{"id":589,"date":"2016-07-06T23:36:45","date_gmt":"2016-07-06T20:36:45","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=589"},"modified":"2018-02-28T09:26:11","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:11","slug":"eriarvoisuus-ja-koyhyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/eriarvoisuus-ja-koyhyys\/","title":{"rendered":"Eriarvoisuus ja k\u00f6yhyys"},"content":{"rendered":"

Edellinen juttumme<\/a> koski k\u00f6yhyyden terveysvaikutusten tutkimusta ja siihen liittyvi\u00e4 ongelmia. Jutussa sivuttiin lyhyesti aihetta, joka meist\u00e4 ansaitsee oman kirjoituksensa: k\u00f6yhyyden ja eriarvoisuuden eroa.<\/p>\n

Julkisessa keskustelussa n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet usein sekoittuvat, sana k\u00f6yhyys korvataan helposti sanalla eriarvoisuus. Ihmiset puhuvat eriarvoisuuden aiheuttamista ongelmista, kun he tosiasiassa tarkoittavat k\u00f6yhyyden aiheuttamia ongelmia. T\u00e4m\u00e4n oi vaikoi huomata esimerkiksi edellist\u00e4 kirjoitustamme koskevasta some-keskustelusta. Jotkut keskustelijoista sekoittivat<\/a> selv\u00e4sti eriarvoisuuden ja k\u00f6yhyyden.<\/p>\n

Keskustelijat ovat hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa. Paavi Franciscuksen\u00a0n\u00e4kemys<\/a> asiasta kuulostaa\u00a0sekin\u00a0sekavalta.<\/p>\n

<\/p>\n

Tosiasiassa on aivan eri asia v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eriarvoisuus aiheuttaa terveysongelmia kuin sanoa, ett\u00e4 k\u00f6yhyys aiheuttaa terveysongelmia. Ensiksimainittu on eritt\u00e4in kiistanalainen v\u00e4ite, viimeksimainittu puolestaan itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ainakin kun puhutaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n

Keskusteluun osallistui my\u00f6s alan tutkijoita, joille ero on tietysti selv\u00e4.\u00a0T\u00e4m\u00e4kin seikka k\u00e4y my\u00f6s hyvin selville \u00e4sken mainitusta some-keskustelusta<\/a>, jossa oli useita ansiokkaita tutkijoiden puheenvuoroja.<\/p>\n

Mutta tutkijatkaan eiv\u00e4t aina\u00a0julkisuudessa tuo eroa riitt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti esille. Esimerkiksi edellisess\u00e4 jutussamme viittasimme tutkija-poliitikko Maria Ohisalon kirjoitukseen<\/a> “Eriarvoistuminen koituu kuolemaksemme”. Kirjoituksesta on paikoitellen hankala saada selville, milloin puhutaan nimenomaan eriarvoisuuden ja milloin k\u00f6yhyyden mahdollisesti aiheuttamista ongelmista.<\/p>\n

Uskomme t\u00e4m\u00e4n vuoksi, ett\u00e4 yksinkertaiseen esimerkkiin perustuvalle blogaukselle k\u00f6yhyyden ja eriarvoisuuden erosta on tilaus.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4 Liisa ja rikas Leena<\/h4>\n

Tarkastellaan siis k\u00f6yhyyden ja eriarvoisuuden eroja esimerkin avulla. Esimerkin yhteiskunta on hyvin yksinkertainen. Se koostuu kahdesta ihmisest\u00e4, k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 Liisasta ja rikkaasta Leenasta. Liisan tulot ovat 100 euroa ja Leenan 900 euroa. Meid\u00e4n tarkoitusperiemme kannalta on yhdentekev\u00e4\u00e4 puhutaanko varallisuus-, kulutus- vai tuloeroista, joten puhutaan sitten vaikka tuloista.<\/p>\n

On my\u00f6s kirjoituksen kannalta yhdentekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 yhteiskunnallista ongelmaa tarkastellaan. Mutta puhutaan vaikka terveydest\u00e4, koska aiempikin juttu k\u00e4sitteli sit\u00e4. Koskekoon esimerkki siis k\u00f6yhyyden ja eriarvoisuuden vaikutusta terveyteen.<\/p>\n

Ensiksi t\u00e4ytyy m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 k\u00f6yhyys ja eriarvoisuus ovat ja kuinka niit\u00e4 mitataan.<\/p>\n

