{"id":78,"date":"2015-02-24T13:27:00","date_gmt":"2015-02-24T11:27:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/pieni-patomaki-sarja-osa-iii_24\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:49","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:49","slug":"pieni-patomaki-sarja-osa-iii_24","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/pieni-patomaki-sarja-osa-iii_24\/","title":{"rendered":"Pieni Patom\u00e4ki-sarja osa III: Vastaamatta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kysymyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"

Asiattoman kirjoitus<\/a>, jossa k\u00e4siteltiin Heikki Patom\u00e4en kirjan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus<\/a> sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 taloustieteen kritiikki\u00e4, oli raskassoutuisesta aiheestaan huolimatta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suosittu. Kommentteja tuli paljon kommenttikentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Patom\u00e4ki itse my\u00f6s vastasi melko nopeasti ensin Facebookissa ja sitten blogissaan<\/a> otsikolla Kuinka k\u00e4y sivistynyt keskustelu taloustieteilij\u00e4lt\u00e4? <\/i> Niille jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 heti tajunneet, ajatus on ett\u00e4 Asiattoman kirjoitus oli moukkamaista Patom\u00e4en henkil\u00f6n arvostelua nimimerkin takaa. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ilmestyi uusi kirjoitus<\/a> Keskustelu talousteoriasta jatkuu: asiallinen vastaus asiattomiin v\u00e4itteisiin \u201dvirheist\u00e4\u201d. <\/i>Kumpaakin kirjoitusta luonnehtii se, ett\u00e4 Patom\u00e4ki j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastaamatta l\u00e4hes kaikkiin Asiattoman kirjallisuuskatsauksen yksil\u00f6ityihin v\u00e4itteisiin.
\n<\/a>
\nKeskeist\u00e4 Asiattoman kirjoituksessa oli se, ett\u00e4 perehdyimme kirjaan huolellisesti ja esitimme joukon yksil\u00f6ityj\u00e4 ja t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 havaintoja Patom\u00e4en kirjassa olevista virheist\u00e4, k\u00e4sitteellisist\u00e4 sekaannuksista ja huonosta teorianmuodostuksesta. Kirjoitus oli rakennettu niin, ett\u00e4 siihen olisi mahdollisimman helppo vastata. Patom\u00e4ki olisi voinut k\u00e4yd\u00e4 kirjoituksen luku luvulta, kappale kappaleelta l\u00e4pi ja vastata kuhunkin esitettyyn tarkkaan v\u00e4itteeseen yht\u00e4 tarkasti. Jos h\u00e4n ei olisi jaksanut k\u00e4sitell\u00e4 koko pitk\u00e4\u00e4 kirjoitusta, h\u00e4n olisi voinut vastata esimerkiksi kymmeneen ensimm\u00e4iseen v\u00e4itteeseen ja osoittaa, ett\u00e4 me, eik\u00e4 h\u00e4n, olimme v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Mutta Patom\u00e4ki ei tehnyt n\u00e4in. H\u00e4nen kaksi “vastaustaan” sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 lis\u00e4\u00e4 k\u00e4sitesoppaa ja tyhj\u00e4\u00e4 retoriikkaa. Kirjoituksissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti vastaamatta meid\u00e4n esitt\u00e4miimme huomioihin.  Koska t\u00e4m\u00e4 on (meille) t\u00e4rke\u00e4 asia, t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen lopussa on lueteltu uudestaan valikoima kysymyksi\u00e4, joita esitimme, mutta joihin Patom\u00e4ki ei vastannut. Jokainen lukija voi itse tarkastaa luettelosta, mit\u00e4 esitimme ja vastasiko Patom\u00e4ki. Ennen t\u00e4t\u00e4 luetteloa, katsaus siihen, mit\u00e4 Patom\u00e4ki sanoi kahdessa kirjoituksessaan.<\/p>\n

Varoitus: Kirjoitus on taas ep\u00e4tavallisen pitk\u00e4 ja raskas, siis Asiattoman yleiseen kepe\u00e4\u00e4n tyyliin verrattuna.<\/p>\n

Sivistynyt keskustelu ja suopeus<\/i><\/p>\n

Patom\u00e4ki puhuu ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjoituksessaan “hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4”. H\u00e4n my\u00f6s kertoo t\u00f6rm\u00e4nneens\u00e4 “aggressiiviseen ad hominem” -argumentointiin vain taloustietelij\u00f6iden keskuudessa. Patom\u00e4ki sanoo, ett\u00e4 aitoa keskustelua “m\u00e4\u00e4rittelee yhteinen pyrkimys totuuteen”. H\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuuluttaa “suopeuden periaatetta”, joka “edellytt\u00e4\u00e4 puhujan tai kirjoittajan mielipiteiden tulkitsemista j\u00e4rkiper\u00e4isen\u00e4 ja perusteltuna”.   <\/p>\n

\n<\/div>\n
\nSamalla kun toteaa n\u00e4m\u00e4 “sivistyneen” keskustelun pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, Patom\u00e4ki esimerkiksi 1) kertoo, kenen “alaisuudessa” Asiattoman kirjoittajat toimivat ja siis vihjaa, ett\u00e4 olemme jonkun muun k\u00e4skyl\u00e4isi\u00e4, 2) v\u00e4itt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin yksil\u00f6im\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 monet taloustieteilij\u00e4t ovat “vihamielisi\u00e4 demokratialle” ja 3) yhdist\u00e4\u00e4 taloustieteen (ja siis meid\u00e4t siin\u00e4 mukana) Chilen edesmenneeseen diktaattoriin Augusto Pinochetiin.<\/p>\n

Vaatii edelleen aikamoista ponnistelua l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Patom\u00e4en kirjan taloustiedett\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 osasta h\u00e4nen toisilta vaatimaansa suopeutta. H\u00e4nh\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokonainen tieteenala ja sen harjoittajat ovat t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Patom\u00e4ki my\u00f6s suopeilee Twitteriss\u00e4, ett\u00e4 taloustiede on “hulluutta”<\/a>. Onkin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 suopeuden vaatimus koskee vain Patom\u00e4en kriitikkoja, ei h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Olemme Asiattomassa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n kirjoituksemme tyyli oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 sivistynytt\u00e4 ja suopeaa kuin h\u00e4nen keskustelutapansa.<\/p>\n

