{"id":86,"date":"2015-02-06T11:48:00","date_gmt":"2015-02-06T09:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/asiaton-kirjallisuuskatsaus-suomen_6\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:52","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:52","slug":"asiaton-kirjallisuuskatsaus-suomen_6","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/asiaton-kirjallisuuskatsaus-suomen_6\/","title":{"rendered":"Asiaton kirjallisuuskatsaus: Suomen talouspolitiikan tulevaisuus"},"content":{"rendered":"

Aiempi blogikirjoitus<\/a>, jossa todettiin Heikki Patom\u00e4en ymm\u00e4rt\u00e4neen v\u00e4\u00e4rin yksinkertaiset taloudelliset k\u00e4sitteet kuten bruttokansantuotteen, sai aikaan vauhdikasta keskustelua niin Asiattoman kommenttikent\u00e4ss\u00e4 kuin muuallakin sosiaalisessa mediassa. Patom\u00e4en k\u00e4siteongelmat televisiossa liittyiv\u00e4t h\u00e4nen uuteen kirjaansa “Suomen talouspoliitikan tulevaisuus”<\/a>. Kirja paitsi kuvailee Patom\u00e4en ohjelman maan talouden nostamiseksi, on my\u00f6s jonkinlainen Vasemmistoliiton vaalikirja.<\/p>\n

Patom\u00e4ki itse kertoi Twitteriss\u00e4 ilmaisunsa olleen nasevaa eik\u00e4 virheellist\u00e4<\/a>. Blogissaan h\u00e4n puhui tiivist\u00e4misest\u00e4<\/a>. Patom\u00e4en kannattajat olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 “kirjassa kaikki on t\u00e4ysin oikein”<\/a>. Koska kysymyksess\u00e4 on (ainakin Asiattoman kannalta) merkitt\u00e4v\u00e4 mediailmi\u00f6 ja eduskuntapuolueen kampanjakirja, p\u00e4\u00e4timme hankkia kirjan.<\/p>\n

Oikeastaan mik\u00e4\u00e4n ei ole kirjassakaan oikein.<\/p>\n

<\/a>Kirjassaan Patom\u00e4ki on vain v\u00e4h\u00e4n karkeistaen sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 ihmiset haluavat ostaa sit\u00e4 enemm\u00e4n tavaraa, mit\u00e4 kalliimpaa se on (kuvio 8), ett\u00e4 yritykset haluavat myyd\u00e4 sit\u00e4 enemm\u00e4n tavaraa, mit\u00e4 halvemmalla ne joutuvat myym\u00e4\u00e4n (kuvio 8), ett\u00e4 ty\u00f6nteon lis\u00e4\u00e4minen pienent\u00e4\u00e4 tuotantoa (loppuviite 53) ja ett\u00e4 sata vuotta kaikissa yliopistoissa opetettu taloustieteen matematiikka on v\u00e4\u00e4rin (luku Uusklassinen talousteoria<\/i> ja loppuviitteet 104-107).<\/p>\n

\n<\/div>\n
\nValitettavasti tavallisella Asiattoman blogikirjoituksella on mahdotonta tehd\u00e4 oikeutta Patom\u00e4en kirjalle. Siksi t\u00e4m\u00e4 ei ole tavallinen blogikirjoitus. Itse asiassa suosittelemme, ett\u00e4 kaikki paitsi kovapintaisimmat lukijamme j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lukematta suurimman osan j\u00e4ljell\u00e4 olevasta kirjoituksesta ja lukevat sen sijaan sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kirjoituksen tarkoitus on kirjata yl\u00f6s osa Patom\u00e4en kirjan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 harhatiedosta. Sen tarkoitus ei siis ole olla sujuva lukukokemus tai kirja-arvostelu, vaan pikemminkin luettelo.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nEmme luonnollisestikaan el\u00e4ttele harhaluuloja siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vaatimattomalla kirjoituksella olisi mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Patom\u00e4ki ei varmaankaan muuta n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4nen seuraajiensa innostus v\u00e4hene. On kuitenkin aika pelottavaa, jos on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 suomalaisen vasemmiston talousajattelu ajautuu patom\u00e4kel\u00e4iseen suuntaan. Kunnollinen tiede ei tietenk\u00e4\u00e4n ole ristiriidassa vasemmistolaisuuden kanssa. Suomessakin on paljon j\u00e4rkevi\u00e4 vasemmistolaisia talousajattelijoita. Patom\u00e4ki ei kuitenkaan kuulu heihin. <\/div>\n
\n<\/div>\n
\n*** <\/div>\n
\n<\/div>\n
\nT\u00e4st\u00e4 alkaa varsinainen Patom\u00e4en kirjan k\u00e4sittely. Kuten sanottua, se on l\u00e4hinn\u00e4 luettelomainen esitys asioista, jotka ovat v\u00e4\u00e4rin Patom\u00e4en kirjan ensimm\u00e4isiss\u00e4 luvuissa. Pystyimme lukemaan kirjaa huolella lukuun lukuun Talousteorioista<\/i> saakka. Se ei ole kattava edes n\u00e4iden lukujen, saati koko kirjan osalta. Sis\u00e4lt\u00f6 on tahallisesti rajattu vain asiavirheisiin, emme ota kantaa Patom\u00e4en investointiohjelmaan. Se voi tietenkin olla vaikka kuinka j\u00e4rkev\u00e4, vaikka perustuukin virheelliseen talousteorian ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nLukuohje<\/i><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nKuten sanottua, monikaan lukija tuskin jaksaa lukea koko kirjoitusta, eik\u00e4 se ole tarkoituskaan. Mutta jotain kohtaa kannattaa ehk\u00e4 vilkaista. Rakenne on seuraava. Ensimm\u00e4iseksi jutussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ja taloustieteen hyvinvointiteoreemoja. Patom\u00e4en mielest\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat sama asia, mutta n\u00e4in ei todellisuudessa ole. Seuraavaksi todetaan, ett\u00e4 toisin kuin Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4, h\u00e4nen ainoiksi j\u00e4rkeviksi valtavirtataloustieteilij\u00f6iksi nostamiensa Stiglitzin ja Krugmanin tuotanto ei poikkea valtavirrasta. He ovat tavallista parempia ekonomisteja, mutta  l\u00e4hestymistavaltaan ihan samanlaisia kuin muutkin ekonomistit. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n niukkuuden k\u00e4sitett\u00e4, josta Patom\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4 virheellisen analyysin kirjassaan. Sitten on vuorossa taloustieteellinen valinta- ja arvoteoria, josta Patom\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4 useita paikkansapit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4. Sitten ovat vuorossa kysynt\u00e4 ja tarjonta, jota Patom\u00e4ki k\u00e4sittelee aika virheellisesti. Lopuksi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Patom\u00e4en suhdetta humpuukimaakari Steve Keeniin ja sit\u00e4, onko taloustiede pelkk\u00e4\u00e4 teoriaa.<\/div>\n
\n<\/div>\n

Meill\u00e4 on kirjan elektroninen versio, siksi sivunumeroviittauksia ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaan viittaamme lukujen ja osalukujen nimiin (esim. Johdanto) <\/i>ja loppuviitteiden numeroihin.<\/p>\n

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ja hyvinvointiteoreema.<\/i><\/p>\n

Patom\u00e4ki toteaa johdantoluvussa (Johdanto<\/i>), ett\u00e4 “vallitseva uusklassinen teoria ja sen oppikirjaversiot l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle tehokkaiden kilpailullisten markkinoiden hypoteesista\u201d, jota “edes rahoitusmarkkinakriisi ei pystynyt horjuttamaan”. Loppuviitteess\u00e4 4 Patom\u00e4ki tarkentaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tehokkaiden markkinoiden hypoteesia “laajassa merkityksess\u00e4”. Laajalla merkityksell\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 tasapainoa koskeva ns. ensimm\u00e4inen hyvinvointiteoreema ja rahoitusmarkkinoita koskeva tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ovat l\u00e4heisi\u00e4 sukulaisia, vaikka eiv\u00e4t olekaan tarkkaan ottaen samoja.<\/p>\n

Patom\u00e4ki ilmeisesti tarkoittaa jotain t\u00e4llaista: 1) taloustiede l\u00e4htee yleens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 markkinat ovat kilpailullisia ja siksi tehokkaita, 2) rahoitusmarkkinoita koskeva tehokkaiden markkinoiden hypoteesi tarkoittaa suurin piirtein samaa kun yleist\u00e4 tasapainoa koskeva ns. ensimm\u00e4inen hyvinvointiteoreema, 3) koska talouskriisi\u00e4 ei voitu ennustaa, kaikki tehokkaita markkinoita koskevat hypoteesit ovat automaattisesti v\u00e4\u00e4rin ja 4) t\u00e4m\u00e4n vuoksi taloustiede on v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