K\u00f6yhyys ja eriarvoisuus<\/h4>\n

Useimmiten k\u00f6yh\u00e4ksi katsotaan henkil\u00f6 tai kotitalous, jonka tulot alittavat jonkin tietyn minimikulutustason takaavan tulo- tai kulutusrajan, ns. k\u00f6yhyysrajan. K\u00f6yhyysrajan alittavilla tuloilla ei siis voi hankkia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi katsottuja hy\u00f6dykkeit\u00e4. \u00a0Usein k\u00f6yhiksi\u00a0m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n maailmanlaajuisissa tarkasteluissa alle 2 dollarin p\u00e4iv\u00e4kulutuksella el\u00e4v\u00e4t ihmiset.<\/p>\n

Voimme sopia, ett\u00e4 esimerkin maailmassa k\u00f6yhyysraja on 150 euroa, joten Liisa on k\u00f6yh\u00e4.<\/p>\n

K\u00f6yhyys n\u00e4in m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 on ns. absoluuttista k\u00f6yhyytt\u00e4. Ihmisen tuloja ei verrata muiden samassa yhteiskunnassa el\u00e4vien tuloihin vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyshy\u00f6dykkeiden hintoihin.<\/p>\n

Monesti ollaan t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kiinnostuttu my\u00f6s ns. suhteellisesta k\u00f6yhyydest\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4n laajemmin ilmaistuna eriarvoisuudesta. Eriarvoisuus on sit\u00e4, ett\u00e4 yksien tulot ovat pieni\u00e4 suhteessa toisten tuloihin. Vertailukohtana ei siis olekaan en\u00e4\u00e4 jokin v\u00e4himm\u00e4istulotaso, vaan kaikkien muiden samassa yhteiskunnassa el\u00e4vien tulotaso.<\/p>\n

Miten eriarvoisuutta sitten voidaan mitata? Tyypillisesti eriarvoisuutta kuvataan ns. eriarvoisuusmittojen<\/a> avulla. N\u00e4it\u00e4 on useita erilaisia, kuuluisimmat lienev\u00e4t Gini-kerroin<\/a> ja Theil-indeksi<\/a>.<\/p>\n

Esimerkkimaailmamme on kuitenkin niin yksinkertainen, ett\u00e4 siin\u00e4 eriarvoisuutta voidaan mitata hyvin suoraviivaisella tavalla. Suurempituloisen osuus yhteenlasketuista tuloista on nimitt\u00e4in riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 eriarvoisuuden mittari. Kun Liisa saa 100 euroa ja Leena 900, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme eriarvoisuusmittarin arvo on siis 90 %.<\/p>\n

Eriarvoisuusmittamme skaala on 50 – 100 %, jossa 50 % tarkoittaa t\u00e4ysin tasaista tulonjakoa ja 100 % sit\u00e4, ett\u00e4 vain toisella henkil\u00f6ll\u00e4 on tuloja.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 yksinkertaista eriarvoisuuden mittaustapaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, koska esimerkiss\u00e4mme on vain kaksi ihmist\u00e4. Kahden ihmisen tapauksessa kaikki eriarvoisuusmitat antavat saman tuloksen. Jos Liisan osuus kokonaistulosta kasvaa, eriarvoisuus v\u00e4henee mill\u00e4 tahansa eriarvoisuusmitalla mitattuna. Jos Leenan osuus kokonaistulosta kasvaa, mitattu eriarvoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy. Asiaa on k\u00e4sitelty tarkemmin t\u00e4m\u00e4n jutun j\u00e4lkikirjoituksessa.<\/p>\n

Nyt kun eriarvoisuus ja k\u00f6yhyys on m\u00e4\u00e4ritelty, voidaan siirty\u00e4 varsinaiseen asiaan.<\/p>\n

Tarkoituksena on kertoa, mit\u00e4 eroa on seuraavilla kahdella v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4:<\/p>\n

1. K\u00f6yhyys vaikuttaa terveyteen.<\/em>
\n2. Eriarvoisuus vaikuttaa terveyteen.<\/em><\/p>\n

Seuraavaksi tarkastellaan per\u00e4tysten kumpaakin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4. Kummankin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n kohdalla kerrotaan, mit\u00e4 se tarkoittaa k\u00e4ytt\u00e4en hy\u00f6dyksi yksinkertaista kahden henkil\u00f6n esimerkki\u00e4. Lis\u00e4ksi hahmotellaan sit\u00e4, mit\u00e4 politiikkaseuraamuksia v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on ja mit\u00e4 sen osoittaminen todeksi vaatisi.<\/p>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4 1. K\u00f6yhyys vaikuttaa terveyteen.<\/strong><\/h4>\n