Kirjoituksessa oli kysymys tosiseikkojen tarkastamisesta, ei kirja-arvostelusta<\/i><\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 on tietysti pikkuseikka. P\u00e4\u00e4asia on se, ett\u00e4 suhtauduimme vakavasti Patom\u00e4en kirjan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 on todellista suopeutta. Perehdyimme kirjaan ja esitimme siit\u00e4 hyvin t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ja huolellisesti perusteltuja n\u00e4kemyksi\u00e4. Yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei liittynyt Patom\u00e4en henkil\u00f6\u00f6n.   Patom\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4, ettei kirjoitus t\u00e4yt\u00e4 kirja-arvion vaatimuksia. Teimme kirjoituksessa kuitenkin t\u00e4ysin selv\u00e4ksi, ettei kysymys olekaan kirja-arviosta, vaan fact checking<\/i> -tyyppisest\u00e4 kirjoituksesta.<\/p>\n

Kirjoitus rajoittui Patom\u00e4en taloustiedett\u00e4 koskevien v\u00e4itteiden todenper\u00e4isyyden, k\u00e4sitteiden oikeellisuuden ja Patom\u00e4en oman teorian j\u00e4rkevyyden arviointiin. Kun joku v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokonainen tieteenala on v\u00e4\u00e4rin, t\u00e4llainen arviointi on meist\u00e4 aivan soveliasta toimintaa.<\/p>\n

Patom\u00e4en 1. n\u00e4k\u00f6kohta: homo oeconomicus<\/i>
\n
<\/i>Patom\u00e4ki tuo ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjoituksessaan esille “kolme n\u00e4k\u00f6kohtaa” taloustieteeseen. Ensimm\u00e4inen n\u00e4k\u00f6kohta on se, ett\u00e4 homo oeconomicus<\/i> -oletus on huono yleinen teoria k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, mutta soveltuu taloustieteilij\u00f6ihin. Oletus tarkoittaa Patom\u00e4en mukaan oletusta “rahassa tai muuten helposti mitattavaa omaa etuaa maksimoivasta ihmisest\u00e4”. Toisin sanoen suopeuden hengess\u00e4 Patom\u00e4ki kertoo taloustieteilij\u00f6iden olevan pelkk\u00e4\u00e4 omaa etuaan ja rahaa tavoittelevia ahnureita muusta ihmiskunnasta poiketen.<\/p>\n

Mutta Asiattoman n\u00e4k\u00f6kulmasta olennaista t\u00e4ss\u00e4 on toinen asia: Patom\u00e4en luonnehdinta siit\u00e4, mit\u00e4 taloustiede olettaa, on v\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli yksi seikoista, jonka toimme esille, laitoimme jopa linkin kolmeen kansantajuiseen asiaa koskevaan kirjoitukseen, t\u00e4h\u00e4n<\/a>, t\u00e4h\u00e4n<\/a> ja t\u00e4h\u00e4n<\/a>. Standarditeorian oletukset koskevat valintojen johdonmukaisuutta, eiv\u00e4t rahan tai muun oman edun maksimointia.  Patom\u00e4ki siis on vastaavinaan meille intt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 samaa virhett\u00e4, jonka toimme esille.<\/p>\n

(Se kuinka itsekk\u00e4it\u00e4 ihmiset ovat, on empiirinen kysymys. Patom\u00e4ki viittaa kokeelliseen tutkimukseen. Ensimm\u00e4inen \u00e4skeisist\u00e4 viittauksista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteenvedon siit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tutkimus sanoo itsekkyydest\u00e4.)<\/p>\n

Patom\u00e4ki ei siis vastannut yksil\u00f6ityyn v\u00e4itteeseemme siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n luonnehtii v\u00e4\u00e4rin standarditaloustieteen perusteita.<\/p>\n

Patom\u00e4en 2. n\u00e4k\u00f6kohta: matemaattiset ja tilastolliset menetelm\u00e4t<\/i><\/p>\n

Toinen n\u00e4k\u00f6kulma, jonka Patom\u00e4ki tuo esille, on matematiikan ja tilastotieteen k\u00e4ytt\u00f6 taloustieteess\u00e4. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 sen “kannustavan dogmatismiin”. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 “historialla, evidenssill\u00e4 ja kyvyll\u00e4 oikeasti ennakoida tulevaisuutta ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4”. Kuten kirjoituksessa toimme esille, asia on juuri p\u00e4invastoin. Empiirinen tiede perustuu suureksi osaksi tilastolliseen mallintamiseen. Tilastollinen mallintaminen ja sen edellytt\u00e4m\u00e4 teorioiden matematisointi on monesti ainoa tapa k\u00e4sitell\u00e4 empiirist\u00e4 evidenssi\u00e4, my\u00f6s historiallista, jonka tiede tuntee. Matematiikka ei ole empiirisen tiedon vihollinen, vaan edellytys. Empiria on luonnollisesti my\u00f6s dogmatismin vastal\u00e4\u00e4ke, dogmeja on mahdoton yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jos ne on empiirisesti kumottu.<\/p>\n

Kehotimme Patom\u00e4ke\u00e4 tutustumaan taloustieteen lippulaivajulkaisun American Economic Review’n (AER)  uusimpaan numeroon<\/a> (aika helmikuu 2015). Lehden 14 artikkelista 11 oli empiirisi\u00e4, aiheina mm. yhteismets\u00e4t Etiopiassa, malarian hoito, ty\u00f6kokemuksen arvo. Kaikissa pyrkimys on mahdollisimman huolellisesti arvioida evidenssi\u00e4, historiallista ja muulla tavalla, esimerkiksi kokeellisesti hankittua. Tutkimuskysymykset ovat my\u00f6s yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4. On mahdotonta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 dogmatismia, ja naurettavaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4hestymistapa ei v\u00e4litt\u00e4isi evidenssist\u00e4. Sen sijaan kaikki Patom\u00e4en kirjassa esitt\u00e4m\u00e4 kritiikki on t\u00e4ysin teoreettista. H\u00e4nen oman “teoriansa” tueksi ei esitet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, eik\u00e4 edes kuvailla miten t\u00e4t\u00e4 olisi mahdollista hankkia ilman turvautumista tavanomaisiin, Patom\u00e4en mielest\u00e4 virheellisiin, empiirisen tieteen menetelmiin.<\/p>\n