\n<\/div>\n

Oikeastaan mik\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa, ei laajassa eik\u00e4 suppeassa merkityksess\u00e4. Oppikirjoissa toki esitell\u00e4\u00e4n yleisen tasapainon teoria, ja oppikirjan tasosta riippuen kuvaillaan tai johdetaan Patom\u00e4en mainitsema ensimm\u00e4inen hyvinvointiteoreema. Teoreeman mukaan t\u00e4ydellisesti kilpailullisten markkinoiden yleinen tasapaino on Pareto-tehokas. Tasapainon olemassaolo ja sen tehokkuus on hieno matemaattinen teoreema ja per\u00e4isin 1950-luvulta.<\/p>\n

Mutta on harhaanjohtavaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taloustiede jotenkin pys\u00e4htyisi tai perustuisi t\u00e4h\u00e4n edes oppikirjoissa. Oppikirjoissa nimenomaan korostetaan teoreeman oletusten rajoittavuutta. Suuri osa nykyisten oppikirjojen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 keskittyy tilanteisiin, jossa teoreeman oletukset eiv\u00e4t ole voimassa. Syit\u00e4 markkinoiden mahdolliseen ep\u00e4tehokkuuteen ovat mm. ulkoisvaikutukset, ep\u00e4symmetrinen informaatio, markkinavoima, etsint\u00e4kitka ja julkishy\u00f6dykkeet.<\/p>\n

Oppikirjoissa perehdyt\u00e4\u00e4n huolella siihen, miksi ja mink\u00e4laisia tehottomuuksia n\u00e4m\u00e4 voivat aiheuttaa, kuinka tehottomuuden suuruutta voidaan mitata ja voidaanko tehottomuutta korjata politiikkatoimenpiteill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyvin helppo varmistaa katsomalla oppikirjoja. Suosituin alkeistason oppikirja on t\u00e4m\u00e4<\/a>. Jos haluaa katsoa, mit\u00e4 sanotaan taloustieteen oppikirjoissa, joita tutkijakoulutuksessa olevat ekonomistit lukevat, paras esimerkki on kenties t\u00e4m\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Siit\u00e4, etteiv\u00e4t kaikki hyvinvointiteoreeman oletukset ole voimassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n seuraa se, etteiv\u00e4tk\u00f6 markkinat olisi hyv\u00e4 asia. Vaikka ne eiv\u00e4t olisikaan t\u00e4ydellisen tehokkaita, markkinat ovat kuitenkin usein parempi mekanismi kuin vaihtoehtoiset. (Esimerkiksi se, ett\u00e4 Patom\u00e4ki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n).  Oppikirjoissa puhutaan my\u00f6s siit\u00e4, kuinka markkinoita (kuten huutokauppoja) ja muita mekanismeja voidaan suunnitella niin, ett\u00e4 ne toimisivat mahdollisimman tehokkaasti. Tehottomuuksien suuruus on my\u00f6s huomattavasti t\u00e4rke\u00e4mpi asia kuin niiden olemassaolo.<\/p>\n

Patom\u00e4en teoriapitoinen analyysi ei kriisin lis\u00e4ksi k\u00e4sittele mit\u00e4\u00e4n muuta empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. On olemassa valtavasti n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, kuinka hyvin markkinat toimivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ajattele vaikka niit\u00e4 monimutkaisia ketjuja, joiden ansiosta saat tietokoneen tms., jolta luet t\u00e4t\u00e4 juttua. On my\u00f6s runsaasti n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vaihtoehtoiset j\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat huonoja tuloksia.<\/p>\n

Patom\u00e4ki ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro, mik\u00e4 h\u00e4nen markkinoille vaihtoehtoinen mekanisminsa olisi. Vaihtoehtonahan ei tyypillisesti ole hippikommuuni, vaan jonkinlainen keskitetty poliittisesti ohjattu j\u00e4rjestelm\u00e4. N\u00e4iden tehottomuudesta on runsaasti sek\u00e4 teoreettista ett\u00e4 empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Patom\u00e4ki ei k\u00e4sittele lainkaan n\u00e4it\u00e4 tehottomuuksia. Sen sijaan Patom\u00e4ki sivuuttaa koko kysymyksen politiikan toiminnasta, esimerkiksi siit\u00e4, millaisia mahdollisuuksia h\u00e4nen investointiohjelmallaan olisi toteutua halutussa muodossa, kun se altistettaisiin todellisille poliitikoille, byrokraateille ja lobbareille.<\/p>\n

On siis sin\u00e4ns\u00e4 oikein sanoa, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki taloustieteilij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t hyvin toimivista markkinoista, mutta t\u00e4m\u00e4 ei suinkaan seuraa sokeasta uskosta siihen ett\u00e4 kaikki markkinat aina olisivat tehokkaita. V\u00e4ittely markkinoiden toiminnasta k\u00e4y my\u00f6s kiivaana, el\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja taatusti Patom\u00e4en kirjaa korkeatasoisempana taloustieteen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\n<\/div>\n
\nPatom\u00e4en toinen v\u00e4ite on, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen hyvinvointiteoreema ja rahoitusmarkkinoita koskeva tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ovat l\u00e4hes sama asia. Mahtipontinen v\u00e4ite vaatisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin paremmat perustelut. (Patom\u00e4ki uhoaakin, ett\u00e4 olisi pystynyt kirjoittamaan pitk\u00e4n katsauksen n\u00e4iden yhteydest\u00e4. J\u00e4\u00e4mme odottamaan t\u00e4t\u00e4 merkkiteosta. Patom\u00e4ki my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tehokkaiden markkinoiden hypoteesi on samanaikaisesti tautologinen ja monimielinen. T\u00e4t\u00e4 on vaikea tulkita, mutta teorialla siis lienee useita erilaisia itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti tosia merkityksi\u00e4.) <\/div>\n
\n<\/div>\n
\nTehokkaiden markkinoiden hypoteesi on suurin piirtein seuraava: Ilman sis\u00e4piirin tietoa on mahdotonta ennustaa rahoitusmarkkinoita niin, ett\u00e4 saisi keskim\u00e4\u00e4rin suurempia voittoja kuin muut. Yhteys hyvinvointiteoreemaan yleisen tasapainon Pareto-tehokkuudesta ei ole ainakaan Asiattoman v\u00e4elle itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 kriisin ennustamattomuus kumoaisi tehokkaiden markkinoiden hypoteesin. Jos kriisin olisi ennustanut, sill\u00e4 olisi voinut tehd\u00e4 julmetusti rahaa. Hypoteesi nimenomaan sanoo, ett\u00e4 t\u00e4llainen ennustaminen ja rahanteko on mahdotonta. Jos jotain, kriisin ennustamattomuus vahvistaa uskoa tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin.         <\/div>\n

\nJa vaikka kriisi olisikin tehnyt selv\u00e4\u00e4 tehokkaiden markkinoiden hypoteesista tai koko suhdannemakrosta, ei t\u00e4ll\u00e4 olisi suurta vaikutusta taloustieteeseen. Toisin kuin Patom\u00e4en kiihkoilusta voisi luulla, suhdanteita ja rahoitusmarkkinoita koskeva makroteoria on mikroskooppisen (heh) pieni osa siit\u00e4, mit\u00e4 taloustieteilij\u00e4t tekev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4n voi kuka tahansa todeta esimerkiksi katsomalla mit\u00e4 aiheita k\u00e4siteltiin viimeksi maailman<\/a> ja Euroopan<\/a> suurimmissa taloustieteen konferensseissa. Hauskan listan t\u00e4st\u00e4 on tehnyt my\u00f6s Steven Landsburg, joka vastasi kriisist\u00e4 intoilevalle henkil\u00f6lle luettelemalla kaikki asiat, joita h\u00e4nen laitoksellaan Rochesterissa on viime aikoina tutkittu<\/a>.<\/p>\n

Krugmanin ja Stiglitzin tutkimukset eiv\u00e4t poikkea valtavirrasta (paitsi korkealta laadultaan)<\/i>
\n
<\/i>Patom\u00e4ki nostaa el\u00e4vist\u00e4 taloustieteilij\u00f6ist\u00e4 esille (Johdanto<\/i> ja loppuviitteet) vain Paul Krugmanin ja Joseph Stiglitzin (muuten h\u00e4nen taloustieteens\u00e4 loppuu viimeist\u00e4\u00e4n Milton Friedmaniin).  Patom\u00e4ki yritt\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 t\u00e4ysin valtavirtaan niin menetelmilt\u00e4\u00e4n kuin ajatuksiltaan kuuluvat tutkijat olisivat jotenkin h\u00e4nen kanssaan samoilla linjoilla. Eiv\u00e4t ole. Molemmat ovat vasemmistolaisesti suuntautuneita, mutta t\u00e4m\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n tee heist\u00e4 valtavirtataloustieteen ulkopuolisia. Valtavirtatatloustieteen piiriin mahtuu paljon todella erilaisia tutkijoita.<\/p>\n