Mit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 1 tarkoittaa?<\/h4>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yksinkertaisesti, ett\u00e4 Liisan oma tulotaso vaikuttaa Liisan terveyteen. Liisan voi esimerkiksi olla sairaampi, jos h\u00e4nen tulonsa ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti k\u00f6yhyysrajan alapuolella kuin jos h\u00e4nen tulonsa ovat sen yl\u00e4puolella.<\/p>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4 on tietysti itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti totta, jos puhutaan riitt\u00e4v\u00e4n suurista tulotason vaihteluista. Jos Liisan 100 euroa ei riit\u00e4 kunnolliseen ravintoon tai asumiseen, on ilmeist\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen terveytens\u00e4 on uhattuna. Miljardit ihmiset el\u00e4v\u00e4t koko ajan k\u00f6yhyydess\u00e4, joka tuhoaa heid\u00e4n terveytens\u00e4. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 k\u00f6yhyydell\u00e4 on selv\u00e4 syy-yhteys terveyteen ja vaikutusmekanismi on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

K\u00f6yhyys siis ilmiselv\u00e4sti vaikuttaa terveyteen. Edellisess\u00e4 kirjoituksessa siteerattu ruotsalaistutkimuskaan<\/a> ei mitenk\u00e4\u00e4n kiist\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Tutkimuksessa ei havaittu lottovoittojen parantavan ihmisten terveytt\u00e4. Mutta tulos koskee vain tulotason vaikutusta korkean elintason ja hyvien julkisten palvelujen Ruotsissa.<\/p>\n

On suomalaisten kannalta\u00a0t\u00e4rke\u00e4 kysymys, millaisia terveysvaikutuksia keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alemmalla tulotasolla\u00a0on Suomessa, Ruotsissa tai muussa hyvinvointivaltiossa. Voi hyvin olla, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat pieni\u00e4, kuten mainitussa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin.\u00a0Vaikka n\u00e4in olisi, t\u00e4m\u00e4\u00a0ei kuitenkaan mitenk\u00e4\u00e4n poista sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 k\u00f6yhyydell\u00e4 on ilmeisi\u00e4 haitallisia terveysvaikutuksia.<\/p>\n

Miten v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 1 voidaan osoittaa todeksi?<\/h4>\n

T\u00e4ytyy osoittaa, ett\u00e4 alhainen tulotaso aiheuttaa terveysongelmia. Yksi tutkimusmenetelm\u00e4, jolla t\u00e4m\u00e4 voidaan osoittaa on satunnaiskoe. Satunnaisesti valitulle joukolle k\u00f6yhi\u00e4 ihmisi\u00e4 tai perheit\u00e4 arvotaan lis\u00e4\u00e4 rahaa, ja verrataan n\u00e4iden terveytt\u00e4 verrokkiryhm\u00e4\u00e4n, joka ei saanut lis\u00e4\u00e4 rahaa. Toinen vaihtoehto on yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tulojen ja terveyden syy-yhteytt\u00e4 seuranta-aineistosta, kuten edellisess\u00e4 jutussa siteeratussa ruotsalaistutkimuksessa<\/a> on tehty.<\/p>\n

Kuten sanottua, kukaan j\u00e4rkev\u00e4 ihminen ei kiist\u00e4, etteik\u00f6 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 k\u00f6yhyydell\u00e4 olisi terveysvaikutuksia. Tutkimustuloksia k\u00f6yhyyden vaikutuksista ja keinoista auttaa k\u00f6yhi\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Jos v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 1 on totta, mit\u00e4 perusteita tulonsiirroille on?<\/h4>\n

K\u00f6yhyyden terveysvaikutukset voivat toimia tulonsiirtojen perusteena aivan samoin kuin muutkin k\u00f6yhyyden vaikutukset. Voidaan esimerkiksi katsoa, ett\u00e4 100 euron verottaminen rikkaalta Leenalta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hyvinvointia verrattain v\u00e4h\u00e4n, mutta 100 euron antaminen Liisalle lis\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hyvinvointia merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi parantamalla t\u00e4m\u00e4n terveytt\u00e4.<\/p>\n

Mekanismi, jolla tulonsiirto parantaa Liisan terveytt\u00e4 on hyvin yksinkertainen. Liisa on terveempi, koska h\u00e4n voi ostaa parempaa ruokaa, terveyspalveluja ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