Korostimme kirjoituksessa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 aivan samanlaisia empiirisi\u00e4 menetelmi\u00e4 (ja siis niihin pakosti liittyv\u00e4\u00e4 hypoteesien matemaattista esitt\u00e4mist\u00e4) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikissa muissakin tieteiss\u00e4, mukaanluettuna muissa yhteiskuntatieteiss\u00e4. Liitimme kirjoitukseen linkit johtaviin politiikantutkimuksen<\/a> ja sosiologian<\/a> julkaisuihin, joiden sis\u00e4llysluettelosta lukija, my\u00f6s Patom\u00e4ki ovat voineet varmistua, ett\u00e4 n\u00e4in todella on. T\u00e4ss\u00e4 on kaupan p\u00e4\u00e4lle viel\u00e4 taloushistoriallisen julkaisun<\/a> sis\u00e4llysluettelo, jotta jokainen n\u00e4kee ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 tieteenalalla samoja tilastollisia menetelmi\u00e4 sovelletaan laajasti. “Historiallinen” l\u00e4hestymistapa ei siis ole vaihtoehto tavanomaisille menetelmille, vaan yksi niiden sovelluksista.<\/p>\n

Patom\u00e4ki ei siis vastannut seuraaviin t\u00e4ysin yksil\u00f6ityihin v\u00e4itteisiimme: Matematiikka ja tilastollinen mallintaminen ovat empiirisen tiedonsaannin edellytys. On mahdotonta tehd\u00e4 empiirist\u00e4 tutkimusta ilman niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kaikki yhteiskuntatieteet, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n taloustiede, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 samoja menetelmi\u00e4.<\/p>\n

Patom\u00e4ki puhuu nimelt\u00e4 mainiten AER<\/i>:st\u00e4 toisessa blogikirjoituksessaan. H\u00e4n toistaa kirjassaan esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lainauksen taloustieteilij\u00e4 Mark Blaugilta. Patom\u00e4ki sanoo lainauksen olevan “viimeaikainen”. Tosiasiassa se on l\u00e4hes 20 vuotta vanha. Blaug v\u00e4itt\u00e4\u00e4 AER<\/i>:n olevan tyls\u00e4 ja skolastinen. Keskustelimme kirjoituksessamme t\u00e4st\u00e4 ja kehotimme siis tutustumaan nykyiseen 20 vuotta vanhan lehden asemesta. Kuten yll\u00e4 jo toistimme, lehti ei ole lainkaan tyls\u00e4 eik\u00e4 skolastinen, se puhuu todella relevanteista kysymyksist\u00e4 ja on otteeltaan empiirinen. T\u00e4m\u00e4n voi havaita kuka tahansa lukija itse.<\/p>\n

Patom\u00e4ki ei siis vastannut lainkaan yksil\u00f6ityyn v\u00e4itteeseemme: Mark Blaugin 20 vuotta vanha kirjoitus ei p\u00e4de nykytaloustieteeseen (p\u00e4tik\u00f6 se 20 vuotta sitten on toinen kysymys). Taloustiede on korostetun empiirist\u00e4 ja keskittyy t\u00e4rkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.<\/p>\n

Patom\u00e4en 3. n\u00e4k\u00f6kohta: vaientaminen<\/i>
\n
<\/i>Kolmas Patom\u00e4en “n\u00e4k\u00f6kohta” liittyy ulkopuolisten poissulkemiseen. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4  “ulkopuolisilla ei ole asiaa talouspuheeseen” ja ett\u00e4 h\u00e4net yritet\u00e4\u00e4n jotenkin vaientaa. Twitter-tilins\u00e4 mukaan Patom\u00e4ki on professori ja eduskuntapuolueen puoluehallituksen j\u00e4sen. H\u00e4nell\u00e4 on useita suosittuja blogeja ja h\u00e4nen mielipidekirjoituksiaan ja haastattelujaan julkaistaan lehdiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4. Patom\u00e4ki on vakioesiintyj\u00e4 my\u00f6s televisiossa. H\u00e4n on ehdolla eduskuntavaaleissa.<\/p>\n

Patom\u00e4en vaientamiseen pyrkiv\u00e4n salaliiton t\u00e4ytyykin olla yksi historian huonoimmin onnistuneista. Erityisen ep\u00e4uskottavaa on v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Patom\u00e4ki olisi t\u00e4ss\u00e4 nimenomaisessa keskustelussa jonkinlainen uhri tai altavastaaja.<\/p>\n

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi<\/i>
\nPatom\u00e4ki kirjoitti kirjassaan, ett\u00e4 “vallitseva uusklassinen teoria ja sen oppikirjaversiot l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle tehokkaiden kilpailullisten markkinoiden hypoteesista\u201d, jota “edes rahoitusmarkkinakriisi ei pystynyt horjuttamaan”. Totesimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on omituista puhetta. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi nimenomaan tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ilman sis\u00e4piirin tietoa on mahdotonta ennustaa rahoitusmarkkinoita niin, ett\u00e4 saisi keskim\u00e4\u00e4rin suurempia voittoja kuin muut. Ennustamalla rahoituskriisin olisi voinut tehd\u00e4 paljon rahaa. N\u00e4in ollen tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ennustaa, ettei rahoituskriisi\u00e4 voitu ennustaa. Rahoituskriisin ennustamattomuus ei siis mitenk\u00e4\u00e4n kumoa tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, koska se on t\u00e4sm\u00e4lleen hypoteesin mukainen tulos.<\/p>\n