Patom\u00e4ki esimerkiksi siteeraa useita kertoja Stiglitzin tuloksia markkinoiden tehottomuudesta kun markkinaosapuolilla on yksityist\u00e4 tietoa. N\u00e4m\u00e4 tulokset ovat osa standarditeoriaa ja itse asiassa muodostavat yhden merkitt\u00e4v\u00e4n osan taloustieteen nykyisest\u00e4 opetuksesta. Aivan samoin Krugmanin tieteelliset tulokset ovat osa valtavirtataloustiedett\u00e4. Kummankin k\u00e4ytt\u00e4mien mallien oletukset ovat ihan yht\u00e4 “ep\u00e4realistisia” tai “realistisia” kuin muidenkin merkitt\u00e4vien taloustieteilij\u00f6iden.<\/p>\n

Patom\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se, miten Krugmanin talousmaantieteellinen teoria syrj\u00e4ytti vanhemman teorian, on merkki taloustieteen virheellisyydest\u00e4. Tosiasiassa se on merkki tieteellisest\u00e4 kehityksest\u00e4, jota tapahtuu taloustieteess\u00e4 kuten muissakin tieteiss\u00e4. Sama erikoisuus kulkee l\u00e4pi koko Patom\u00e4en kirjan. H\u00e4n siteeraa jatkuvasti taloustieteen sis\u00e4ist\u00e4 keskustelua ja pit\u00e4\u00e4 tieteen sis\u00e4isi\u00e4 erimielisyyksi\u00e4 tieteen heikkoutena. Mutta n\u00e4m\u00e4 erimielisyydet kuuluvat aivan tavanomaiseen tieteentekemiseen, jota ilman mit\u00e4\u00e4n kehityst\u00e4 ei voisi olla.<\/p>\n

Krugman ja Stiglitz k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4sm\u00e4lleen samoja k\u00e4sitteit\u00e4, menetelmi\u00e4 ja l\u00e4hestymistapoja kuin muutkin ekonomistit, ja ovat sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 heid\u00e4n mielipiteens\u00e4 ja tuloksensa seuraavat hyv\u00e4st\u00e4 “valtavirta”taloustieteest\u00e4, sen sijaan ett\u00e4 olisivat jotenkin sen kanssa ristiriidassa. <\/p>\n

Niukkuus<\/i><\/p>\n

Luvussa Nykyisen talouspolitiikan p\u00e4\u00e4k\u00e4sitteet ja niiden ongelmat<\/i> (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 P\u00e4\u00e4k\u00e4sitteet<\/i>) Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 analysoivansa taloustieteen perusk\u00e4sitteit\u00e4. Osaluvussa Niukkuus<\/i> h\u00e4n siteeraa Lionel Robbinsia<\/a> (k. 1984, eli aika tuoretta tavaraa Patom\u00e4en maailmassa),  joka m\u00e4\u00e4rittelee taloustieteen tieteeksi joka tutkii inhimillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 niukkuuden vallitessa. Patom\u00e4en mukaan t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 “l\u00e4htee liikkeelle poissulkevasta yksityisest\u00e4 omistamisesta, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tutkimasta mist\u00e4 ihmisten halut ja toiveet tulevat ja samalla olettaa ett\u00e4 ihmisten halut ja tarpeet ovat rajattomia”. H\u00f6p\u00f6 h\u00f6p\u00f6.<\/p>\n

\n<\/div>\n
\nJos Patom\u00e4ki vaivautuisi lukemaan Robbinsia (tai mit\u00e4 tahansa taloustieteen oppikirjaa), h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4isi, ett\u00e4 niukkuus siin\u00e4 merkityksess\u00e4 kuin taloustiede sanaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, on mukana kaikissa kuviteltavissa olevissa yhteiskunnissa, riippumatta omistussuhteista tai muusta sellaisesta. Niukkuus tarkoittaa yksinkertaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 on pakko tehd\u00e4 toisensa poissulkevia valintoja.<\/p>\n

Maailmassa, jossa ei olisi niukkuutta, kaikki asiat, joilla olisi merkityst\u00e4 jollekulle, olisi mahdollista toteuttaa samaan aikaan. Mit\u00e4\u00e4n taloudellista, mukaanluettuna poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ei tarvittaisi, koska mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 valintoja tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei tarvitsisi tehd\u00e4. Ei tarvitsisi mietti\u00e4 ostetaanko uudet keng\u00e4t vai uusi takki, rakennetaanko sairaaloita vai p\u00e4iv\u00e4koteja, konserttisaleja vai luistinratoja, korotetaanko el\u00e4kkeit\u00e4 vai alennetaanko veroja, eik\u00e4 edes ollako parisuhteessa Martin vain Pekan kanssa. Kaikki n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 niukkuuden vallitessa.<\/p>\n

Jos kuitenkin kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 maailma, jossa tuollaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei tarvitse tehd\u00e4, on aivan kulman takana, sek\u00e4\u00e4n ei tarkoita, ett\u00e4 niukkuus on ohi. Yksi Robbinsin esimerkki niukkuudesta on p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, ryhty\u00e4k\u00f6 lukemaan filosofiaa vai matematiikkaa. Koska el\u00e4m\u00e4\u00e4 on rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4, on pakko valita. Niin kauan kuin ihmiset eiv\u00e4t el\u00e4 ikuisesti, pysty olemaan useassa paikassa ja kaikkien kanssa samaan aikaan, niukkuus vallitsee ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on pakko tehd\u00e4. Samoin on tilaa  taloustieteelliselle analyysille Robbinsin mieless\u00e4. Patom\u00e4en v\u00e4ite \u201cniukkuuden ongelma on vain v\u00e4liaikainen\u201d, on siis t\u00e4ytt\u00e4 puppua.<\/p>\n<\/div>\n

Arvoteoria<\/i><\/p>\n

Patom\u00e4ki tarttuu my\u00f6s taloustieteen arvoteoriaan samassa Niukkuus<\/i>-osaluvussa. H\u00e4n ei pid\u00e4 siit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ainakaan siit\u00e4 sata vuotta sitten hyl\u00e4tyn teorian karikatyyrist\u00e4, jonka h\u00e4n esittelee. Patom\u00e4ki toteaa, ett\u00e4 \u201ckaikki halut ja tarpeet voidaan uusklassikoiden mukaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 subjektiivisina preferenssein\u00e4, joiden suhteellinen arvo n\u00e4kyy hintoina markkinoilla.\u201d T\u00e4m\u00e4 lause ei yksinkertaisesti tarkoita mit\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi ilmaisu “preferenssien suhteellinen arvo” on siansaksaa talousteorian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Patom\u00e4ki kenties yritt\u00e4\u00e4 sanoa jotakin jo aiemmin k\u00e4sittelem\u00e4st\u00e4\u00e4n yleisest\u00e4 tasapainosta, mutta t\u00e4m\u00e4 on jo aika armeliasta tulkintaa.<\/p>\n

Kritiikki ei hellit\u00e4. Lukija saa kuulla seuraavan tiivistelm\u00e4n “1870- ja 80-luvuilla luodusta” taloustieteen arvoteoriasta: \u201cMik\u00e4 tahansa, mik\u00e4 tuo mielihyv\u00e4\u00e4 jollekin, on t\u00e4m\u00e4n teorian mukaan h\u00e4nelle arvokasta eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta arvon tai hyv\u00e4n mittaria ole. Kaikki vaihto markkinoilla on aina vapaaehtoista ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan sen pit\u00e4\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 molempia osapuolia.\u201d<\/p>\n

Nykyisen talousteorian l\u00e4ht\u00f6kohtana ei ole mielihyv\u00e4. Talousteorian l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat ihmisten tekem\u00e4t valinnat. Kaikki teoreettiset oletukset kohdistuvat suoraan valintoihin, niiden taustalla olevat psykologiset prosessit eiv\u00e4t kuulu standarditeoriaan lainkaan. Jos valinnat ovat johdonmukaisia, havaittujen valintojen perusteella voidaan ennustaa, mit\u00e4 valitsija valitsisi joissakin toisissa olosuhteissa. Kiinnostuneen lukijan kannattaa lukea t\u00e4m\u00e4<\/a> ja t\u00e4m\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Tietyin edellytyksin valinnat voidaan yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti esitt\u00e4\u00e4 ns. utiliteetti- tai hy\u00f6tyfunktion avulla. T\u00e4m\u00e4 esimerkiksi helpottaa teorianmuodostusta, koska valintak\u00e4ytt\u00e4ytymisen mallintamiseen utiliteetin avulla voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 matemaattisen optimoinnin menetelmi\u00e4. Mutta utiliteettifunktiolla ei ole mit\u00e4\u00e4n mielihyv\u00e4- tai muutakaan tulkintaa. Se on vain yksi mahdollinen tapa kuvata valintoja, jotka ovat teorian perusta.<\/p>\n