Jos v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 1 on totta, millainen yhteiskunnallinen kehitys on hyv\u00e4\u00e4 ja millainen pahaa?<\/h4>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 tulonsiirron aikaansaama Liisan hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntyminen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Liisa saa lis\u00e4\u00e4 tuloa. Liisa on v\u00e4hemm\u00e4n k\u00f6yh\u00e4, ja siksi h\u00e4nen terveydentilansa paranee. H\u00e4nen terveytens\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n riipu siit\u00e4, kuinka paljon Leena tienaa.<\/p>\n

Toisin sanoen eriarvoisuudella ei ole Liisan terveyden kannalta mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4. N\u00e4in sellainen yhteiskunnallinen kehitys, joka johtaa sek\u00e4 Liisan ett\u00e4 Leenan tulojen kasvuun, on aina hyv\u00e4 asia.<\/p>\n

Esimerkiksi jos Liisan tulot nousevat 200 euroon ja Leenan 2500 euroon, on syyt\u00e4 iloita. Liisa nousee yli k\u00f6yhyysrajan ja voi esimerkiksi hankkia parempaa ruokaa ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. H\u00e4n on terveempi ja voi paremmin. Se, ett\u00e4 Leenan tulot ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet suhteellisesti viel\u00e4 enemm\u00e4n ei vaikuta t\u00e4h\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on noussut 90 %:sta 93 %:iin, mutta lis\u00e4\u00e4ntynyt eriarvoisuus on yhdentekev\u00e4\u00e4 Liisan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.<\/p>\n

Jos eriarvoisuus v\u00e4henee, mutta niin ett\u00e4 kaikkien tulot pienenev\u00e4t, t\u00e4m\u00e4 on yksiselitteisesti huono asia. Jos Liisan tulot putoavat 90 euroon ja Leenan 700 euroon, eriarvoisuus v\u00e4henee alle 89 %:iin, mutta Liisan terveys ja hyvinvointi heikkenev\u00e4t. Se, ett\u00e4 Leenan tulot v\u00e4hentyv\u00e4t suhteessa enemm\u00e4n, ei hy\u00f6dyt\u00e4 Liisaa mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4 2. Eriarvoisuus vaikuttaa terveyteen.<\/h4>\n

Mit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 2 tarkoittaa?<\/h4>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4 tarkoittaa aivan eri asiaa kuin \u00e4skeinen. Nyt eriarvoisuudella on oltava Liisan tuloista riippumaton vaikutus h\u00e4nen terveyteens\u00e4. Siis Liisan terveyden on huononnuttava, jos eriarvoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy, vaikka h\u00e4nen oma tulotasonsa s\u00e4ilyisi samana tai jopa parantuisi.<\/p>\n

Kahden ihmisen maailmassa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Leenan tulojen t\u00e4ytyy vaikuttaa Liisan terveyteen. Toisin sanoen, jos Liisan tulot pysyv\u00e4t ennallaan, mutta Leenan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, Liisan t\u00e4ytyy alkaa sairastaa enemm\u00e4n. T\u00e4ytyy siis olla olemassa jokin mekanismi, jolla Leenan kasvavat tulot aiheuttavat Liisan sairastumista, vaikka Liisan oma kulutus ei muuttuisi.<\/p>\n

Sama p\u00e4tee tietysti my\u00f6s p\u00e4invastoin. Liisan t\u00e4ytyy muuttua terveemm\u00e4ksi, jos Leenan tulot pienenev\u00e4t. Toisin sanoen Liisa on sit\u00e4 terveempi, mit\u00e4 k\u00f6yhempi Leena on.<\/p>\n

On siis aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen ja toinen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 tarkoittavat aivan eri asioita. Ensimm\u00e4isess\u00e4 terveytt\u00e4 mahdollisesti alentava mekanismi on itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 ja suoraviivainen. Alhainen tulotaso tarkoittaa alhaista kulutusta joka tarkoittaa huonoa terveytt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 toisen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n tapauksessa mekanismin keksiminen vaatii huomattavaa mielikuvitusta<\/a>. T\u00e4ytyy esimerkiksi olla niin, ett\u00e4 oman toimeentulon vertailu toisen tuloihin aiheuttaa itsess\u00e4\u00e4n sairautta esimerkiksi stressireaktion kautta. Leenan tulot eiv\u00e4t voi mink\u00e4\u00e4n suoran, itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n kanavan kautta vaikuttaa Liisan hyvinvointiin.<\/p>\n