Patom\u00e4en “vastaus” t\u00e4h\u00e4n on, ett\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjoituksessaan h\u00e4n sanoo t\u00e4ysin perustelematta, ett\u00e4 v\u00e4ite on “absurdi”. Toisessa kirjoituksessa h\u00e4n tuo esille, ett\u00e4 “uusklassikot ovat maailmasta vieraantuneita”, kertoo ett\u00e4 rahoituskriisi on kauhea asia, viittaa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen Eugene Faman 40 vuotta vanhan artikkelin kritiikkiin unohtaen kaiken asiaa koskevan tutkimuksen seuraavien 40 vuoden aikana jne. jne. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 asioista ei mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4henn\u00e4 sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 kriisin ennustamattomuus on t\u00e4ysin sopusoinnussa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa.<\/p>\n

Patom\u00e4ki toteaa:<\/p>\n

\nFaman luonnehdissa (sic<\/i>) tehokkuus samaistetaan siihen, ett\u00e4 arvopapereiden hinnat heijastavat kaikkea mahdollista saatavilla olevaa informaatiota. T\u00e4m\u00e4n luonnehdinnan mukaisesti voidaan ehk\u00e4 ajatella Pursiaisen ja Vartiaisen [Hannu Vartiainen oli keskustellut samoista teemoista Facebookissa Patom\u00e4en kanssa] tavoin, ett\u00e4 jos kriisin olisi voinut ennustaa, markkinat eiv\u00e4t olisi \u201dtehokkaat\u201d. Mink\u00e4 tahansa normaalin tehokkuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan kriisi itsess\u00e4\u00e4n riitt\u00e4isi osoittamaan, ett\u00e4 vapaat rahoitusmarkkinat eiv\u00e4t toimi hyvin. <\/p><\/blockquote>\n

Suomeksi sanottuna: jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanaa tehokkuus niin kuin me olemme k\u00e4ytt\u00e4neet, asiat ovat juuri niin kuin me sanoimme ja t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastoin kuin Patom\u00e4ki v\u00e4itti. Mutta jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanaa tehokkuus jossain toisessa, t\u00e4h\u00e4n saakka tuntemattomassa merkityksess\u00e4, n\u00e4in ei ole.<\/p>\n

Patom\u00e4en puolustus siis on, ett\u00e4 h\u00e4n tarkoitti tehokkaiden markkinoiden hypoteesista puhuessaan koko ajan jotakin aivan eri asiaa kuin rahoitusteoriassa yleens\u00e4. H\u00e4n puhui hypoteesista, jonka muotoilussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja sanoja, mutta niill\u00e4 on aivan erilaiset merkitykset; h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n luontevammat. T\u00e4m\u00e4 ei tunnu kovinkaan uskottavalta. Kirjassaan h\u00e4n ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa mainitse, ett\u00e4 talouskriisi kumosi tehokkaiden markkinoiden hypoteesin, mutta jonkin ihan erilaisen, salaisen, tehokkaiden markkinoiden hypoteesin eik\u00e4 sit\u00e4 tavallista.<\/p>\n

Patom\u00e4elle on muuten kohteliaasti kerrottu <\/a>jo kauan aikaa sitten monista meid\u00e4n esilletuomistamme asioista.<\/p>\n

Niukkuus<\/i>
\nTotesimme kirjoituksessa Patom\u00e4enkin siteeraamaa Lionel Robbinsia seuraten, ett\u00e4 taloustieteess\u00e4 niukkuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 on pakko tehd\u00e4 toisensa poissulkevia valintoja. Niukkuus siis m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n<\/i> n\u00e4in. Patom\u00e4ki vastaa:<\/p>\n

\nValitsemisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ei seuraa yleismaailmallinen niukkuus Robbinsin tai uusklassisen talousteorian mieless\u00e4, vaikka Heikki Pursiainen mit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4isi. Marx, Veblen, Keynes, Galbraith ja vihre\u00e4t kulutuskapitalismin kriitikot tiet\u00e4v\u00e4t paremmin: maailmassa voi olla my\u00f6s ylt\u00e4kyll\u00e4isyytt\u00e4 ja tuhlausta. T\u00e4st\u00e4 asiasta olen valmis j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikka erillisen kahden tunnin julkisen debatin. <\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4t\u00e4 on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Patom\u00e4ki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n mustaa valkoiseksi. Robbinsin esseess\u00e4<\/a>, jota Patom\u00e4ki siteeraa, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sivulta 12 alkaen niukkuus juuri toisensa poissulkevien valintojen tekemisen\u00e4. N\u00e4in se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6s kaikissa taloustieteen oppikirjoissa. T\u00e4m\u00e4 on siis niukkuuden taloustieteellinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/i>: jos joudutaan tekem\u00e4\u00e4n valintoja, on niukkuutta. Tuntuu naurettavalta v\u00e4itell\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmien sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Kai taloustieteilij\u00e4t sent\u00e4\u00e4n tiet\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 heid\u00e4n omissa oppikirjoissaan sanotaan, vaikka olisivat muuten aivan hulluja.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 joku el\u00e4\u00e4 Patom\u00e4en mielest\u00e4 ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 tai tuhlaa, ei mitenk\u00e4\u00e4n sulje pois niukkuutta siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin taloustiede sanaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Niukkuutta on esimerkiksi aina kun elinik\u00e4 on rajallinen, kuten Robbins samoin kuin esimerkiksi Gary Becker<\/a> toteavat. Ja miten ihmeess\u00e4 sill\u00e4 mit\u00e4 Marx tai Veblen sanoivat voisi olla mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sen kanssa, mik\u00e4 on standarditaloustieteen m\u00e4\u00e4ritelmien sis\u00e4lt\u00f6? Ainakaan Robbinsin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n heill\u00e4 ei voi olla mit\u00e4\u00e4n sanottavaa, koska kumpikin kuoli ennen Robbinsin esseen julkaisemista.<\/p>\n

