolitiikan\u00a0asiantuntijoiden\u00a0huoleksi,\u00a0mutta my\u00f6s taloustieteell\u00e4 on paljon sanottavaa valtiollisten asioiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Heti alkuun on syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 esimerkiksi valtioiden kokoa tai valtioiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan tarkastella j\u00e4rkiperustein ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 nationalismi taka-alalle. Valtion koon kasvattamiseen liittyy hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja, eik\u00e4 maailman muuttuessa\u00a0mik\u00e4\u00e4n takaa\u00a0sit\u00e4, ett\u00e4 valtioiden nykyiset rajat olisivat erityisen\u00a0j\u00e4rkevi\u00e4.\u00a0<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 parhaiten\u00a0tarkastelemalla tarujen Asiatonlandian viimeaikaisia j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia. Asiatonlandian naapurivaltio Sakligland on nimit\u00e4in ehdottanut valtioiden yhdist\u00e4mist\u00e4 ja ett\u00e4 molemmissa maissa asiasta tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestys. Mit\u00e4 asioita asiatonlandialaisten tulisi\u00a0mietti\u00e4 \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin yksitt\u00e4isen veronmaksajan n\u00e4k\u00f6kulmasta valtion\u00a0koon kasvu\u00a0pienent\u00e4\u00e4 valtionhoidosta syntyvi\u00e4 kiinteit\u00e4 kustannuksia. Aina kun kiinte\u00e4t kustannukset voidaan jakaa useamman kesken, yksitt\u00e4isten veronmaksajien taakka pienenee.\u00a0Esimerkiksi verojen ker\u00e4\u00e4misen kustannukset puolittuisivat, koska verojen ker\u00e4\u00e4miseen riitt\u00e4isi vallan hyvin vain toisen maan veroviranomaiset. Kaikenlaisiin hallintoteht\u00e4viin ja esimerkiksi maanpuolustukseen liittyy vastaavia kokoetuja.<\/p>\n
Toinen etu valtioiden yhdistymisest\u00e4 liittyy\u00a0politiikan koordinointiin. Usein esiin nostettu esimerkki\u00a0koordinoinnin puutteesta on yritysverotus. Kun Asiatonlandia alentaa yritysverotustaan houkutellakseen maahan p\u00e4\u00e4omaa, se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ota huomioon naapurimaahan kohdistuvia haittoja. Asiatonlandian veronalennus nakertaa Sakliglandin veropohjaa, jolloin\u00a0sen puolestaan\u00a0kannattaa alentaa omaa yritysverotustaan. Vaarana on liian alhaiseen verotukseen johtava noidankeh\u00e4 (vaarana siis siin\u00e4 tapauksessa\u00a0ett\u00e4 verorahat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n johonkin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n).\u00a0Taloustieteilij\u00e4t kutsuvat t\u00e4t\u00e4 ulkoisvaikutukseksi<\/a>, jossa yhden toimijan p\u00e4\u00e4t\u00f6s vahingoittaa toista ilman, ett\u00e4 vahingonk\u00e4rsij\u00e4 saa korvausta. Yhdistym\u00e4ll\u00e4 ulkoisvaikutukset voidaan sis\u00e4ist\u00e4\u00e4.<\/p>\n Yhdistyminen my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti pienent\u00e4\u00e4 keskin\u00e4isen sodan uhkaa ja isompi valtio on my\u00f6s vahvempi ulkoisten uhkien edess\u00e4. Vanhoina pahoina aikoina suurempi\u00a0valtio helpotti\u00a0my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti kaupank\u00e4ynti\u00e4 ja mahdollisti ty\u00f6ntekij\u00f6iden\u00a0erikoistumisen, mutta ulkomaankaupan vapautumisen\u00a0my\u00f6t\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dyt ovat pienentyneet.<\/p>\n Valtion koon kasvattamisesta on siis ilmiselvi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. Miksi kukaan \u00e4\u00e4nest\u00e4isi yhdistymist\u00e4 vastaan?<\/p>\n Ehk\u00e4 t\u00e4rkein syy s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyys on se, ett\u00e4 maiden kansalaiset ovat erilaisia. Ilman yhteist\u00e4 kielt\u00e4 yhdistyminen voi k\u00e4yd\u00e4 kalliiksi. Vaikka kieli ei muodostuisikaan ongelmaksi, voi olla, ett\u00e4\u00a0asiatonlandialaiset haluavat erilaisia julkisia palveluja kuin sakliglandilaiset. Kun valtiot ovat itsen\u00e4isi\u00e4, julkiset palvelut voidaan helpommin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 vastaamaan kansalaisten mieltymyksi\u00e4. Pieniss\u00e4 homogeenisissa maissa\u00a0on my\u00f6s helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys sopivasta verotuksen tasosta ja uudelleenjaon