{"id":629,"date":"2016-07-21T15:15:47","date_gmt":"2016-07-21T12:15:47","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=629"},"modified":"2018-02-28T09:26:11","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:11","slug":"maksaako-tyottomyyspaivarahalla-elava-veroja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/maksaako-tyottomyyspaivarahalla-elava-veroja\/","title":{"rendered":"Maksaako ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahalla el\u00e4v\u00e4 veroja?"},"content":{"rendered":"

Sosiaalipolitiikan professori piti Yleisradion haastattelussa<\/a> ty\u00f6markkinatuesta maksettavia veroja vahingollisina. Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja kiinnitti<\/a> samoin loppuvuodesta\u00a0huomiota ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahalla el\u00e4vien korkeaan veroprosenttiin.<\/p>\n

Tosiasiassa tulonsiirroilla el\u00e4v\u00e4 ihminen ei maksa lainkaan veroa. H\u00e4nen veroprosenttinsa on n\u00e4enn\u00e4isluku, joka ei sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kiinnostavaa tietoa.<\/p>\n

Yksinkertainen esimerkki riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n toteamiseen. Esimerkiss\u00e4\u00a0puhutaan koko ajan valtiosta, jolla tarkoitetaan koko julkista sektoria. Erottelu\u00a0valtion, kuntien ym. v\u00e4lill\u00e4 ei ole t\u00e4rke\u00e4 sen kannalta, mit\u00e4 haluamme sanoa.<\/p>\n

Ajatellaan Liisaa, jonka ainoa tulo on 1500 euron suuruinen tulonsiirto, esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4raha. Sovitaan esimerkin vuoksi, ett\u00e4 Liisan veroprosentti on 20%. Liisan nettotulo on siis 1200 euroa, ja h\u00e4n maksaa veroja 300 euroa.<\/p>\n

Mutta katsotaan asiaa v\u00e4h\u00e4n tarkemmin. Valtio\u00a0ensin maksaa Liisalle 1500 ja saa takaisin 300. Nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti valtio\u00a0siis maksaa Liisalle 1200 euroa. T\u00e4sm\u00e4lleen sama lopputulos sek\u00e4 Liisan ett\u00e4 valtion\u00a0kannalta olisi maksaa Liisalle 1200 verottomana.<\/p>\n

Aivan samaan lopputulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin my\u00f6s maksamalla Liisalle miljoonan euron suuruinen p\u00e4iv\u00e4raha ja perim\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 99.98 % vero. Itse asiassa Liisan “veroprosentiksi” voidaan valita mik\u00e4 tahansa luku nollan ja sadan (puoliavoimelta) v\u00e4lilt\u00e4. Valitsemalla sopiva bruttop\u00e4iv\u00e4raha voidaan aina p\u00e4\u00e4ty\u00e4 1200 euron suuruiseen todelliseen p\u00e4iv\u00e4rahaan.<\/p>\n

Liisan, kuten kenen tahansa pelk\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4rahalla el\u00e4v\u00e4n\u00a0veroprosentti on siis t\u00e4ysin mielivaltainen, eik\u00e4 kerro mit\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n. Syy siihen on yksinkertainen. Liisa ei todellisuudessa maksa veroa, h\u00e4n on saamapuolella.<\/p>\n

Oikea tapa mietti\u00e4 tulonsiirtoja onkin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ne negatiivisina veroina. L\u00e4hes jokainen meist\u00e4 maksaa tuloistaan valtiolle\u00a0veroja. Samoin l\u00e4hes kaikki me hyvinvointivaltion lapset saamme my\u00f6s tulonsiirtoja. Kiinnostavaa on se, mit\u00e4 kukin maksaa tai saa nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti valtiolta.<\/p>\n

Jos henkil\u00f6 maksaa enemm\u00e4n kuin saa, h\u00e4n maksaa veroja. Jos taas saa enemm\u00e4n kuin maksaa, saa tulonsiirtoja eli maksaa negatiivisia veroja. Se, millaisten monimutkaisten pid\u00e4tysten, verojen, maksujen ja tukien seurauksena t\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu on yhdentekev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Henkil\u00f6lle, joka on nettomaksaja, voidaan laskea todellinen veroprosentti jakamalla nettom\u00e4\u00e4r\u00e4iset verot muista l\u00e4hteist\u00e4 kuin tulonsiirtoina saaduilla tuloilla. (T\u00e4h\u00e4nkin liittyy tietysti joitakin\u00a0ongelmia.) Henkil\u00f6lle, joka ainoastaan\u00a0saa tulonsiirtoja, t\u00e4t\u00e4 ei voida tehd\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 ei ole veroprosenttia miss\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n

Vaatimukset ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan “veron” poistamisesta ovat siis todellisuudessa vaatimuksia p\u00e4iv\u00e4rahan korottamisesta. Esimerkin 20 % veron poistaminen ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahasta vastaa nopeasti laskettuna 25 % korotusta p\u00e4iv\u00e4rahaan.<\/p>\n

Korottaminen on toki asia, jota j\u00e4rkev\u00e4 ihminen saattaa kannattaa. Mutta korotuksen perustelu vertaamalla p\u00e4iv\u00e4rahan saajien veroprosenttia palkansaajien veroprosenttiin on aika hassua.<\/p>\n

Lopuksi viel\u00e4 muutama irtohuomio.<\/p>\n

Perustulo, ainakin tietynlainen, voidaan esitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi juuri ajatusta tulonsiirroista negatiivisena verona. T\u00e4llaisessa perustulomallissa ei tarvita erikseen tulonsiirtoja ja verotusta, vaan yksi ainoa taulukko kertoo, mik\u00e4 on vero tietyll\u00e4 bruttotulotasolla. Suuremmilla tuloilla vero on positiivinen, pienill\u00e4 negatiivinen.<\/p>\n

Virkamiehet ovat tiettyyn rajaan saakka rinnasteisessa asemassa tulonsiirtojen nettosaajiin. Virkamiehen veroprosentti on samalla tavalla h\u00e4m\u00e4r\u00e4 k\u00e4site kuin ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahalla el\u00e4v\u00e4n. Valtio voisi aivan yht\u00e4 hyvin maksaa jokaiselle ty\u00f6ntekij\u00e4lleen n\u00e4iden nykyisen nettopalkan verottomana. Mik\u00e4\u00e4n ei muuttuisi, valtio maksaisi yht\u00e4 paljon ja virkamiehet saisivat yht\u00e4 paljon.<\/p>\n

Virkamiesten ja tulonsiirtojen saajien “maksamat” verot aiheuttavat jonkin verran p\u00e4\u00e4nvaivaa vero- ja tunlonsiirtotilastojen laatijoille ja kansainv\u00e4listen vertailujen tekij\u00f6ille.<\/p>\n

J\u00e4rkev\u00e4t pohdinnat siit\u00e4, kuka maksaa nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti verot, perustuvat usein elinkaaritarkasteluun. T\u00e4m\u00e4 muistutuksena kaikille yliopistosta valmistuneille tuoreille ja \u00e4rh\u00e4k\u00f6ille “nettoveronmaksajille”.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalipolitiikan professori piti Yleisradion haastattelussa ty\u00f6markkinatuesta maksettavia veroja vahingollisina. Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":640,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[54,277,310],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":24,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/07\/image.jpeg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/07\/image.jpeg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/629"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=629"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1405,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/629\/revisions\/1405"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/640"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}