Valintateorian avulla voidaan mallintaa ihmisten vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi markkinoilla. Mutta markkinoiden olemassaolo tai vapaaehtoisuus ei mitenk\u00e4\u00e4n sis\u00e4lly valintateoriaan. Sit\u00e4 voidaan soveltaa my\u00f6s tilanteissa, joihin liittyy pakkoa. Perusperiaate on se, ett\u00e4 valintateoria kertoo mit\u00e4 valitsija valitsisi miss\u00e4kin tilanteessa. Se, millaisia valintatilanteita (my\u00f6s tilanteita, joissa valinnanvapaus on rajallinen tai olematon) tarkastellaan, riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 halutaan mallintaa.<\/p>\n

Oppikirjateoriassa kaikkea tarkastellaan valintojen kautta. My\u00f6s hyvinvointi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n valintojen kautta. Jos valitset A:n kun B:kin on tarjolla, hyvinvointisi lis\u00e4\u00e4ntyy. Perusteorian mukaan on v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 valitset A:n, koska saat siit\u00e4 suuremman hyvinvoinnin. Sen sijaan pit\u00e4\u00e4 sanoa, ett\u00e4 saat suuremman hyvinvoinnin, koska valitsit A:n. Teoriaa ja sen sananvalintoja voidaan kritisoida, mutta on selv\u00e4\u00e4, ettei teorialla ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Patom\u00e4en luonnehdinnan kanssa. Jos ei pid\u00e4 taloustieteen tavasta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 hyvinvointi, voi kutsua sit\u00e4 vaikka nimell\u00e4 e-hyvinvointi tai shmyvinvointi. Teoria ei siit\u00e4 huonone.<\/p>\n

Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 \u201cJos mist\u00e4\u00e4n edistyksest\u00e4 voidaan t\u00e4llaisessa subjektivistisessa maailmassa puhua, edistyst\u00e4 on markkinoilla mitatun arvonlis\u00e4yksen kasvattaminen. \u201d T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 ollenkaan paikkaansa. Edistyst\u00e4 standardil\u00e4hestymistavan mukaan maailmassa on se, ett\u00e4 ihmisten hyvinvointi kasvaa. Yksil\u00f6n kannalta tilanne A on edistyst\u00e4 verrattuna tilanteeseen B, jos h\u00e4n valitsisi A:n vaikka B:kin olisi tarjolla. Ihmiskunnan kannalta edistys on sit\u00e4, ett\u00e4 edistyst\u00e4 on tapahtunut kaikkien tai monien yksil\u00f6iden kohdalla.<\/p>\n

On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 markkinahy\u00f6dykkeiden tuotanto on vain osa t\u00e4t\u00e4 analyysi\u00e4. Valtava vapaa-ajan kasvu ja sen laadun parantuminen Suomessa ja l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa on ilmeist\u00e4 edistyst\u00e4. Jos ihmiset saavat saman tai paremman markkinahy\u00f6dykkeiden kulutustason ja samaan aikaan voivat lis\u00e4t\u00e4 viulukonserttojen kuuntelua tai runouden lukemista, se on edistyst\u00e4 taloustieteen mieless\u00e4. Miss\u00e4 tahansa alkeisoppikirjassa kerrotaan t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Monet taloustieteen tunnistamista perusongelmista itse asiassa liittyv\u00e4t juuri siihen, ett\u00e4 ihmiset ovat kiinnostuneita muustakin kuin markkinahy\u00f6dykkeiden kulutuksesta. Esimerkiksi tuloverotuksen ty\u00f6ntekoa v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 vaikutus johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 verotus kohdistuu vain markkinahy\u00f6dykkeisiin, eik\u00e4 kaikkeen muuhun hyv\u00e4\u00e4n joka on ihmisille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Viihteellisen esityksen siit\u00e4, mist\u00e4 taloustiede on kiinnostunut, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kirjan<\/a> luvusta 10.<\/p>\n

Taloustiede ei siis suinkaan ole kiinnostunut tuotannon maksimoinnista tai “kansantaloudesta”, vaikka monet poliitikot ja byrokraatit tuntuvat olevan. N\u00e4ihin n\u00e4ytt\u00e4isi kuuluvan my\u00f6s Patom\u00e4ki itse. Vaikka h\u00e4n raivoaa taloustieteen kuvitellusta markkinatuotantoa koskevasta pakkomielteest\u00e4, h\u00e4nen kirjansa alussa esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 “Taloustilannekatsaus – Suomi vuonna 2015” ei puhu mist\u00e4\u00e4n muusta kuin t\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n kuvausta siit\u00e4, kuinka vapaa-aika, perhe-el\u00e4m\u00e4, kulttuuri, ajank\u00e4ytt\u00f6 tms. on kehittynyt ei esitet\u00e4. Kirjan johdannossa toistuvat jatkuvasti sanat “kasvu” ja “ty\u00f6llisyys”.<\/p>\n

Patom\u00e4est\u00e4 poiketen taloustiede ei ole kiinnostunut kasvusta ja ty\u00f6llisyydest\u00e4 muuta kuin siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kun ne edist\u00e4v\u00e4t ihmisten hyvinvointia. Kasvu on hyv\u00e4 asia, jos ihmiset haluavat kasvua. Jos ihmiset haluavat kasvun asemesta viett\u00e4\u00e4 aikaa perheen kanssa, ekonomisti on tyytyv\u00e4inen. Jos ihmiset haluavat kuluttaa enemm\u00e4n markkinahy\u00f6dykkeit\u00e4 ja siksi tekev\u00e4t enemm\u00e4n t\u00f6it\u00e4, ty\u00f6llisyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen on hyv\u00e4 asia. Jos ihmiset haluavat ty\u00f6nteon sijasta kuunnella vanhaa Deep Purplea, ty\u00f6llisyyden v\u00e4heneminen on hyv\u00e4 asia. Patom\u00e4en oma ajattelu siis rajoittuu markkinatuotantoon, mutta ei taloustieteen.<\/p>\n

Patom\u00e4ki julistaa, ett\u00e4 taloustieteilij\u00f6iden mielest\u00e4 “on pelkk\u00e4 subjektiivinen arvostuskysymys, saako jo ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4 ihminen viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 (tai parempaa) ruokaa tai juomaa, vai saako h\u00e4n mahdollisuuden toteuttaa itse\u00e4\u00e4n ja arvostusta sille, mit\u00e4 tekee.\u201d Itsens\u00e4 toteuttaminen kuulostaa silt\u00e4 kuin se tarkoittaisi niiden asioiden tekemist\u00e4, jotka kullekin ihmiselle itselleen ovat kaikkein t\u00e4rkeimpi\u00e4. Toisin sanoen niit\u00e4 asioita, joita ihmiset tekev\u00e4t saadessaan vapaasti valita. Itsens\u00e4 toteuttaminen on siis t\u00e4ysin sopusoinnussa taloustieteellisen hyvinvointianalyysin kanssa, jos se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n n\u00e4in.<\/p>\n

Voi tietysti olla, ett\u00e4 itsens\u00e4 toteuttaminen on jotakin sellaista, mit\u00e4 ihmiset itse eiv\u00e4t halua tehd\u00e4, mutta joka on jossain objektiivisessa mieless\u00e4 (Patom\u00e4en mielest\u00e4?) arvokasta. Silloin ihmiset pit\u00e4\u00e4 pakottaa toteuttamaan itse\u00e4\u00e4n. Ihmisten pakottaminen itsens\u00e4 toteuttamiseen on todella hyvinvointianalyysin n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvinvointia alentavaa. Maailma, jossa Patom\u00e4ki raahaa ihmiset v\u00e4kisin ravintolasta hyv\u00e4n ruoan ja juoman \u00e4\u00e4relt\u00e4 toteuttamaan itse\u00e4\u00e4n heterodoksitaloustieteellisiin opintopiireihin ei ole hyvinvointianalyysin n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoiteltava.<\/p>\n

Yll\u00e4 esitetty koskee siis tavanomaista taloudellista hyvinvointianalyysi\u00e4. Mutta jos ollaan ihan tarkkoja, taloustiede ei ole mitenk\u00e4\u00e4n sitoutunut siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppist\u00e4 hyvinvointianalyysi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisten tulemien arvottamiseen, vaikka n\u00e4in yleisesti tehd\u00e4\u00e4nkin. Siksi ei olekaan mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4 kutsutaanko hyvinvointia hyvinvoinniksi vai joksikin ihan muuksi. Talousteoria pyrkii pohjimmiltaan selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisia ilmi\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 arvottamaan niit\u00e4.<\/p>\n

