{"id":840,"date":"2016-11-12T15:16:06","date_gmt":"2016-11-12T13:16:06","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=840"},"modified":"2018-02-28T09:26:08","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:08","slug":"you-had-me-at-yleiskaava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/you-had-me-at-yleiskaava\/","title":{"rendered":"You had me at yleiskaava"},"content":{"rendered":"

Hesarin kolumnisti Pekka Torvinen tunnustaa<\/a>\u00a0rakkauttaan Helsingin uutta yleiskaavaa kohtaan. Kolumni onkin mainio\u00a0ja toimii jopa jonkinlaisena johdantona kaupunkitaloustieteen t\u00e4rkeisiin tuloksiin (l\u00e4hdeviittauksineen!). Lis\u00e4ilen t\u00e4h\u00e4n muutamia huomioita ja t\u00e4ydennyksi\u00e4.<\/p>\n

Aloitetaan kaavavalituksista:<\/p>\n

Kun viel\u00e4 vuosi sitten asuin Lauttasaaressa, oli Lauttasaari-seuran julkaisemassa ja kaikkiin saaren koteihin jaettavassa Lauttasaari-lehdess\u00e4 yksityiskohtaiset ohjeet siit\u00e4, kuinka silloisesta yleiskaavaehdotuksesta voisi antaa palautetta ja vaikuttaa siihen. Idea oli tietenkin, ett\u00e4 Lauttasaaren osalta yleiskaava ei kelpaa.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 on malliesimerkki nimbyilyst\u00e4 \u00a0ja tuo esiin kaavoitukseen liittyvi\u00e4 ongelmia yleisemminkin. Kuten kirjoitimme taannoisessa asuntomarkkina-analyysiss\u00e4mme<\/a>, kuntien kaavoitusmonopoli aiheuttaa monia\u00a0ongelmia. Kaavoitukseen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vaikuttamaan vain helsinkil\u00e4iset, koska muualla asuvat eiv\u00e4t voi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 Helsingin valtuustosta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi valittamiseen liittyy omat paikallisetunsa. Lauttasaarelaisten on helppo koota voimansa lis\u00e4rakentamisen vastustamiseksi.\u00a0Sen sijaan tulevien asukkaiden\u00a0on mahdotonta j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 lobbausryhm\u00e4ksi siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 kaavoitusvaiheessa n\u00e4m\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t itsek\u00e4\u00e4n tied\u00e4 muuttavansa\u00a0my\u00f6hemmin n\u00e4ihin\u00a0asuntoihin.\u00a0T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee, vaikka uusille alueille muutettaisiinkin<\/a> p\u00e4\u00e4asiassa Helsingin sis\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Jos joku haluaa vapaaehtoisesti rakentaa asuntoja ja toiset\u00a0vapaaehtoisesti ostavat ne, maailma paranee. Miksi pid\u00e4mme itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, ett\u00e4 joku kolmas\u00a0taho voi puuttua t\u00e4h\u00e4n valittamalla?\u00a0Kukaan ei ole luvannut lauttasaarelaisille, ett\u00e4 maailma heid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n ei tule koskaan muuttumaan.\u00a0Eik\u00e4 ole edes selv\u00e4\u00e4<\/a>,\u00a0ett\u00e4 lauttasaarelaiset ovat uhreja, riippuu n\u00e4k\u00f6kannasta.<\/p>\n

Ent\u00e4 miksi kaikilla<\/a> kuntalaisilla on valitusoikeus? Voisiko valitusoikeuden rajata vain niihin, joihin rakentaminen vaikuttaa suoraan? T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa\u00a0valittajan pit\u00e4isi pysty\u00e4 osoittamaan haitta ja sen suuruus. On k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi t\u00e4llainen toiminta<\/a> on mahdollista.<\/p>\n

No miksi kaupungistuminen on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Kun tuotteiden ja palveluiden arvonlis\u00e4st\u00e4 jatkuvasti suurempi osa muodostuu ideoista ja uudenlaisista tavoista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalista teknologiaa, kaupungit ovat nousseet takaisin kaiken keski\u00f6\u00f6n.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 huomio, jota moni ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tunnu sis\u00e4ist\u00e4v\u00e4n. Viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten ennustettiin p\u00e4invastaista. Digitalisaation ja uusien\u00a0kommunikointiteknologioiden piti tehd\u00e4 kaupungeista turhia. Ty\u00f6t voisi tehd\u00e4 et\u00e4n\u00e4. Ty\u00f6paikkakeskittymi\u00e4 ei tarvittaisi.<\/p>\n

N\u00e4in ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4isi k\u00e4yv\u00e4n. Ihmisten v\u00e4liset kontaktit ovat yh\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. Ideat levi\u00e4v\u00e4t kasvotusten. Itse asiassa suomalaispoliitikoille niin rakkaissa innovaatioissa kasautumisedut\u00a0saattavat olla jopa voimakkaammat kuin tuotannossa. Ainakin innovaatiotoiminta\u00a0on maantieteellisesti keskittyneemp\u00e4\u00e4<\/a> kuin tuotanto.<\/p>\n