Jos v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 2 on totta, mit\u00e4 perusteita tulonsiirroille on?<\/h4>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4n 1 kohdalla luetellut perustelut tulonsiirroille ovat tietysti edelleen voimassa. Mutta jos eriarvoisuudella itsell\u00e4\u00e4n on terveysvaikutuksia, voi tulonsiirroille olla uusia syit\u00e4. Nyt nimitt\u00e4in tulojen tasaaminen tasaamisen itsens\u00e4 vuoksi voi olla perusteltua.<\/p>\n

Jopa verotus ja tulonsiirrot, jotka k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t niin rikkaita kuin k\u00f6yhi\u00e4kin, voivat olla j\u00e4rkevi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tuloeroilla itsess\u00e4\u00e4n on pahoja vaikutuksia. T\u00e4llainen verotus ei koskaan voi olla j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 maailmassa, jossa k\u00f6yhyys eriarvoisuuden asemesta aiheuttaa ongelmat.<\/p>\n

Miten v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 2 voidaan osoittaa todeksi?<\/h4>\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4n osoittaminen todeksi vaatii, ett\u00e4 osoitetaan syy-yhteys muiden ihmisten tulojen ja yksil\u00f6n terveydetilan v\u00e4lill\u00e4. Syy-yhteyden\u00a0osoittaminen on eritt\u00e4in hankalaa ja vaativaa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee, vaikka olisi mahdollista tehd\u00e4 edellisen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n yhteydess\u00e4 esiteltyj\u00e4 satunnaiskokeita.<\/p>\n

On vaikea suorittaa koe, jossa toiset koehenkil\u00f6t joutuvat satunnaisesti suuren eriarvoisuuden\u00a0luonnehtimaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja toiset pienten. Sama vaikeus viel\u00e4 pahempana on my\u00f6s havaintoaineistoon perustuvassa syy-yhteyksi\u00e4 uskottavasti testaavassa tutkimuksessa.<\/p>\n

Jokainen voi itse kuvitella, miten vaikeaa on osoittaa, ett\u00e4 Eirassa asuvien pankkiirien rikastuminen aiheuttaa terveysongelmia kajaanilaiselle yksinhuoltajalle. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vaikutusmekanismin uskottava kuvailu on varsin hankalaa.<\/p>\n

On ehk\u00e4 erikseen syyt\u00e4 huomauttaa, ettei eri maiden v\u00e4lisell\u00e4 tilastollisella vertailulla pystyt\u00e4 luotettavasti todentamaan t\u00e4llaisia syy-yhteyksi\u00e4, kuten voi lukea esimerkiksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> ja viel\u00e4 voimakkaammin t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Seuraavan kerran kun n\u00e4et<\/a> maailman maat kuvattuna kuvioon, jossa x<\/em>-akselilla on eriarvoisuus ja y<\/em>-akselilla jokin muu muuttuja, muista, ettei kuvio osoita yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Eriarvoisuuden mahdollinen vaikutus terveyteen vaatii siis toteutuakseen eritt\u00e4in monimutkaisen teoreettisen mekanismin. Sit\u00e4 on on my\u00f6s eritt\u00e4in vaikea osoittaa empiirisesti. Siksi sit\u00e4 ei ole koskaan luotettavasti osoitettukaan. Toisin kuin k\u00f6yhyyden, eriarvioisuuden terveysvaikutuksista ei ole luotettavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimukset, kuten t\u00e4m\u00e4<\/a>, joissa n\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t kest\u00e4<\/a>\u00a0tarkempaa tarkastelua.<\/p>\n

Jos v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 2 on totta, millainen yhteiskunnallinen kehitys on hyv\u00e4\u00e4 ja millainen pahaa?<\/h4>\n

Toisin kuin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n 1 maailmassa, jossa k\u00f6yhyys on ongelmien syyn\u00e4, kaikkien rikastuminen ei aina ole hyv\u00e4 asia. Esimerkiksi jos Liisan tulot nousevat 200 euroon ja Leenan 2500 euroon, ei iloitsemiseen ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 syyt\u00e4. Liisa nousee kyll\u00e4kin yli k\u00f6yhyysrajan ja voi esimerkiksi hankkia parempaa ruokaa ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vaikuttavat my\u00f6nteisesti h\u00e4nen terveyteens\u00e4.<\/p>\n

Mutta se, ett\u00e4 Leenan tulot ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet suhteellisesti viel\u00e4 nopeammin heikent\u00e4\u00e4 Liisan terveytt\u00e4. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on nimitt\u00e4in noussut 90 %:sta 93 %:iin. T\u00e4m\u00e4 voi hyvin huonontaa Liisan terveytt\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 parantuneen ravinnon ja l\u00e4\u00e4kityksen vaikutus j\u00e4\u00e4 eriarvoisuusvaikutuksen jalkoihin. Syyn\u00e4 voi esimerkiksi olla lis\u00e4\u00e4ntynyt stressireaktio Leenan lis\u00e4\u00e4ntyneen tuloetumatkan vuoksi.<\/p>\n