Hyvinvointianalyysi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ankarassa tulkinnassa ajatella vain v\u00e4lineen\u00e4 yhteiskunnallisten ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4miseen, ei niiden arvottamiseen. Esimerkiksi Pareto-tehokkuus ei siis sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 tehokas maailmantila olisi tavoiteltava. Ajatus on sen sijaan esimerkiksi se, ett\u00e4 tehokkaat j\u00e4rjestelyt ovat pysyvi\u00e4 tavalla, jota tehottomat j\u00e4rjestelyt eiv\u00e4t ole, koska ei ole mit\u00e4\u00e4n muutosta, johon kaikki vapaaehtoisesti suostuisivat. Tehottomat j\u00e4rjestelyt puolestaan vaativat jonkin selityksen olemassaololleen. Huomattavasti Asiatonta paremmin t\u00e4t\u00e4 ja monta muuta kiinnostavaa asiaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Patom\u00e4ki ei kokonaisuudessaan halua tai kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4. Siis sit\u00e4, mik\u00e4 on taloustieteen yleens\u00e4 ja erityisesti arvoteorian tavoite. Tarkoituksena ei ole kertoa mik\u00e4 kaikki on arvokasta jossain suureellisessa filosofisessa mieless\u00e4. Talousteorian tarkoituksena on selitt\u00e4\u00e4 asioiden arvo ihan jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 mieless\u00e4: siis esimerkiksi miksi auton arvo on 100 polkupy\u00f6r\u00e4\u00e4 tai oluttuopin 2 kahvikupillista. Valintoihin perustuva teoria soveltuu juuri t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen. Jotta tuoppi voisi olla t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 2 kertaa arvokkaampi kuin kahvikupponen, t\u00e4ytyy olla joku joka valitsee mieluummin oluen kuin kaksi kupillista kahvia, kun saa vapaasti valita.<\/p>\n

Kysynt\u00e4 ja tarjonta<\/i><\/p>\n

Puhuessaan kysynn\u00e4st\u00e4 ja tarjonnasta (P\u00e4\u00e4k\u00e4sitteet-luvun <\/i>osaluku Kysynt\u00e4 ja Tarjonta)<\/i> Patom\u00e4ki ylitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4, joiden kumoaminen voisi olla mikrotaloustieteen peruskurssin oppikirjan ensimm\u00e4isen luvun teht\u00e4v\u00e4 (ja itse asiassa on, ks. luvun 1 teht\u00e4v\u00e4 8<\/a>). Patom\u00e4ki ei joko ymm\u00e4rr\u00e4 peruskurssitason taloustiedett\u00e4 tai sitten h\u00e4n johtaa lukijoita harhaan tahallaan.<\/p>\n

Patom\u00e4ki luonnehtii kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4n johtamista seuraavasti: (suora lainaus, numerointi Asiattoman): \u201cK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loogis-matemaattinen johtaminen onnistuu vain sellaisessa kuvitteellisessa suljetussa \u201dtaloudessa\u201d, jossa on 1) yksi \u201dedustava\u201d kuluttaja, jonka preferenssit ovat sis\u00e4syntyisi\u00e4, 2) jossa on tarjolla vain yht\u00e4 samanlaista hy\u00f6dykett\u00e4, 3) jossa ei ole suurtuotannon etuja, jossa 4) mit\u00e4\u00e4n ei koskaan innovoida ja jossa 5) yritykset kilpailevat kaikki voittonsa pois.\u201d<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on sekaisin kysynt\u00e4- ja tarjontak\u00e4yrien johtamiseen liittyvi\u00e4 asioita, joten niit\u00e4 joudutaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaa. Ensimm\u00e4inen v\u00e4ite on v\u00e4\u00e4rin. Kuluttajan valintateoriassa kysynt\u00e4funktio johdetaan jokaiselle kuluttajalle erikseen t\u00e4m\u00e4n preferensseist\u00e4. Koko talouden kysynt\u00e4funktio saadaan laskemalla yhteen kaikkien talouden kuluttajien kysynt\u00e4funktiot. Patom\u00e4en aiemmin kritisoimat yleinen tasapaino ja ensimm\u00e4inen hyvinvointiteoreema liittyv\u00e4t nimenomaan tilanteeseen, jossa on useita kuluttajia, joilla kaikilla on eri preferenssit ja siksi eri kysynt\u00e4funktiot.<\/p>\n

Armelias tulkinta on, ett\u00e4 Patom\u00e4ki on yritt\u00e4nyt lukea loppuviitteess\u00e4 35 siteeraamaansa Hal Varianin mikrotaloustieteen oppikirjaa. H\u00e4n on lukenut kohtaa, jossa kerrotaan edustavan kuluttajan olemassaolosta ja preferenssien ns. Gorman-muodosta ja tulkinnut asioita “nasevaan” tapaansa. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa on kysymys siit\u00e4, milloin markkinakysynt\u00e4 voidaan tulkita ik\u00e4\u00e4n kuin yhden ison kuluttajan kysynn\u00e4ksi. Patom\u00e4ki (ehk\u00e4) tulkitsee, ett\u00e4 markkinakysynt\u00e4 on olemassa vain t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa. N\u00e4in ei ole. Markkinakysynt\u00e4 on olemassa yleisess\u00e4 tapauksessa. Yleisess\u00e4 tapauksessa tosin markkinakysynn\u00e4n muutokset kuluttajien tulojen muuttuessa riippuvat paitsi tulomuutoksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 suuruudesta, my\u00f6s muutosten jakaumasta. Jos Patom\u00e4ki tarkoitti t\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen olisi kannattanut sanoa niin. My\u00f6hemmin h\u00e4n sanookin jotain t\u00e4m\u00e4ntapaista, mutta kovin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.<\/p>\n

Patom\u00e4ki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sanaa sis\u00e4syntyinen tavanomaisesta t\u00e4ysin vastakkaisessa mieless\u00e4. Kysynt\u00e4teorian oletus on nimenomaan, ett\u00e4 preferenssit ovat eksogeenisi\u00e4 (t\u00e4m\u00e4n suora k\u00e4\u00e4nn\u00f6s olisi kai ulkosyntyinen), eiv\u00e4t endogeenisi\u00e4 (sis\u00e4syntyisi\u00e4).<\/p>\n

V\u00e4ite 2) on my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4. Perusmuotoinen kuluttajan valintateoria koskee tilannetta, jossa tarjolla on mielivaltainen \u00e4\u00e4rellinen kokoelma erilaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4.<\/p>\n

Tuotantoteoriaa koskeva 3) on edelleen v\u00e4\u00e4r\u00e4. Skaalaedut voivat aiheuttaa kyll\u00e4 kaikenlaisia ongelmia esimerkiksi yleisen tasapainon olemassaolon suhteen. Tarjonta on mahdollista johtaa my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa, kunhan skaalaedut h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4n suurilla tuotantom\u00e4\u00e4rill\u00e4 (mik\u00e4 tahansa muu olisi j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4). My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 tiedonjyv\u00e4nen l\u00f6ytyy mist\u00e4 tahansa alkeisoppikirjasta.<\/p>\n

Kohta 4) on vain v\u00e4\u00e4rin. Kuten oppikirjoissa opetetaan, tarjontak\u00e4yr\u00e4t ovat ehdollisia tietylle teknologialle. Innovaatio muuttaa teknologiaa, jolloin kuten alkeisoppikirjojen ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa todetaan, k\u00e4yr\u00e4 siirtyy. Tarjontak\u00e4yr\u00e4\u00e4n perustuva analyysi ei siis edellyt\u00e4, ettei koskaan innovoida. Itse asiassa yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 esimerkeist\u00e4 miss\u00e4 tahansa alkeisoppikirjassa on sen tarkastelu, mit\u00e4 tapahtuu markkinahinnalle, kun tulee uusi tuotantoteknologiaa koskeva innovaatio.<\/p>\n

Kohta 5) ei pid\u00e4 paikkaansa. Tarjontak\u00e4yr\u00e4n johtaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yritys ottaa hinnan annettuna. Er\u00e4ill\u00e4 lis\u00e4oletuksilla (vapaa markkinoilletulo, samanlaiset kustannukset) t\u00e4st\u00e4 voi seurata, ett\u00e4 yritykset saavat nollavoittoja, so. ne eiv\u00e4t saa ylisuuria voittoja. Nollavoitot tarkoittavat karkeasti sit\u00e4, ett\u00e4 nollavoittoja saava kaivinkoneen omistaja ei saa kaivinkoneinvestoinnilleen enemp\u00e4\u00e4 tuottoa kuin vastaava investointi esimerkiksi maansiirtokoneeseen tuottaisi.<\/p>\n