Patom\u00e4en ehdottama kaksituntinen v\u00e4ittely olisi maailman tylsin. Patom\u00e4ki pauhaisi Marxista ja Veblenist\u00e4 ja muusta ep\u00e4olennaisesta. Toinen v\u00e4ittelij\u00e4parka yritt\u00e4isi sanoa, ett\u00e4 n\u00e4in n\u00e4iss\u00e4 oppikirjoissa kyll\u00e4 lukee. Yht\u00e4 hyvin voitaisiin v\u00e4itell\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 sanoilla Seitsem\u00e4n veljest\u00e4 alkaa. Patom\u00e4ki sanoo muuallakin, ett\u00e4 h\u00e4n haluaisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 v\u00e4ittelytilaisuuksia jossa asioista puhuttaisiin kasvokkain. T\u00e4m\u00e4 olisi ep\u00e4luonteva tapa toimia. V\u00e4ittelyn “voittaminen” ei tarkoita sit\u00e4 ett\u00e4 olisi oikeassa sen paremmin kuin tappelunnujakan voittaminen.<\/p>\n

Paljon parempi tapa keskustella t\u00e4m\u00e4ntapaisista asioista on tehd\u00e4 se kirjallisesti. Me olemme esitt\u00e4neet joukon tarkkoja ja yksil\u00f6ityj\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 Patom\u00e4en kirjasta. Hyv\u00e4 tapa, ellei per\u00e4ti suopea, aloittaa keskustelu on vastata niihin. T\u00e4llaista keskustelua Patom\u00e4ki ei t\u00e4h\u00e4n asti ole ollut halukas k\u00e4ym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei siis tarkoita sit\u00e4, ettemmek\u00f6 voisi keskustella Patom\u00e4en kanssa kasvokkainkin jossakin sopivassa tilaisuudessa. Mutta t\u00e4llaisessa keskustelussa on paljon vaikeampi ratkoa asioita kuin kirjallisesti, kuten on jo aiemmin n\u00e4hty ja kuultu<\/a>.<\/p>\n

K\u00e4sitehistoria<\/i>
\nKirjoituksessa totesimme, ett\u00e4 kun Patom\u00e4ki kritisoi mielihyv\u00e4\u00e4n perustuvaa utiliteettiteoriaa, h\u00e4n kritisoi karikatyyri\u00e4 sata vuotta sitten hyl\u00e4tyst\u00e4 teoriasta. Mielihyv\u00e4\u00e4n perustuva utiliteettiteoria nimitt\u00e4in hyl\u00e4ttiin taloustieteess\u00e4 jo kauan sitten (tosin neurotaloustiede on joidenkuiden mielest\u00e4 sen uusi tuleminen). Patom\u00e4ki vastaa t\u00e4h\u00e4n:<\/p>\n

\nUusklassinen taloustiede on ymp\u00e4ri maailmaa ollut hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oppihistorian, uudet sukupolvet eiv\u00e4t sen vuoksi tied\u00e4 mist\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4sitteens\u00e4 ovat per\u00e4isin, vaan luulevat niiden olevan universaaleja, kaikkialle p\u00e4tevi\u00e4. Yhteiskuntatieteilij\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t paremmin. Meille k\u00e4sitehistoria on olennainen osa koulutusta ja yhteiskunnallista ymm\u00e4rryst\u00e4. K\u00e4sitteill\u00e4 on historia ja tulevaisuus \u2013 ja joissakin tapauksissa ei en\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. <\/p><\/blockquote>\n

Mutta “vastaus” ei tietenk\u00e4\u00e4n liity mitenk\u00e4\u00e4n siihen, mit\u00e4 kirjoitimme. Asian kannalta on yhdentekev\u00e4\u00e4 hylk\u00e4\u00e4k\u00f6 taloustiede k\u00e4sitteit\u00e4 liian usein tai v\u00e4\u00e4rin perustein. Tosiasia on, ett\u00e4 standarditaloustiede on hyl\u00e4nnyt mielihyv\u00e4teorian ja siksi kun Patom\u00e4ki kritisoi sit\u00e4, h\u00e4n kritisoi jotain, mik\u00e4 ei sis\u00e4lly standarditeoriaan. On mahdotonta osoittaa jokin teoria v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi kritisoimalla asioita, jotka eiv\u00e4t sis\u00e4lly siihen.<\/p>\n

Rationaalinen valinta ja empiria<\/i>
\nKirjoituksessa totesimme, ett\u00e4 mielihyv\u00e4n asemesta nykyteorian l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat ihmisten tekem\u00e4t valinnat. Patom\u00e4ki vastaa t\u00e4h\u00e4n siteeraamalla kirjaansa. Kirjassaan h\u00e4n sanoo, ettei rationaalista valintaa \/ hy\u00f6dyn maksimointia voida empiirisesti testata. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa. Patom\u00e4ki voi itse todeta t\u00e4m\u00e4n katsomalla esimerkiksi siteeraamastaan Varianin kirjasta, millaiset valinnat ovat mahdollisia rationaaliselle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4lle. Kaikki eiv\u00e4t ole. Jos haluaa lyhyen jutun asiasta, voi vilkaista t\u00e4t\u00e4<\/a>. Tai jos haluaa oikeita empiirisi\u00e4 tutkimuksia voi googlata (Google Scholarissa) esimerkiksi experimental economics rationality tai testing rationality jotain sellaista.<\/p>\n

Itse asiassa koko Patom\u00e4en taloustieteen vastaisessa ristiretkess\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, jos valintateorialla ei olisi empiirisi\u00e4 seurauksia. Teorialla, jota ei voida empiirisesti testata, ei m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Empiiristen seurausten puute tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki asiat tapahtuvat t\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavalla maailmassa, jossa teoria on tosi kuin maailmassa, jossa teoria on ep\u00e4tosi.<\/p>\n

Arvoteoria<\/i>
\nKirjoituksessa toteamme, ett\u00e4 taloustieteellinen arvoteoria ei ole teoria siit\u00e4 mik\u00e4 on arvokasta jossain suurellisessa filosofisessa mieless\u00e4. Sen tarkoitus on selitt\u00e4\u00e4 asioiden arvo sanan jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4, siis esimerkiksi miksi oluttuoppi on kahden kahvikupillisen arvoinen. Patom\u00e4ki vastaa:<\/p>\n