Samoin jos eriarvoisuus v\u00e4henee niin ett\u00e4 kaikkien tulot pienenev\u00e4t, t\u00e4m\u00e4 voi olla Liisan terveyden kannalta hyv\u00e4 asia. Jos Liisan tulot putoavat 90 euroon ja Leenan 700 euroon, eriarvoisuus v\u00e4henee alle 89 %:iin. Liisan terveys ja hyvinvointi voivat pienentyneist\u00e4 tuloista huolimatta parantua. Se, ett\u00e4 Leenan tulot v\u00e4hentyv\u00e4t suhteessa enemm\u00e4n v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta ja siten parantaa Liisan terveytt\u00e4.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h4>\n

K\u00f6yhyys ja eriarvoisuus ovat eri asioita. K\u00f6yhyyden vaikutus ihmisen terveyteen ja muuhun hyvinvointiin perustuu ilmeiseen syy-seuraussuhteeseen. Jos sinulla on v\u00e4h\u00e4n tuloja, voit hankkia vain v\u00e4h\u00e4n tai huonolaatuista ruokaa, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja terveyspalveluita.<\/p>\n

K\u00f6yhyyden vaikutukset ovat paitsi teoreettisesti selvi\u00e4, my\u00f6s tutkimuksessa kerta toisensa j\u00e4lkeen havaittuja.<\/p>\n

On syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 \u00e4skeinen\u00a0koskee\u00a0sellaista k\u00f6yhyytt\u00e4, jota Suomessa on v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan. Suomessa k\u00f6yhimm\u00e4tkin ovat esimerkiksi aika hyvien terveyspalvelujen piiriss\u00e4 ja tulotasokin on yleens\u00e4 maailmanlaajuisesti varsin korkea. Ei ole ollenkaan itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4, millaisia keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alhaisemman tulotason terveysvaikutukset ovat hyvinvointivaltion olosuhteissa.<\/p>\n

Silti, k\u00f6yhyyden terveysvaikutukset ovat maailmanlaajuisesti katsottuna ilmiselvi\u00e4. Miljardit ihmiset el\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyydess\u00e4, joka aiheuttaa sairautta. T\u00e4t\u00e4 ei kukaan voi kiist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Eriarvoisuuden kohdalla tarina on aivan toinen. Jotta eriarvoisuus voisi vaikuttaa terveyteen, jonkun muun, usein kaukana asuvan ihmisen saaman tulonlis\u00e4yksen pit\u00e4\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 sinun terveytt\u00e4si. T\u00e4llainen vaikutus ei tietystik\u00e4\u00e4n voi perustua yht\u00e4 suoraviivaiseen mekanismiin kuin k\u00f6yhyyden vaikutus. Eriarvoisuusvaikutuksen havaitseminen empiirisesti on my\u00f6s vaikeaa, eik\u00e4 kukaan ole tehnyt sit\u00e4 uskottavasti.<\/p>\n

Julkisessa keskustelussa olisi syyt\u00e4 puhua tarkasti. Jos tarkoituksena on sanoa, ett\u00e4 jonkin yhteiskunnallisen ongelman taustalla on ihmisten k\u00f6yhyys, on syyt\u00e4 puhua k\u00f6yhyydest\u00e4. Jos ehdottaa lis\u00e4\u00e4 tulonsiirtoja ongelmien ratkaisemiseksi, on syyt\u00e4 sanoa, ett\u00e4 tarkoitus on antaa lis\u00e4\u00e4 rahaa k\u00f6yhille, jotta n\u00e4m\u00e4 olisivat v\u00e4hemm\u00e4n k\u00f6yhi\u00e4. Syyn\u00e4 ei ole se, ett\u00e4 halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta.<\/p>\n

Jos taas on aidosti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 eriarvoisuus aiheuttaa terveys- tai muita yhteiskunnallisia ongelmia, on syyt\u00e4 olla tarkkana. Eriarvoisuuden haittavaikutukset ovat paljon hankalampi ja huonommin tutkittuja kuin k\u00f6yhyyden. Mit\u00e4\u00e4n todellista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eriarvoisuuden vaikutuksista ei ole.<\/p>\n