\n<\/div>\n
\nPatom\u00e4ki siteeraa sujuvasti Hal Varianin laajasti k\u00e4ytetty\u00e4 mikrotalouden oppikirjaa<\/a>. Kirja on liian korkeatasoinen Patom\u00e4elle, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanan perusmerkityksess\u00e4. On ilmeist\u00e4, ettei Patom\u00e4ki ymm\u00e4rr\u00e4 Varianista paljoakaan. Mutta kirja on liian korkeatasoinen my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Patom\u00e4en siteeraamat kohdat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t aika edistyneen version mikroteoriasta, niin edistyneen, ett\u00e4 kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4t ovat siit\u00e4 huomattava yksinkertaistus. On aika h\u00f6ps\u00f6\u00e4 kritisoida kysynt\u00e4teorian palikkaversiota kysynt\u00e4teorian edistyneell\u00e4 versiolla ja pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 kysynt\u00e4teorian ongelmista.<\/p>\n

Viel\u00e4 h\u00f6ps\u00f6mp\u00e4\u00e4 on kritisoida taloustiedett\u00e4 tarjontak\u00e4yr\u00e4n taustalla olevasta ajattelusta. Yritysten k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 on olemassa valtavasti tutkimustietoa (ks. esim. t\u00e4m\u00e4n aikakauskirjan<\/a> kaikki numerot). Oikeastaan miss\u00e4\u00e4n yritysten toimintaa koskevassa taloustieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa ei tuotantop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 mallinneta sin\u00e4ns\u00e4 ihan ristiriidattoman tarjontak\u00e4yr\u00e4n avulla. Mutta Patom\u00e4ki ei tunne tai ainakaan mainitse t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n taloustieteellist\u00e4 kirjallisuutta.<\/p>\n

Mahdutettuaan pariin kappaleeseen uskomattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n virheit\u00e4 Patom\u00e4ki tunnustaa:  \u201cOn tavaroita ja palveluksia, joiden kokonaiskysynt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi reagoivan hintojen muutokseen ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin teorian olettamalla tavalla.\u201d Suomennettuna: joidenkin tavaroiden kysytty m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee, kun niiden hinnat nousevat jos kaikki muu pysyy ennallaan. Toisin kuin aiemmat v\u00e4itteet, t\u00e4m\u00e4 on tietysti totta. Samalla tavalla totta on sanoa ett\u00e4 on olemassa esineit\u00e4 jotka n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t sateella ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin kastuvan.<\/p>\n

Ei tarvitse olla taloustieteilij\u00e4 tajutakseen, ett\u00e4 hintojen nousun vaikutus kysyttyyn m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hes kaikissa kuviteltavissa tapauksissa negatiivinen. Joka kaipaa tarkkaa empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voi vaikka hakea Google Scholarista hakutermill\u00e4 “price elasticity of demand”. Kirjallisuutta on olemassa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon. Ja jos Patom\u00e4ki itse lis\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4ns\u00e4 hintojen noustessa, h\u00e4n yst\u00e4vineen on tervetullut asioimaan Asiattoman Valintamyym\u00e4l\u00e4\u00e4n. Takaamme, ett\u00e4 hinnat siell\u00e4 nousevat koko ajan.<\/p>\n

\nPatom\u00e4ki on siis valmis hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikille ilmeisen arkilogiikan hintojen ja kysytyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n yhteydest\u00e4. Lis\u00e4todisteena t\u00e4lle h\u00e4n kertoo: \u201cKun historiallinen aika tuodaan hy\u00f6dykemarkkinoiden kuvaan mukaan, huomataan, ett\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 monien uusien tuotteiden ostetut ja myydyt m\u00e4\u00e4r\u00e4t usein lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t suuresti samalla, kun hinnat alenevat.\u201d Patom\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on todistusaineistoa kysynt\u00e4- ja tarjonta-analyysi\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 on jo kerta kaikkiaan uskomatonta. Asia opetetaan ihan oikeasti taloustieteen perusteiden sivuaineopiskelijoille toisella luentokerralla. Patom\u00e4en osoittaminen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on mikroteorian alkeisoppikirjan ensimm\u00e4isen luvun teht\u00e4v\u00e4 (kuten sanottua, luvun 1 teht\u00e4v\u00e4 8<\/a>).<\/p>\n

Patom\u00e4ki sekoittaa kesken\u00e4\u00e4n kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4n ja tasapainohinnan. Tasapaino on kysynt\u00e4- ja tarjontak\u00e4yr\u00e4n leikkauspisteess\u00e4. Se koostuu tasapainohinnasta ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Leikkauspisteit\u00e4 on yksi, joten tasapainohinta ei voi muuttua, ellei joko kysynt\u00e4- tai tarjontak\u00e4yr\u00e4 siirry. Tyypillinen tapaus, jota alkeiskirjoissa tarkastellaan, on juuri Patom\u00e4en esimerkki. Kun uuden hy\u00f6dykkeen tuotantoteknologia kehittyy, tarjontak\u00e4yr\u00e4 siirtyy oikealle. T\u00e4ll\u00f6in hinta alenee ja myyty m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. P\u00e4invastoin kuin Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4, h\u00e4nen siteeraamansa esimerkki on t\u00e4sm\u00e4lleen<\/i> alkeisteorian mukainen ja sit\u00e4 opetetaan varmasti juuri t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 jossakin luentosalissa jossakin p\u00e4in maailmaa.<\/p>\n

Patom\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pari muuta samanlaista, t\u00e4sm\u00e4lleen alkeisteorian mukaista esimerkki\u00e4 muka todisteena teoriaa vastaan. Loppuviitteess\u00e4 39 h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 triviaaleja esimerkkej\u00e4 asioista, joita voidaan mallintaa tarjonta- tai kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4n siirtymisin\u00e4, kuten esimerkiksi ihmisten lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 halua kulkea polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Koska t\u00e4m\u00e4 on niin uskomatonta, toistetaan asia. Patom\u00e4ki ei ymm\u00e4rr\u00e4 alkeisoppikirjan alkeellisinta, yleens\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 teoriaa. Silti h\u00e4n esiintyy julkisesti talousteorian kriittisen\u00e4 asiantuntijana.<\/p>\n

Patom\u00e4en kirja on rakenteltaan sirpaleinen. H\u00e4n k\u00e4sittelee kysynt\u00e4\u00e4 ja tarjontaa ensin P\u00e4\u00e4k\u00e4sitteet<\/i>-luvussa, jota \u00e4sken k\u00e4siteltiin. Mutta h\u00e4n palaa aiheeseen uudestaan luvun Talousteorioista<\/i> osaluvussa Uusklassinen talousteoria<\/i>. T\u00e4m\u00e4n luvun sis\u00e4lt\u00f6 on kysynn\u00e4n ja tarjonnan osalta suureksi osaksi vanhan toistamista. Mukana on jotakin uutta: Patom\u00e4ki kertoo virheellisen k\u00e4sityksens\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tarkoitetaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n kritisoi staattista kysynt\u00e4-tarjontakehikkoa ja sitten hehkuttaa:<\/p>\n

\u201cTuomalla aika mukaan vertailemalla kahta per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ajatonta hetke\u00e4 voidaan osoittaa, ett\u00e4 markkinamuutokset voivat johtaa my\u00f6s sellaiseen sopeutumiseen, joka \u201dyliampuu\u201d tai muutoin tekee poikkeaman vakaasta tasapainosta mahdolliseksi. T\u00e4st\u00e4 tuloksesta voidaan puolestaan johtaa erottelu lyhyeen ja pitk\u00e4\u00e4n aikav\u00e4liin. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 markkinat voivat poiketa optimaalisesta tasapainosta, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 hyv\u00e4 tasapaino lopulta l\u00f6ytyy.\u201d<\/p>\n

Kuka tahansa taloustiedett\u00e4 yht\u00e4\u00e4n tunteva ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on h\u00f6p\u00f6tyst\u00e4. Jos puhutaan staattisesta kysynt\u00e4-tarjontamallista ei voi olla mit\u00e4\u00e4n yliampumista tai poikkeamaa vakaasta tasapainosta. Vakaa tasapaino ei edes tarkoita mit\u00e4\u00e4n staattisessa mallissa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Patom\u00e4en puhe liittyy johonkin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen dynaamiseen malliin. Mutta t\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 staattisen kysynt\u00e4-tarjontamallin kanssa, jota Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kritisoivansa. Patom\u00e4en k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t sanat eiv\u00e4t siis edes tarkoita mit\u00e4\u00e4n siin\u00e4 yhteydess\u00e4 jossa Patom\u00e4ki niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Patom\u00e4ki toistaa jo v\u00e4\u00e4riksi todetut v\u00e4itteens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4 olisi olemassa vain jos on edustava kuluttaja ja yksi hy\u00f6dyke. H\u00e4n my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 “monet taloustieteen keskeisist\u00e4 tuloksista” on johdettu kysynt\u00e4-tarjontakehikosta. T\u00e4m\u00e4 on h\u00f6p\u00f6tyst\u00e4: h\u00e4n on itse toistuvasti siteerannut Varianin oppikirjaa, jota lukiessa pit\u00e4isi heti selvit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n siin\u00e4 esitetyist\u00e4 keskeisist\u00e4 tuloksista ei ole johdettu kysynt\u00e4-tarjontakehikosta. T\u00e4m\u00e4 kehikkoi on itse asiassa pedagoginen pula-ajan versio oikeasta teoriasta.<\/p>\n

Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 edelleen, ett\u00e4 skaalatuotot pilaavat koko tavanomaisen mikroteorian. N\u00e4in ei luonnollisestikaan ole. T\u00e4m\u00e4n olisi voinut tarkistaa vilkaisemalla oppikirjaa. On jokseenkin v\u00e4sytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lukea Patom\u00e4en teksti\u00e4, koska h\u00e4n sekoittaa toisiinsa rajakustannukset ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kustannukset. \u201cLyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 rajakustannusten oletetaan olevan nousevia, kun taas pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 tuotantokustannukset per yksikk\u00f6 voivat laskea\u201d. Rajakustannukset ja tuotantokustannukset per yksikk\u00f6 eli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kustannukset ovat eri asia. Skaalatuotot liittyv\u00e4t nimenomaan aleneviin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin kustannuksiin. Rajakustannukset voivat olla kasvavat, vaikka keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kustannukset alenisivatkin. Jos Patom\u00e4ki k\u00e4ytt\u00e4isi sekavan verbalisoinnin asemesta halveksimaansa matemaattista ilmaisutapaa, h\u00e4n ei voisi sekoittaa asioita n\u00e4in. Siin\u00e4 yksi hyv\u00e4 syy muotoilla teoriat formaalisti.<\/p>\n

Kasvavat skaalatuotot (eli suurtuotannon edut) eiv\u00e4t pilaa mikroteoriaa, vaikka ne aiheuttavatkin p\u00e4\u00e4nvaivaa. Jos tulkitaan Patom\u00e4en sekavaa esityst\u00e4 armeliaasti, h\u00e4n tuntuu tarkoittavan jotakin seuraavanlaista. Hinnanottajayritykset toimivat vain alueella, jossa skaalatuotot ovat v\u00e4henevi\u00e4. Mutta Patom\u00e4en mukaan skaalaedut voivat olla ikuisesti kasvavia, jolloin hinnanottajayritykset eiv\u00e4t toimi lainkaan. Patom\u00e4en mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi koko tarjontateoria kaatuu.<\/p>\n

Ensiksi on todettava, ett\u00e4 skaalatuotot eiv\u00e4t j\u00e4rkev\u00e4sti ajatellen voi olla kasvavia mill\u00e4 tahansa tuotannon tasolla. Kaikelle toiminnalle on olemassa taso, jonka j\u00e4lkeen suurtuotannon etuja ei en\u00e4\u00e4 ole. Mutta t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole niin suurta v\u00e4li\u00e4. On olemassa toimialoja, joilla suurtuotannon etuja on kaikilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kiinnostavilla tuotantom\u00e4\u00e4rill\u00e4. T\u00e4llaisella toimialalla hinnanottajayritys ei tarjoa hy\u00f6dykett\u00e4. Tuloksena ei siis ole looginen ristiriita, vaan tarjontaa ei vain ole.<\/p>\n

Jos tarjontaa kuitenkin empiirisesti havaitaan, tarjontak\u00e4yr\u00e4 ei ole oikea tapa mallintaa t\u00e4t\u00e4 toimialaa. Mutta kukaan ei ajattelekaan, ett\u00e4 olisi. Toimialoilla, joilla on merkitt\u00e4vi\u00e4 skaalaetuja, voi olla vain harvoja yrityksi\u00e4, \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 vain yksi. Kukaan taloustieteilij\u00e4 ei sovella Patom\u00e4en esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 teoriaa t\u00e4llaisiin toimialoihin. Tarjontak\u00e4yr\u00e4 kuvaa hinnanottajayrityksen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, eik\u00e4 hinnanottamisk\u00e4ytt\u00e4ytyminen ole j\u00e4rkev\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta t\u00e4llaisten toimialojen mallintamiseen. Hakusana natural monopoly tuottaa taas tulvan kirjallisuutta t\u00e4st\u00e4 aiheesta. Mutta Patom\u00e4ki ei n\u00e4yt\u00e4 tuntevan t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjallisuutta.<\/p>\n

Tarjontak\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 on korkeintaan ajattelua auttava pedagoginen rooli t\u00e4llaisten toimialojen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Niiden varsinainen mallintaminen tapahtuu aivan toisenlaisilla menetelmill\u00e4. Tarjontak\u00e4yr\u00e4 on yleisestikin, kuten jo mainittiin, l\u00e4hinn\u00e4 pedagoginen v\u00e4line, eik\u00e4 talousteorian viimeinen rintama. On naurettavaa samaistaa tarjontak\u00e4yr\u00e4 ja moderni talousteoria, varsinkin kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on Varianin oppikirja, josta asian pit\u00e4isi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ilmet\u00e4.<\/p>\n

Patom\u00e4ki kruunaa esityksens\u00e4 kuviolla 8, jossa h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 “realistisemman kuvan kysynn\u00e4st\u00e4 ja tarjonnasta”. Kuviossa tarjontak\u00e4yr\u00e4 on v\u00e4henev\u00e4 ja kysynt\u00e4k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4 on sek\u00e4 kasvavia ett\u00e4 v\u00e4henevi\u00e4 osia. K\u00e4yr\u00e4t leikkaavat useassa pisteess\u00e4. Patom\u00e4ki sanoo, ett\u00e4 kuvio perustuu h\u00e4nen tekstiss\u00e4 esitt\u00e4miins\u00e4 asioihin. Patom\u00e4en l\u00e4hestymistapa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n erikoinen: h\u00e4n toisaalta halveksuu t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 matemaattista ilmaisua, mutta tempaisee kuitenkin hatusta matemaattisen, kuvion muodossa esitetyn teorian, jonka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 perustuvan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen keskusteluun kustannusk\u00e4sitteist\u00e4, joita h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4.<\/p>\n

Patom\u00e4en kuvio ei tarkoita yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kuviota ei ole johdettu mist\u00e4\u00e4n oletuksista, joten on mahdotonta sanoa mit\u00e4 se kuvaa. Onko kysynt\u00e4- ja tarjontak\u00e4yr\u00e4t ehdollistettu tietyille kiinnitetyille preferensseille, tuloille, tuotantoteknologialle, muiden hy\u00f6dykkeiden ja tuotannontekij\u00f6iden hinnoille kuten tavanomaisessa analyysiss\u00e4?  Mit\u00e4 oikein oletetaan yritysten toiminnasta? Ei ainakaan tavanomaista voitonmaksimointia, koska muuten tarjontak\u00e4yr\u00e4ss\u00e4 ei ole j\u00e4rke\u00e4. Mit\u00e4 oletetaan kuluttajien k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4? Jos k\u00e4yrill\u00e4 on tarkoitus olla mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 tavanomaiseen kysynt\u00e4\u00e4n ja tarjontaan, niiss\u00e4 ei ole j\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Esimerkiksi toisen k\u00e4yrien leikkauspisteen vasemmalla puolella kysynt\u00e4 on kasvava ja tarjonta laskeva. Sovitaan, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 on tuoppien kysynt\u00e4 ja tarjonta olutravintolassa. Seuraava keskustelu asiakkaan ja baarinomistajan v\u00e4lill\u00e4 kuvaa mainittua kohtaa Patom\u00e4en k\u00e4yriss\u00e4.<\/p>\n

Baarimikko: Osta kaksi olutta, 5 euroa kappale.
\nAsiakas: Oletko hullu? En varmasti osta kahta ellei hinta ole v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 euroa kappale.
\nBaarimikko: Oletko itse hullu? En takuulla myy sinulle kahta 10 eurolla kipale. Tuohon kappalehintaan saat korkeintaan yhden. Myyn kaksi vain viitosella kappale.
\njne.<\/p>\n

Patom\u00e4en graafisessa analyysiss\u00e4 ei siis ole j\u00e4rke\u00e4. Patom\u00e4en keskustelu omasta kuviostaan on my\u00f6s lukukelvotonta teksti\u00e4. H\u00e4n esimerkiksi toteaa kuvion osoittavan, ett\u00e4 \u201cvapaat markkinat voivat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 alioptimaaliseen tasapainoon.\u201d On vaikea sanoa tarkoittaako h\u00e4n tasapainoilla mit\u00e4 tahansa leikkauspisteit\u00e4 vai vain niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t johda baarimikon ja asiakkaan v\u00e4liseen absurdiin keskusteluun. Joka tapauksessa Patom\u00e4elt\u00e4 unohtui kertoa, miss\u00e4 mieless\u00e4 jotkut tasapainot ovat optimaalisia ja jotkut eiv\u00e4t. Tavanomaisia kriteerej\u00e4 ei varmaankaan voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, koska teoriat, joille ne perustuvat on hyl\u00e4tty. Ainakaan niit\u00e4 ei voida soveltaa tavanomaiseen tapaan. Optimaalisuus ei siis tarkoita yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ilman uutta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Patom\u00e4ki sortuu omaan l\u00f6ys\u00e4\u00e4n teoretisointiinsa ja saa siksi aikaan vain lukijaa rasittavaa k\u00e4sitem\u00f6lin\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Patom\u00e4ki ja heterodoksimatemaatikko Steve Keen.<\/i><\/p>\n