\nT\u00e4m\u00e4h\u00e4n vain todistaa kirjassani monta kertaa esitt\u00e4m\u00e4ni pointin: uusklassinen taloustiede on sitoutunut subjektivistiseen arvoteoriaan. Oikeudenmukaisuus, demokratia ja kaksi kupillista kahvia voivat uusklassikoille olla sama asia, kunhan ihmiset \u201dsaavat vapaasti valita\u201d. Minusta ne eiv\u00e4t oikeasti ole sama asia.<\/p><\/blockquote>\n

Siis koska taloustieteen arvoteoria rajoittuu tarkastelemaan tiettyj\u00e4 kysymyksi\u00e4, oikeudenmukaisuus, demokratia ja muut hienot asiat ovat taloustieteilij\u00f6ille sama asia kuin kaksi kupillista kahvia? P\u00e4teek\u00f6 sama my\u00f6s esimerkiksi hy\u00f6nteisi\u00e4 koskeviin teorioihin? Koska entomologit tarkastelevat vain hy\u00f6nteisi\u00e4, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat heille yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kuin k\u00e4rp\u00e4set? Patom\u00e4en vastauksen logiikka on aika uskomaton.<\/p>\n

Miksi taloustieteilij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t markkinoista?<\/i>
\nYksi t\u00e4rke\u00e4 esimerkki Patom\u00e4en t\u00e4ydellisest\u00e4 empiirisen kiinnostuksen puutteesta on se, ett\u00e4 h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 miksi taloustieteilij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t markkinoista. H\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 loppujen lopuksi taloustieteilij\u00e4t aina palaavat mieless\u00e4\u00e4n hyvinvointiteoreemojen mukaiseen t\u00e4ydellisen kilpailun malliin. Patom\u00e4ki luettelee erilaisia taloustieteen omia teoriatuloksia ep\u00e4t\u00e4ydellisesti toimivista markkinoista ja sanoo, ett\u00e4 taloustieteilij\u00f6iden usko markkinoihin on dogmaattista.<\/p>\n

Koko asia on Patom\u00e4en mieless\u00e4 t\u00e4ysin teoreettinen. Mutta t\u00e4rkein syy sille, miksi taloustieteilij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t markkinoista ja markkinataloudesta on empiirinen<\/i>. Markkinat oikeasti toimivat hyvin, t\u00e4st\u00e4 on runsaasti n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. N\u00e4ytt\u00f6 markkinoiden varallisuutta luovasta toiminnasta on kerta kaikkiaan kiistatonta. Usko markkinoihin ei olekaan sokeaa ja teoreettista, vaan valikoivaa ja vahvasti empiirist\u00e4.  T\u00e4m\u00e4 ei siis tarkoita sit\u00e4 etteik\u00f6 my\u00f6s teoreettisia perusteita markkinoiden toimivuudelle ole. Patom\u00e4ki unohtaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 taloustieteess\u00e4 on my\u00f6s huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 teoreettisia ja empiirisi\u00e4 tuloksia siit\u00e4, ett\u00e4 poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii tehottomasti.<\/p>\n

Steve Keen<\/i>
\nPatom\u00e4ki siteeraa edelleen Steve Keeni\u00e4, joka on kiistatta osoitettu henkil\u00f6ksi joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 alkeismatematiikkaa eik\u00e4 -taloustiedett\u00e4. Patom\u00e4ki ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n vastaa, onko h\u00e4n sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 Keen on 1) varteenotettava ajattelija eik\u00e4 siihen 2) uskooko h\u00e4n, ett\u00e4 Keen todella sortui alkeismatemaattisiin virheisiin ja silti siteeraa t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Luettelo valikoiduista erisnimist\u00e4 ja k\u00e4sitteist\u00e4, joita Patom\u00e4ki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/i>
\nPatom\u00e4ki syytt\u00e4\u00e4 taloustiedett\u00e4 liian teoreettiseksi ja Blaugin suulla skolastiseksi. H\u00e4n my\u00f6s vaatii, ett\u00e4 talousteoreettisten k\u00e4sitteiden tulisi “viitata todellisuuteen”. H\u00e4nen oma l\u00e4hestymistapansa on kuitenkin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teoreettinen ja koostuu paljolti nimien ja taloustieteen kannalta ep\u00e4olennaisten k\u00e4sitteiden viljelyst\u00e4. Valikoima Patom\u00e4en kahdessa blogikirjoituksessa k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 erisnimi\u00e4 ja k\u00e4sitteit\u00e4:<\/p>\n

Etiikka, polemisti, ad hominem<\/i> -argumentti, ep\u00e4legitiimi, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen virhep\u00e4\u00e4telm\u00e4, vakuuttamisdialogi, hermeneutiikka, dogmatismi, tietoteoria, tieto-opillinen sulkeuma, eettinen dialogi, Marx, Veblen, Galbraith, oikeudenmukaisuus, demokratia, pluralismi, diskurssi, Hayek, utooppinen,  Jacques Derrida, dekonstruktionismi, binaariset vastakohdat, retoriikka, deliberatiivinen demokratia, tautologinen keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4, toteemipaalu, teknis-matemaattinen, atomistinen, TTIP, irrealistinen, Robinson, Hicks, Kaldor, holistinen, geohistoriallinen aika, reaalikausaatio, evolution\u00e4\u00e4rinen metafora, Martin Heidegger, instrumentaalinen tieteenteoria \u00e0 la Milton Friedman, Aristoteles, vakaat frekvenssit, skolastinen.<\/p>\n

Sanomattakin on selv\u00e4\u00e4, ettei n\u00e4ist\u00e4 juuri mik\u00e4\u00e4n liity mitenk\u00e4\u00e4n nykyaikaiseen taloustieteeseen.<\/p>\n

Kysymyksi\u00e4 Patom\u00e4elle. <\/i><\/p>\n

Lopuksi  Asiattoman alkuper\u00e4isen kirjoituksen pohjalta laadittu valikoitu joukko kysymyksi\u00e4 Patom\u00e4elle. Niiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n viittausta Patom\u00e4en henkil\u00f6\u00f6n. Jos Patom\u00e4ke\u00e4 kiinnostaa keskustella, h\u00e4n voi aloittaa vastaamalla joihinkin n\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Ohessa my\u00f6s tulostettava pdf-versio<\/a> kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