Editoitu 7.7. klo 12:40 Leenan tulot korjattu oikeiksi.<\/i><\/p>\n

J\u00e4lkikirjoitus. Perustelu eriarvoisuusmitan k\u00e4yt\u00f6lle.<\/h4>\n

P\u00e4\u00e4timme siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eriarvoisuusmittana rikkaamman tulo-osuutta. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4lkikirjoituksessa perustellaan, miksi se vastaa tavanomaista tieteellist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

On helppo huomata, ett\u00e4 valitulla eriarvoisuusmittarilla on tiettyj\u00e4 hyvi\u00e4 ominaisuuksia. Jos esimerkiksi Liisan ja Leenan kummankin tulot kymmenkertaistuvat, mitattu eriarvoisuus s\u00e4ilyy samana. Jos Liisa alkaa tienata 1000 ja Leena 9000, eriarvoisuus on edelleen 90 %. Mitattu eriarvoisuus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muutu, jos kummankin tulot putoavat kymmenesosaan.<\/p>\n

Itse asiassa kerrottiinpa kummankin tulot mill\u00e4 tahansa samalla luvulla, mitattu eriarvoisuus ei muutu. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 valitun eriarvoisuusmittarin arvo ei riipu yhteiskunnan yleisest\u00e4 tulotasosta, vaan se riippuu aidosti vain tulojen suhteista.<\/p>\n

Toinen hyv\u00e4 ominaisuus on se, ett\u00e4 tulonsiirto rikkaammalle lis\u00e4\u00e4 aina mitattua eriarvoisuutta. Siirret\u00e4\u00e4n esimerkiksi Liisalta 10 Leenalle. Nyt Liisan tulot ovat 90 ja Leenan 910. Mitattu eriarvoisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt 91 %:een. Vastaavasti tulonsiirto rikkaammalta k\u00f6yhemm\u00e4lle v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mitattua eriarvoisuutta.<\/p>\n

Mittari ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n erottele Liisan ja Leenan v\u00e4lill\u00e4. Jos osat vaihtuvat ja Liisa alkaa tienata 1000 euroa ja Leena 100, mitattu eriarvoisuus on edelleen sama 90 %.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kolme ominaisuutta ovat keskeisi\u00e4 vaatimuksia<\/a> mille tahansa eriarvoisuusmittarille.<\/p>\n

Esimerkiksi yleiset Gini-kerroin ja Theil-indeksi t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ne. Miksi emme siis k\u00e4yt\u00e4 niit\u00e4?<\/p>\n

Vastaus on yksinkertainen: kahden ihmisen eriarvoisuutta mitattaessa kaikki eriarvoisuusmittarit, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yll\u00e4kuvatut kolme vaatimusta riippuvat vain rikkaamman tulo-osuudesta. Siis esimerkiksi Gini-kerroin kasvaa aina kun rikkaamman osuus kasvaa ja pienenee kun rikkaamman osuus pienenee. Samoin Theil-indeksi.<\/p>\n

Siksi meid\u00e4n ei tarvitse vaivata p\u00e4\u00e4t\u00e4mme monimutkaisilla ja hienoilla eriarvoisuusmitoilla, vaan voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esitelty\u00e4 yksinkertaista tulo-osuusmittaa.<\/p>\n

Miksi kaikki ehdot t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t eriarvoisuusmitat riippuvat vain rikkaamman tulo-osuudesta jos yhteiskunnassa on vain kaksi ihmist\u00e4? Matemaattisesti suuntautuneelle lukijalle t\u00e4m\u00e4n osoittaminen on varsin helppoa. Seuraavaksi esittelemme p\u00e4\u00e4ttelyketjun nopeasti.<\/p>\n

Eriarvoisuusmittarin arvo riippuu kahden ihmisen tapauksessa n\u00e4iden kahden ihmisen, Liisan ja Leenan tuloista. Pohditaan mielivaltaista eriarvoisuusmittaa, joka toteuttaa tekstiss\u00e4 mainitut kolme ehtoa.<\/p>\n