Lukijaa (jos t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on yht\u00e4\u00e4n lukijaa j\u00e4ljell\u00e4, mit\u00e4 ep\u00e4ilemme) on jo rasitettu kovasti Patom\u00e4en n\u00e4kemyksell\u00e4 kysynn\u00e4st\u00e4 ja tarjonnasta. Koko “uusklassista” teoriaa kuvaava osaluku puhuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain t\u00e4st\u00e4. Patom\u00e4ki toistelee vanhoja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4\u00e4n ja tarjoaa muutaman uuden. On kenties aavistuksen mielenkiintoisempaa tarkastella sit\u00e4, mist\u00e4 Patom\u00e4en virheet ovat per\u00e4isin. Yksi keskeinen syyllinen t\u00e4h\u00e4n paljastuu lukemalla Patom\u00e4en viittauksia. Loppuviitteist\u00e4 104-107 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Patom\u00e4ki perustaa tarkasteluistaan suuren osan Steve Keenin tuotantoon. Keen onkin Asiattoman lukijoille jo tuttu<\/a>.<\/p>\n

Ihminen, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taloustieteen oppikirjateoria on t\u00e4ysin ep\u00e4relevanttia, on Asiattoman v\u00e4en mielest\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. V\u00e4ite on kuitenkin koherentti ja asiasta voidaan keskustella. Mutta ihminen, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppikirjateoria on matemaattisesti virheellinen, on joko todellisuudesta vieraantunut, t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n, tai niin kyyninen, ettei tosiasioilla ole h\u00e4nelle mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 olisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppikirjatason aritmetiikka olisi v\u00e4\u00e4rin tai ett\u00e4 matematiikan laitoksen differentiaalilaskennan ykk\u00f6skurssin sis\u00e4lt\u00f6 on v\u00e4\u00e4rin. Teoria ei yksinkertaisesti ole matemaattisesti v\u00e4\u00e4rin. Sit\u00e4 on opetettu vuosikymmeni\u00e4 taloustieteen ja matematiikan laitoksilla. Jokainen, joka tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n formaalista teorianmuodostuksesta ja siit\u00e4 kuinka sit\u00e4 kritisoidaan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ettei oppikirjataloustieteess\u00e4 ole matemaattisia virheit\u00e4.<\/p>\n

Steve Keen, jota Patom\u00e4ki siis ahkerasti siteeraa, on kuuluisa nimenomaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n v\u00e4itti l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 oppikirjateoriasta matemaattisen virheen. Luonnollisesti t\u00e4m\u00e4 ei pit\u00e4nyt paikkaansa. Virhe oli Keenin, joka ei osaa alkeismatematiikkaa<\/a>. Patom\u00e4ki siteeraa Keenin kirjaa laajalti (esim. loppuviitteet 104-107), ilmeisesti my\u00f6s kohtaa, jossa t\u00e4m\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 osoittaneensa taloustieteen matemaattiset virheet. T\u00e4m\u00e4 on kenties Patom\u00e4en kirjan synkint\u00e4 antia. Tosiasioilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Patom\u00e4ki on valmis v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n ett\u00e4 yksi plus yksi ei ole kaksi, kunhan se tukee h\u00e4nen “argumenttiaan” taloustiedett\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Henkil\u00f6\u00e4, joka siteeraa Steve Keeni\u00e4, ei voi ottaa vakavasti.<\/p>\n

Taloustieteen matemaattisuus ja teoreettisuus<\/i>
\n
<\/i>
\nKysynt\u00e4 ja tarjonta <\/i>-osaluvussa  Patom\u00e4ki kritisoi taloustiedett\u00e4 mm. seuraavasti: \u201cTaloustieteilij\u00e4t (ja varsinkin teoreetikot) saattavat kokea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset kiinnostuksen kohteet kokonaan turhiksi. Tieteelliselt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 graafisesta ja matemaattisesta teoretisoinnista tulee tarkoitus itsess\u00e4\u00e4n.\u201d Loppuviitteess\u00e4 h\u00e4n siteeraa Mark Blaugin 20 vuotta vanhaa juttua taloustieteen silloisesta tilasta ja perustelee my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, ettei “k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6” kiinnosta taloustiedett\u00e4. Blaug valittaa mm. taloustieteen lippulaivajulkaisun American Economic Review<\/i>in (AER<\/i>) tylsyytt\u00e4 ja “skolastisuutta”.<\/p>\n

On tarpeetonta ryhty\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, millainen taloustieteen ja AER<\/i>:n tila oli 20 vuotta sitten. Mutta katsotaan AER<\/i>:t\u00e4 nyt. Uusimman numeron sis\u00e4llysluettelossa <\/a>on 14 artikkelia. N\u00e4ist\u00e4 11:ss\u00e4 on liitteen\u00e4 tilastoaineisto, eli ne ovat luonteeltaan empiirisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kai on l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 “k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4” mit\u00e4 tieteess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Muutamia tutkimusaiheita: Etel\u00e4valtioista Pohjoisvaltioihin muuttaneiden mustien amerikkalaisten kuolleisuus, malarian hoitaminen, ymp\u00e4rist\u00f6riskit ja asuntojen hinnat, ty\u00f6kokemuksen vaikutus palkkaan.<\/p>\n

Mielikuvitukseltaan rajoitetun Asiattoman v\u00e4en on vaikea kuvitella mit\u00e4\u00e4n “k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi\u00e4” aiheita kuin n\u00e4m\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n blaugin tarkoittamaa skolastiikkaa ei ole havaittavissa. Patom\u00e4ki ei taaskaan joko tied\u00e4 tai teeskentelee, ettei tied\u00e4 mit\u00e4 taloustieteilij\u00e4t tekev\u00e4t. Taloustiedett\u00e4 luonnehtii nykyisin voimakas empiirinen suuntautuminen. Itse asiassa niin vahva, ett\u00e4 jotkut johtavat taloustieteilij\u00e4t ovat huolissaan siit\u00e4, ettei teoriaa hy\u00f6dynnet\u00e4 tarpeeksi<\/a>. Jos selaa kenties suosituinta esityst\u00e4<\/a> empiirisest\u00e4 taloustieteest\u00e4, on todella vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tukea Patom\u00e4en syyt\u00f6ksille liiasta teoriasta. Tilastotietoa empiirisen ja teoreettisen tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 taloustieteess\u00e4 l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Patom\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 matematiikan kieleen puettu teoria on jotenkin “k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n” vihollinen. Asia on juuri p\u00e4invastoin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen eli empiirinen tutkimus edellytt\u00e4\u00e4 tilastotieteellisten menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Jotta n\u00e4it\u00e4 kaikelle empiiriselle tieteelle yhteisi\u00e4 menetelmi\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, on tutkittavat hypoteesit pakko pukea matemaattiseen, tyypillisesti mallien parametrej\u00e4 koskevien rajoitusten muotoon. Teorian matematisointi on siis edellytys hyv\u00e4lle empiiriselle tutkimukselle. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 muuten koske vain taloustiedett\u00e4. My\u00f6s sek\u00e4 politiikan tutkimuksen<\/a> ett\u00e4 sosiologian<\/a> parhaissa tutkimuksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ihan samanlaisia menetelmi\u00e4.<\/p>\n

Asiattoman v\u00e4en voimat uupuivat ainakin v\u00e4h\u00e4ksi aikaa t\u00e4h\u00e4n. Emme p\u00e4\u00e4sseet Patom\u00e4en kirjassa edes puoleenv\u00e4liin, emmek\u00e4 pystyneet kommentoimaan kuin murto-osaa siit\u00e4 mit\u00e4 olisi pit\u00e4nyt, edes siin\u00e4 osassa josta kirjoitimme. Kenties Asiattoman Patom\u00e4ki-sarja jatkuu joskus tulevaisuudessa.<\/p><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aiempi blogikirjoitus, jossa todettiin Heikki Patom\u00e4en ymm\u00e4rt\u00e4neen v\u00e4\u00e4rin yksinkertaiset taloudelliset k\u00e4sitteet kuten…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[72,131,262,265],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":133,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/86"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=86"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1501,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions\/1501"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=86"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=86"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=86"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}