{"id":80,"date":"2015-02-21T15:18:00","date_gmt":"2015-02-21T13:18:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/korkeaa-kaupunkikulttuuria\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:50","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:50","slug":"korkeaa-kaupunkikulttuuria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/korkeaa-kaupunkikulttuuria\/","title":{"rendered":"Korkeaa kaupunkikulttuuria"},"content":{"rendered":"<p>Helsingin Sanomien kulttuurisivujen\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/a1423804913086\">jutussa<\/a>\u00a0haukuttiin kilpaa pilvenpiirt\u00e4ji\u00e4. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 lupaa, ett\u00e4 Helsingin keskustan &#8220;horisontaalisuus&#8221; tullaan s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Syy on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tykk\u00e4\u00e4 siit\u00e4 ja ett\u00e4 n\u00e4in on ollut sata vuotta. Emme tied\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 kaupungin korkealla virkamiehell\u00e4 olla parempia argumentteja vai ei.<\/p>\n<p>Paljon parempaan eiv\u00e4t pysty jutussa haastatellut arkkitehditk\u00e4\u00e4n. Tornit ovat kuulemma jo tavanomaisia, eik\u00e4 niist\u00e4 oikein en\u00e4\u00e4 saa imagohy\u00f6ty\u00e4. Vaikka kulttuurisivujen \u00e4\u00e4rell\u00e4 ollaankin, Asiattoman kirjoittajien mielest\u00e4 keskustelusta puuttuu jokin ilmeinen n\u00e4k\u00f6kohta.<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name=\"more\"><\/a><br \/>\nOnneksi jutun toimittaja sent\u00e4\u00e4n on hereill\u00e4 ja mainitsee asuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, mutta valitettavasti t\u00e4m\u00e4kin osuus on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa. Jutussa kerrotaan, ett\u00e4<\/p>\n<blockquote class=\"tr_bq\"><p>&#8220;Nyky\u00e4\u00e4n pilvenpiirt\u00e4ji\u00e4 puolustetaan pitk\u00e4lti kaupungin tiivist\u00e4misen argumentilla. Jotkut v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t tornien olevan ekologisesti j\u00e4rkevi\u00e4 ja ratkaisevan asuntopulan jopa Helsingiss\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite ei pid\u00e4 paikkaansa. Mit\u00e4 korkeammalle menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 kalliimmaksi neli\u00f6t tulevat.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>On vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 toimittaja hakee. Korkeat rakennukset mahdollistavat sen, ett\u00e4 asuntoja voidaan rakentaa paljon sinne, miss\u00e4 ihmiset haluavat asua. Jos t\u00e4m\u00e4 ei ratkaise asuntopulaa (mit\u00e4 se ikin\u00e4 tarkoittaakaan) tai korkeiden asumiskustannusten ongelmaa, niin mik\u00e4 sitten? Asiattoman uskolliset lukijat ehk\u00e4 muistavat, mit\u00e4 ongelmia rakennuskorkeuden rajoittamisella\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/matalat-talot-korkeat-hinna\/\">on<\/a>.<\/p>\n<div>\nKorkea rakentaminen on my\u00f6s ekologista. Se est\u00e4\u00e4 kaupunkialueen levi\u00e4mist\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikennett\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n korkeita rakennuksia on, sit\u00e4 enemm\u00e4n on koskematonta luontoa.<\/div>\n<p>Arvoitukseksi j\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, miksi neli\u00f6hintojen nousu on ongelmallista. Asunnon neli\u00f6hinta kertoo asunnon laadusta tai asunnonostajien maksuhalukkuudesta. Jos 16. kerroksessa sijaitsevan asunnon myyntihinta on korkeampi kuin t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisen asunnon 15. kerroksessa, 16. kerroksen asunnon t\u00e4ytyy olla asunnonostajien mielest\u00e4 parempi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 tekstintulkinta voi kuitenkin olla v\u00e4\u00e4r\u00e4. My\u00f6hemmin jutussa nimitt\u00e4in todetaan, ett\u00e4<\/p>\n<blockquote class=\"tr_bq\"><p>&#8220;Mit\u00e4 korkeammalle menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 suuremmaksi nousee neli\u00f6hinta muun muassa paloturvam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten takia.