Ehdot olivat seuraavat. Ensiksi, mittarin t\u00e4ytyy symmetrinen niin, ett\u00e4 Liisan ja Leenan osien vaihto ei vaikuta tulokseen. Toiseksi, kummankin tulon kertominen mielivaltaisella luvulla ei saa vaikuttaa mittarin arvoon. Kolmanneksi, tulonsiirron k\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 rikkaalle t\u00e4ytyy aina lis\u00e4t\u00e4 eriarvoisuutta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isest\u00e4 vaatimuksesta seuraa, ett\u00e4 eriarvoisuusmitan arvo on sama aina kun tulo-osuudet ovat samat. T\u00e4m\u00e4 on helppo havaita. Esimerkiss\u00e4 Liisan ja Leenan tulot olivat 100 ja 900, ja tulo-osuudet siis 10 % ja 90 %. Koska mielivaltaisella luvulla kertominen ei vaikuta tuloksiin, kerrotaan tulot luvulla 1\/100. Eriarvoisuus on siis sama kuin jos Liisa tienaisi 1 euron ja Leena 9.<\/p>\n

Sama laskutoimitus voidaan tehd\u00e4 mill\u00e4 tahansa tuloilla, joilla tulo-osuudet ovat 10 % ja 90 %. Kummankin tulot voidaan aina jakaa tai kertoa sopivalla luvulla, jolloin saadaan tulokseksi 1 ja 9. Laskutoimitus ei vaikuta eriarvoisuusmitan arvoon, joka on siis aina sama kuin tuloilla 1 ja 9 tai 100 ja 900.<\/p>\n

Sama p\u00e4\u00e4ttelyketju voidaan toistaa muillekin tulo-osuuksille kuin 10 % ja 90 %.<\/p>\n

Toisin sanoen aina kun tulo-osuudet ovat samat, on eriarvoisuusmitan arvokin sama. Eli jos tiedet\u00e4\u00e4n tulo-osuudet, tiedet\u00e4\u00e4n eriarvoisuusmitan arvo. Esimerkiksi jos tulo-osuudet ovat 30 % ja 70 %, eriarvoisuusmitan arvo on sama kuin jos Liisan tulo olisi 3 euroa ja Leenan 7 euroa. Tai yht\u00e4 hyvin Liisan 7 ja Leenan 3.<\/p>\n

Mutta itse asiassa eriarvoisuusmitan laskemiseksi ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4 molempia tulo-osuuksia. Jos tiedet\u00e4\u00e4n rikkaamman tulo-osuus, sen avulla voidaan laskea my\u00f6s k\u00f6yhemm\u00e4n tulo-osuus. Esimerkiksi jos tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 rikas tienaa 90 % tuloista, tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 k\u00f6yhempi tienaa 10 % tuloista. Samalla tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s eriarvoisuusmitan arvo. Se on sama kuin jos Leena tienaa 9 ja Liisa 1 tai p\u00e4invastoin. Jos rikkaampi tienaa 75 % niin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 eriarvoisuus on sama kuin jos Leena tienaisi 7.5 ja Liisa 2.5 euroa tai p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Aina kun tiedet\u00e4\u00e4n rikkaamman tulo-osuus, tiedet\u00e4\u00e4n siis my\u00f6s eriarvoisuusmitan arvo.<\/p>\n

Kolmas, tulonsiirtoa koskeva vaatimus tarkoittaa aivan ilmeisesti, ett\u00e4 eriarvoisuusmittarin t\u00e4ytyy antaa sit\u00e4 suurempi arvo, mit\u00e4 suurempi on rikkaamman tulo-osuus. Nimitt\u00e4in tulonsiirto k\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 rikkaammalle merkitsee aina rikkaamman tulo-osuuden kasvua.<\/p>\n

Eli valittiinpa mittariksi mik\u00e4 tahansa vaaditut ominaisuudet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 eriarvoisuusmitta, se on 1) aina laskettavissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rikkaamman tulo-osuuden perusteella ja 2) eriarvoisuusmitan arvo kasvaa aina kun rikkaamman tulo-osuus kasvaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee tietysti erityisesti Gini-kertoimelle, jonka arvo muuten kahden ihmisen tapauksessa on Gini = Rikkaamman osuus – 1\/2<\/em>. Tekstiss\u00e4 k\u00e4ytetty yksinkertainen mittari on siis t\u00e4ysin yhdenmukainen tavallisen tieteellisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, esimerkiksi Gini-kertoimen kanssa. Eriarvoisuuden kasvu rikkaan tulo-osuudella mitattuna tarkoittaa eriarvoisuuden kasvua mill\u00e4 tahansa eriarvoisuusmitalla mitattuna.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Edellinen juttumme koski k\u00f6yhyyden terveysvaikutusten tutkimusta ja siihen liittyvi\u00e4 ongelmia. Jutussa sivuttiin…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":594,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,59,143,257],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":23,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/07\/kurpitsat.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/07\/kurpitsat.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/589"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=589"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1409,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions\/1409"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}