m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Itsen\u00e4isen\u00e4 s\u00e4ilymisen hyv\u00e4n\u00e4 puolena mainittakoon viel\u00e4 se, ett\u00e4 maiden v\u00e4linen kilpailu voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4. Mik\u00e4li poliitikoilla on taipumusta verorahojen\u00a0v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksiin, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on tietoa my\u00f6s muiden maiden politiikasta ja veroasteista. Kun \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 naapurimaata er\u00e4\u00e4nlaisena mittatikkuna<\/a>, on poliitikkojen\u00a0selitt\u00e4tt\u00e4v\u00e4 veronrahojen k\u00e4ytt\u00f6\u00a0paljon huolellisemmin ja verorahojen v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6s vaikeutuu.<\/p>\n Yhdess\u00e4 blogikirjoituksessa on mahdotonta listata kaikkia hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja, mutta j\u00e4rkev\u00e4 yhdistymisp\u00e4\u00e4t\u00f6s syntyy joka tapauksessa n\u00e4iden vastakkaiseen suuntaan vaikuttavien voimien tuloksena.<\/p>\n Ent\u00e4\u00a0johtaako kansan\u00e4\u00e4nestys j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n\u00a0lopputulokseen? Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 yhdistyminen j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4tt\u00e4, vaikka maiden kokonaishyvinvointi lis\u00e4\u00e4ntyisi yhdistymisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4kin on er\u00e4\u00e4nlaisen ulkoisvaikutuksen syyt\u00e4. Kuten todettua, yhdistymisen my\u00f6t\u00e4\u00a0kiinteiden kustannusten hoitamisesta tulee\u00a0yksitt\u00e4isen veronmaksajan n\u00e4k\u00f6kulmasta halvempaa. Asiatonlandialaiset tietenkin ottavat t\u00e4m\u00e4n huomioon omalta osaltaan, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Sakliglandin veronmaksajien osalta. Voi siis k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 Asiantonlandia \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 yhdistymist\u00e4 vastaan ja Sakligland puolesta. P\u00e4\u00e4t\u00f6s on huono, jos sakliglandilaiset j\u00e4isiv\u00e4t voitolle, vaikka\u00a0maksaisivat asiatonlandialaisille korvausta siit\u00e4, ett\u00e4 yhdistyminen tapahtuisi.<\/p>\n Asiatonlandian poliitikot eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n haluaisi luopua itsen\u00e4isyydest\u00e4, mutta ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t toki yhdistymisen hy\u00f6dyt. He ehdottavatkin Sakliglandille, ett\u00e4 yhdistymisen sijaan \u00e4\u00e4nestett\u00e4isiin itsen\u00e4isyyden ja yhdistymisen v\u00e4limuodosta. T\u00e4ss\u00e4 vaihtoehdossa teht\u00e4isiin yhteisty\u00f6t\u00e4 joillakin politiikan osa-alueilla ja p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin itsen\u00e4isesti muista asioista. Yhdess\u00e4 kannattaisi hoitaa sellaiset asiat, joihin liittyy koordinointiongelmia tai kokoetuja. Itsen\u00e4isesti kannattaisi puolestaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ne asiat, joissa kansalaisten mieltymykset eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ja joiden yhdess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4miseen ei liity etuja.<\/p>\n Itsen\u00e4isyyden ja suuren valtion parhaat puolet voitaisiin siis saavuttaa yhteisty\u00f6ll\u00e4.\u00a0Kuulostaako tutulta? EU:han on kaikkine puutteineen\u00a0pitk\u00e4lti\u00a0yritys tehd\u00e4 juuri n\u00e4in.<\/p>\n My\u00f6s Brexit-p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 (tai vaikkapa Skotlannin mahdollista itsen\u00e4istymist\u00e4) voidaan analysoida t\u00e4m\u00e4n ajatuskehikon avulla. Taloustieteilij\u00e4n mieleen tulee\u00a0ainakin seuraavat\u00a0kysymykset. Noudattaako EU:n ja kansallisvaltioiden ty\u00f6njako edell\u00e4 kuvattua jaottelua? Mit\u00e4 kustannuksia EU-j\u00e4senyys aiheuttaa brexitin puolesta \u00e4\u00e4nest\u00e4neille? Jos Britannian j\u00e4\u00e4minen EU:hun aiheutaa enemm\u00e4n hy\u00f6tyj\u00e4 kuin kustannuksia, miksi hy\u00f6tyj\u00e4t eiv\u00e4t voi korvata haittoja k\u00e4rsij\u00f6ille?\u00a0Mit\u00e4 transaktiokustannuksia n\u00e4iden korvausten tiell\u00e4 on ja miten niit\u00e4 saataisiin alennettua? N\u00e4ihin kysymyksiin taloustieteilij\u00e4t hakevat koko ajan my\u00f6s vastauksia<\/a>.<\/p>\n