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>T\u00e4m\u00e4n perusteella neli\u00f6hinta ei ehk\u00e4 tarkoitakaan myyntihintaa vaan rakennuskustannusta. T\u00e4m\u00e4 (toivottavasti suopeusperiaatteen toteuttava) tulkinta ei kuitenkaan muuta v\u00e4itett\u00e4 yht\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n kummalliseksi. Tuskinpa voittoa tavoittelevia rakennusliikkeit\u00e4 tarvitsee suojella. On vaikea uskoa, ett\u00e4 ne rakentaisivat asuntoja, joiden rakennuskustannukset ylitt\u00e4v\u00e4t myyntihinnan.<\/p>\n<p>Tai kenties taustalla on ajatus, ett\u00e4 rakennuskustannusten nousu automaattisesti nostaa my\u00f6s myyntihintoja ja t\u00e4m\u00e4 on jotenkin paha asia. N\u00e4in ei tietenk\u00e4\u00e4n ole. Rakennuskustannukset nostavat hintoja ainoastaan, jos kustannusten nousun my\u00f6t\u00e4 asunnosta tulee parempi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n voi helposti todeta pohtimalla esimerkki\u00e4, jossa rakennusvirasto m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien kaikki rakennukset on rakennettava varmuuden vuoksi kahteen kertaan. M\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan ensim\u00e4isen rakennuskerran j\u00e4lkeen rakennuksen t\u00e4ytyy pysy\u00e4 pystyss\u00e4 viikko. Jos n\u00e4in k\u00e4y, rakennus voidaan purkaa ja rakentaa uudelleen t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisena, mink\u00e4 j\u00e4lkeen asunnot voi myyd\u00e4.<\/p>\n<p>Jokainen voi tyk\u00f6n\u00e4\u00e4n pohtia, saisiko rakennusliike myyty\u00e4 kahdesti rakennetun talon asunnot kalliimmalla hinnalla kuin viereisell\u00e4 tontilla sijaitsevan t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisen, mutta uhkarohkeasti vain yhteen kertaan rakennetun rakennuksen.<\/p>\n<p>Jutussa ollaan my\u00f6s huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 korkeiden rakennusten my\u00f6t\u00e4 asuinalueista saattaa tulla ep\u00e4viihtyisi\u00e4. Viihtyisyys on tietysti pitk\u00e4lti makuasia, mutta nopean katsauksen tihe\u00e4sti rakennettuihin alueisiin, kuten New Yorkiin tai Hong Kongiin, luulisi paljastavan jotain. Ovatko n\u00e4m\u00e4 paikkoja, joissa ihmiset eiv\u00e4t halua asua tai vierailla?<\/p>\n<p>Toisaalta voidaan kysy\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 sitten, jos uudesta asuinalueesta tulee jonkun mielest\u00e4 ep\u00e4viihtyis\u00e4? Kuka t\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsii? Ei ainakaan asunnonostajat, koska jos alue on ik\u00e4v\u00e4, ovat my\u00f6s hinnat alhaisemmat. Toisaalta kenenk\u00e4\u00e4n ei ole pakko menn\u00e4 asumaan korkeisiin rakennuksiin tai niiden l\u00e4hist\u00f6lle. Korkeiden rakennusten l\u00e4hist\u00f6lle varmaankin valikoituu ihmisi\u00e4, joita ne eiv\u00e4t h\u00e4iritse.<\/p>\n<p>Juttu on my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla asenteellinen. Puhutaan torni-intoilijoista, horisontaalisen taivaslinjan rikkoutumisesta ja Kalasataman tornien jyr\u00e4\u00e4misest\u00e4 pikavauhtia poliittisen lupaprosessin l\u00e4pi. (T\u00e4m\u00e4 taitaa muuten olla ensim\u00e4inen juttu ikin\u00e4, jossa Helsingin kaavoitusprosessia on moitittu liian rivakaksi.) Jutun sankareita ovat horisontaalisuuden kannattajat. Asiattoman asuntopoliittinen siipi on esitt\u00e4nyt\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/parahin-kaavoittaja-saanko-esitella\/\">arvionsa<\/a>\u00a0my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 kapeasta n\u00e4kemyksest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin Sanomien kulttuurisivujen\u00a0jutussa\u00a0haukuttiin kilpaa pilvenpiirt\u00e4ji\u00e4. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 lupaa, ett\u00e4 Helsingin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[75,121,208],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":75,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/80"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1495,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/1495"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}