1. Kirjassasi v\u00e4it\u00e4t (suora lainaus, numerointi Asiattoman):<\/p>\n

\n\u201cK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loogis-matemaattinen johtaminen onnistuu vain sellaisessa kuvitteellisessa suljetussa \u201dtaloudessa\u201d, jossa on 1) yksi \u201dedustava\u201d kuluttaja, jonka preferenssit ovat sis\u00e4syntyisi\u00e4, 2) jossa on tarjolla vain yht\u00e4 samanlaista hy\u00f6dykett\u00e4, 3) jossa ei ole suurtuotannon etuja, jossa 4) mit\u00e4\u00e4n ei koskaan innovoida ja jossa 5) yritykset kilpailevat kaikki voittonsa pois.”<\/p><\/blockquote>\n

Osoitimme omassa kirjoituksessamme, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4itteist\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa. Oletko edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 yll\u00e4esitetty pit\u00e4\u00e4 paikkansa? Voitko my\u00f6s kertoa kirjallisuusviitteiden (mieluiten siteeraamasi Hal Varianin kirjan) avulla, mihin n\u00e4kemyksesi perustuu.<\/p>\n

2. Kirjassasi v\u00e4it\u00e4t, ett\u00e4 kysynt\u00e4- ja tarjontamalli ovat taloustieteen perustulosten pohjana. Kerroimme kirjoituksessa, ett\u00e4 koko nykyaikainen yrityksen teoria perustuu malleihin, joissa tarjontak\u00e4yr\u00e4 ja t\u00e4ydellinen kilpailu eiv\u00e4t ole l\u00e4ht\u00f6kohtana. Viittasimme toimialan taloustieteen ja yrityksen teorian johtavaan julkaisuun<\/a>. Totesimme, ett\u00e4 siteeraamassasi Varianin oppikirjassakaan juuri mik\u00e4\u00e4n ei perustu kysynt\u00e4- tarjontamalliin, vaan teoriaan, josta t\u00e4m\u00e4 on huomattava yksinkertaistus. Oletko edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 suuri osa talousteorian tuloksista perustuu kysynt\u00e4-tarjontakehikkoon? Jos olet, voitko osoittaa t\u00e4m\u00e4n (standarditaloustieteellisten), esim. Varianin kirjan kirjallisuusviitteiden avulla.<\/p>\n

3. Tuotantoteknologian kehittyminen aikaansaa sen, ett\u00e4 hinnat laskevat samaan aikaan kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat. Kirjassasi esit\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ristiriidassa kysynt\u00e4- tarjontakehikon kanssa. Kerroimme kirjallisuuteen viitaten, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppisten v\u00e4itteiden osoittaminen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on alkeisoppikirjateht\u00e4v\u00e4. Alkeismallissa teknologista kehityst\u00e4 kuvataan tarjontak\u00e4yr\u00e4n siirtymiselle, joka johtaa juuri kuvaamaasi lopputulokseen. Voitko kertoa, oletko edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 teknologisen kehityksen vaikutus hintoihin ja m\u00e4\u00e4riin on ristiriidassa alkeismallin kanssa? Jos olet, anna asiaa koskevia (alkeisoppikirjatason) viittauksia.<\/p>\n

4. Kirjassasi esit\u00e4t (kuvio 8), ett\u00e4 “realistinen” tarjontak\u00e4yr\u00e4 on v\u00e4lill\u00e4 nouseva, v\u00e4lill\u00e4 laskeva, samoin kuin “realistinen” kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4. Kuvioon liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4:
\n(a) Kuvaile mille oletuksille kuvio perustuu.
\n(b) Nouseva kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ihmiset haluavat ostaa tavaraa enemm\u00e4n silloin kuin se on kalliimpaa. Onko t\u00e4m\u00e4 mielek\u00e4s ajatus? Ostatko itse enemm\u00e4n tavaraa, jos se on kalliimpaa?
\n(c) Laskeva tarjontak\u00e4yr\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ihmiset haluavat myyd\u00e4 tavaraa enemm\u00e4n silloin, kun saavat siit\u00e4 huonomman hinnan. Onko t\u00e4m\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4? Kasvaako oma myyntihalukkuutesi kun tarjottu hinta alenee?
\n(d) Kuvaile lyhyesti empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sille, ett\u00e4 oma mallisi on oikea ja standardimalli v\u00e4\u00e4r\u00e4. Kerro viel\u00e4 tarkemmin, miten empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 mahdollista saada, koska tavanomaiset tilastolliset menetelm\u00e4t ovat mielest\u00e4si v\u00e4\u00e4ri\u00e4.
\n(e) Kuviossasi on “tasapainoja”, joissa tarjontak\u00e4yr\u00e4 ja kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4 leikkaavat niin, ett\u00e4 tarjonta on laskeva ja kysynt\u00e4 nouseva. Esitimme kirjoituksessa dialogin muodossa kuinka omituinen t\u00e4m\u00e4 tilanne on. Nimitt\u00e4in t\u00e4ss\u00e4 “tasapainotilanteessa” myyj\u00e4t haluaisivat koko ajan alhaisempaa ja ostajat korkeampaa hintaa. Onko t\u00e4m\u00e4 leikkauspiste mahdollinen tasapaino (tai tulema, jos vierastat tasapaino-nimityst\u00e4)? Miksi dialogissa kuvattu j\u00e4rjett\u00f6myys ei ole ongelma?
\n(f) Esit\u00e4t kirjassasi hiilidioksidiveroa tarkoituksena v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Veron toimiminen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n\u00e4 keinona perustuu kuitenkin standardinomaiselle kysynt\u00e4-tarjontamallille, jossa hintojen nousu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. Jos hintojen nouseminen voi lis\u00e4t\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4, hiilidioksidivero voi lis\u00e4t\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kuvaile, miksi hiilidioksidiveron toimivuus ei riipu standardioletuksista, vaan p\u00e4tee my\u00f6s omassa mallissasi.
\n(g) Totesimme ett\u00e4 “yliampuminen” ja “vakaa tasapaino” eiv\u00e4t tarkoita mit\u00e4\u00e4n staattisen kysynt\u00e4-tarjontamallin yhteydess\u00e4 vaan ett\u00e4 ne liittyv\u00e4t dynaamisiin malleihin. N\u00e4in ollen n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 puhuminen kysynt\u00e4-tarjontamallin yhteydess\u00e4 ei tarkoita mit\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 oikein tarkoitit?
\n(h) V\u00e4it\u00e4t, ett\u00e4 kuviosi osoittaa, ett\u00e4 markkinat voivat ajautua ep\u00e4optimaaliseen tilanteeseen? Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa? Mit\u00e4 optimaalisuus t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoittaa? Et voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 miss\u00e4\u00e4n talousteorian tavanomaisessa mieless\u00e4, koska olet eksplisiittisesti hyl\u00e4nnyt t\u00e4m\u00e4n teorian kuviossa 8.<\/p>\n