Kolumnissa esitell\u00e4\u00e4n\u00a0my\u00f6s muita syit\u00e4 kaupungistumisen ja\u00a0tuottavuuden kasvun yhteydelle. T\u00e4rke\u00e4 lis\u00e4ys kolumnin sanomaan on se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole\u00a0pelkk\u00e4\u00e4 teoriaa, vaan tulosten taustalla on laaja empiirinen tutkimuskirjallisuus<\/a>.<\/p>\n

Se, kenelle tuottavuushy\u00f6dyt menev\u00e4t, riippuu asuntopolitiikasta:<\/p>\n

Jos<\/span>\u00a0kaupunkia ei tiivistet\u00e4 ja asuntoja rakenneta sinne, miss\u00e4 ihmiset haluavat asua, kaiken taloudellisen hy\u00f6dyn teknologisesta kehityksest\u00e4 ja tuottavuuden kasvusta viev\u00e4t jo rakennettujen asuntojen omistajat.<\/p><\/blockquote>\n

Taloustieteen kielell\u00e4 sanottuna asuntotarjonnan joustavuus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sen, n\u00e4kyyk\u00f6 tuottavuuden kasvu kaupungin kasvuna vai asuntojen hintojen ja vuokrien nousuna\u00a0(yksinkertainen suomenkielinen esitys asiasta l\u00f6ytyy t\u00e4m\u00e4n kirjan<\/a> luvusta 10).\u00a0Juuri t\u00e4m\u00e4 hintamekanismi\u00a0luo<\/a>\u00a0nimbyille kannustimen vastustaa\u00a0kasvua.<\/p>\n

Lopuksi viel\u00e4 kuluttajista:<\/p>\n

Bon vivantille<\/span><\/em>\u00a0t\u00e4rkeint\u00e4 on tietenkin, ett\u00e4 suuressa kaupungissa on tarpeeksi asiakkaita isolle joukolle erilaisia ravintoloita.<\/p><\/blockquote>\n

Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ravintoloita, vaan my\u00f6s teattereita, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isoluita tarjoavia pubeja ja\u00a0keikkoja.\u00a0N\u00e4iden kaikkien tarjonta ja kirjo kasvavat kaupungin kasvun my\u00f6t\u00e4. Kaupungit tarjoavat siis valtavia hy\u00f6tyj\u00e4 my\u00f6s kuluttajille<\/a>. Taloustiede puhuu t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kaupunkien el\u00e4m\u00e4nlaadusta<\/a>.<\/p>\n

Kaupungistumiseen liittyy tietenkin my\u00f6s haittoja. Kaupungistuminen voi johtaa liikenneruuhkiin, jonoihin, ahdistavaan\u00a0v\u00e4enpaljouteen ja rikollisuuden kasvuun. Mutta n\u00e4ihin voidaan vaikuttaa j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 kaupunkipolitiikalla, kuten toimivalla julkisella liikenteell\u00e4, ruuhkamaksuilla ja turvallisuuteen panostamalla. Ainakin Yhdysvalloissa rikollisuuden v\u00e4hentyminen on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4<\/a> kaupunkien suosion kasvun taustalla.<\/p>\n

Mist\u00e4 sitten tied\u00e4mme, ovatko kasautumisedut nyt n\u00e4it\u00e4 ruuhkautumisahaittoja suuremmat? T\u00e4m\u00e4 on tietenkin melko haastava empiirinen kysymys, johon blogikirjoitus ei mitenk\u00e4\u00e4n riit\u00e4. Mutta voimme sent\u00e4\u00e4n sanoa jotain alla olevan kuvan perusteella (otettu aiemmin mainitusta analyysist\u00e4mme).<\/p>\n

\"kuva\"<\/p>\n

Kuvasta\u00a0n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4\u00a0Helsingin seutukunnassa asuntojen hinnat ja siten asumiskustannuset ovat paljon korkeammat, kuin mit\u00e4 pelk\u00e4n\u00a0tulotason perusteella voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Hajontakuviossa Helsinki sijaitsee reilusti kuvaan piirretyn regressiosuoran yl\u00e4puolella. Ihmiset ovat valmiita maksamaan t\u00e4llaisen hintapreemion vain, jos alueen el\u00e4m\u00e4laatu on korkea.<\/p>\n

Helsinkiin siis mahtuu lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hesarin kolumnisti Pekka Torvinen tunnustaa\u00a0rakkauttaan Helsingin uutta yleiskaavaa kohtaan. Kolumni onkin mainio\u00a0ja…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":851,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[42,73,107,119,296],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/11\/kuva.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/11\/kuva.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/840"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=840"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1391,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions\/1391"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/851"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}