5. Kirjassasi ja blogikirjoituksissasi sanot, ett\u00e4 matemaattinen teorisointi ja tilastollinen mallintaminen eiv\u00e4t sovellu yhteiskuntatieteisiin. Ne johtavat mielest\u00e4si dogmaattisuuteen ja sen sellaiseen.
\n(a) Investointiohjelmasi perustuu kuitenkin ns. kerroinvaikutukseen. Ajatus on se, ett\u00e4 on olemassa tietty luku, “kerroin”, joka kertoo kuinka monta euroa lis\u00e4\u00e4 bkt:ta yksi julkinen menoeuro tuottaa. Kerroin on matemaattinen termi, joka viittaa kertolaskuun, joka on matemaattinen operaatio. Kerroinmallin ajatus esitet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 yht\u00e4l\u00f6n muodossa bkt:n muutos = kerroin <\/i>x julkisten menojen muutos<\/i>. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole mielest\u00e4si matemaattinen teoria, ja miksi ei? Miksei kerrointeoria k\u00e4rsi samoista ongelmista kuin muut matemaattiset yhteiskuntatieteelliset teoriat?
\n(b) Investointiohjelmassa on j\u00e4rke\u00e4 vain tietyill\u00e4 kertoimen arvoilla. Kirjassasi arvioit, ett\u00e4 kerroin on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1.5, mutta voi olla my\u00f6s yli 2. Kuinka kertoimen arvo voidaan mielest\u00e4si selvitt\u00e4\u00e4? Yleens\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n arvioida empiirisill\u00e4 tilastotieteellisill\u00e4 menetelmill\u00e4 (tuore suomenkielinen katsaus t\u00e4ss\u00e4<\/a>). Mutta olet esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 menetelmi\u00e4 ei voida soveltaa taloustieteess\u00e4. Kuvaile empiirinen, ei-tilastotieteellinen ja ei-matemaattinen strategia, jolla matemaattisen kertoimen arvoa voidaan arvioida.<\/p>\n

6. Edelleen matematiikasta ja tilastollisesta mallintamisesta. Kirjoituksessa oli linkki johtaviin politiikantutkimuksen ja sosiologian (ja t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa my\u00f6s taloushistorian) julkaisuihin. Niiss\u00e4 kaikissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samanlaisia tilastollisia menetelmi\u00e4 kuin empiirisess\u00e4 taloustieteess\u00e4. Onko n\u00e4iden menetelmien k\u00e4ytt\u00f6 ja matemaattinen hypoteesien muodostaminen v\u00e4\u00e4rin my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 yhteiskuntatieteiss\u00e4?<\/p>\n

7. 7. Sanot, ett\u00e4 taloustieteess\u00e4 “historialla, evidenssill\u00e4 ja kyvyll\u00e4 oikeasti ennakoida tulevaisuutta ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4”. Olet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tilastollinen mallintaminen johtaa dogmaattisuuteen. V\u00e4it\u00e4t my\u00f6s, ett\u00e4 taloustiede on vieraantunut todellisuudesta. Kirjoituksessa oli linkki American Economic Review<\/i> -aikakauskirjan uusimpaan numeroon. Siin\u00e4 on kolme artikkelia, joista yksi k\u00e4sittelee malarian hoitoa, toinen yhteismetsien hoitoa Etiopiassa, kolmas ty\u00f6kokemuksen arvoa ty\u00f6markkinoilla.
\n(a) Kerro, miten n\u00e4iss\u00e4 artikkeleissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n historia, evidenssi ja kyky ennakoida tulevaisuutta huomiotta.
\n(b) Kerro, miksi empiiriset tulokset eiv\u00e4t ole relevantteja, kerro mill\u00e4 tavalla aiheet ovat vieraantuneet todellisuudesta.
\n(c) Kuvaile, miksi artikkelit ovat dogmaattisia.
\n(d) Kerro my\u00f6s kuinka artikkeleiden tutkimuskysymyksi\u00e4 olisi mielest\u00e4si pit\u00e4nyt l\u00e4hesty\u00e4, jos niit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi tai kannattaa tutkia.<\/p>\n

8. Siteeraat kirjassasi Steve Keeni\u00e4. Keen on v\u00e4itt\u00e4nyt osoittaneensa alkeistaloustieteen matemaattisia tuloksia v\u00e4\u00e4riksi. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet on kiistatta osoitettu v\u00e4\u00e4riksi.
\n(a) Oletko sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Keen on oikeassa, ja alkeistaloustieteen matematiikka v\u00e4\u00e4rin? Siis v\u00e4\u00e4rin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 niiss\u00e4 on matemaattisia virheit\u00e4?
\n(b)Oletko sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 Keen on varteenotettava taloustieteen kriitikko huolimatta h\u00e4nen suuruudenhulluista virheist\u00e4\u00e4n?<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asiattoman kirjoitus, jossa k\u00e4siteltiin Heikki Patom\u00e4en kirjan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 taloustieteen kritiikki\u00e4, oli raskassoutuisesta…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[72,250,264,265],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":107,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/78"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=78"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1493,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions\/1493"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=78"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=78"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=78"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}