{"id":867,"date":"2016-12-02T15:20:45","date_gmt":"2016-12-02T13:20:45","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=867"},"modified":"2018-02-28T09:26:08","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:08","slug":"investointipuhe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/investointipuhe\/","title":{"rendered":"Investointipuheesta ja kamreeriajattelusta"},"content":{"rendered":"

Suuren julkisen sektorin kannattajat puhuvat mielell\u00e4\u00e4n julkisista menoista investointeina. Terveydenhoito on investointi! On aika investoida hyvinvointipalveluihin! Lukija varmaankin tunnistaa t\u00e4m\u00e4n puheenparren. Sen avulla yritet\u00e4\u00e4n markkinoida julkisia menoja tulkitsemalla ne investoinneiksi.<\/p>\n

Hyv\u00e4n esimerkin\u00a0investointipuheesta\u00a0tarjosi \u00e4skeinen\u00a0seminaari<\/a>, jota Asiattoman toimitus seurasi somesta<\/a> k\u00e4sin. Seminaarissa kritisoitiin sit\u00e4, ett\u00e4 hoivapalvelut n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aina kulutuksena, kun taas esimerkiksi infrastruktuurin rakentaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n investointina.<\/p>\n

Asiattoman v\u00e4ki on kuullut t\u00e4llaista investointipuhetta aika usein. Siihen sis\u00e4ltyy monesti\u00a0huonoa\u00a0ajattelua, josta kohta lis\u00e4\u00e4. Mutta meid\u00e4t yll\u00e4tti, ett\u00e4 investointi-intoilijoiden lis\u00e4ksi on olemassa my\u00f6s t\u00e4ysin vastakkainen, mutta yht\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 oleva koulukunta.<\/p>\n

<\/p>\n

Taannoisessa keskustelussa er\u00e4\u00e4n valtionvarainministeri\u00f6n virkamiehen kanssa k\u00e4vi nimitt\u00e4in ilmi, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 oikeastaan mik\u00e4\u00e4n valtion meno ei ole investointi. Virkamies v\u00e4itti kivenkovaan, ettei esimerkiksi tien rakentaminen\u00a0julkisilla varoilla ole\u00a0investoimista. Ilmeisesti syyn\u00e4 tulkintaan oli se, ettei tiest\u00e4 tule tuottoa valtion kassaan. T\u00e4llainen asenne on\u00a0v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 huolestuttavaa kuin l\u00f6ys\u00e4 investointipuhe.<\/p>\n

Onko siis miss\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, mik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on julkinen investointi ja mihin julkisia investointeja\u00a0tarvitaan?<\/p>\n

Mit\u00e4 investoiminen on?<\/h5>\n

Aloitetaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4. Investointi tarkoittaa\u00a0laajasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4\u00a0sit\u00e4, ett\u00e4 luovutaan jostakin arvokkaasta asiasta nyt, jotta saataisiin enemm\u00e4n arvokkaita asioita tulevaisuudessa.<\/p>\n

Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on\u00a0investointi omenapuuhun. Omenapuun istuttamiseen ja kasvattamiseen kuluu\u00a0voimavaroja.\u00a0Pit\u00e4\u00e4 hankkia\u00a0taimi ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, siis varttaa<\/a>\u00a0tai ymp\u00e4t\u00e4\u00a0tai mit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 omenapuun kasvatukseen nyt liittyyk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n puutarhablogi!<\/p>\n

Omenatarhuri siis\u00a0k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa puun kasvattamiseen ja varallisuuttaan taimen hankkimiseen. Raatamisen ja taimen ostamisen\u00a0sijasta h\u00e4n olisi voinut\u00a0makailla auringossa ja\u00a0vaikka ostaa jonkun toisen kasvattamia omenia heti sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi.\u00a0Tarhuri siis luopuu vapaa-ajastaan ja saman tien sy\u00f6t\u00e4vist\u00e4 omenoista saadakseen tulevaisuudessa enemm\u00e4n omenoita.<\/p>\n

N\u00e4hty vaiva ja taimen hinta muodostavat puuinvestoinnin kustannuksen, ja tulevat omenat ovat investoinnin tuotto.<\/p>\n

Omenatarhurin tapauksessa investoija ja tuottojen\u00a0saaja on sama henkil\u00f6. Investoinnin motiivi on siis aika suoraviivainen.\u00a0Se tehd\u00e4\u00e4n itselle koituvien tuottojen toivossa.\u00a0T\u00e4sm\u00e4lleen sama\u00a0tavoite\u00a0saa yritt\u00e4j\u00e4t\u00a0investoimaan. Yritt\u00e4j\u00e4t\u00a0investoivat saadakseen investoinnille tuottoja esimerkiksi tulevien myyntitulojen muodossa.<\/p>\n

Markkinataloudessa toimiva yritt\u00e4j\u00e4\u00a0mittaa tietysti yleens\u00e4 sek\u00e4 investoinnin kustannusta ett\u00e4\u00a0tuottoja rahassa.\u00a0Omenoita markkinoilla myyv\u00e4 kauppapuutarhuri hankkii omenapuun vain\u00a0jos sen tulevaisuudessa tuottamat omenat ovat omenapuun hintaa arvokkaampia.<\/p>\n

Osa hyvinvointimenoista on investointeja, mutta suuri osa ei ole<\/h5>\n

Julkisen sektorin investoinneissa on yht\u00e4 keskeist\u00e4 eroa lukuunottamatta kysymys ihan samasta asiasta kuin yritt\u00e4j\u00e4n tapauksessa. My\u00f6s julkinen investointi tehd\u00e4\u00e4n tulevien tuottojen vuoksi. Mutta julkisen investoinnin tuottojen saaja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sama kuin kustannusten\u00a0maksaja. Valtion\u00a0kun ei pid\u00e4 ajatella asioita oman rahakirstunsa vaan kansalaisten hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Voi siis aivan hyvin olla j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 investoida julkisia varoja kohteeseen, joka ei tuota valtion kassaan mit\u00e4\u00e4n tulovirtaa. Itse asiassa valtion pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 nimenomaan tulovirtamieless\u00e4\u00a0kannattamattomiin investointeihin. Investoijalle itselleen kannattavat hankkeet kun voidaan hyvin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksityiselle sektorille, ihmisten oman ahneuden varaan.<\/p>\n

Hyvinvointimenot voivat hyvin olla investointeja. Vaikkapa sairaalalaitteiden hankinta on ilmeinen investointi. Laiteinvestointi ei kuitenkaan tuota tuottoja valtion tuloina, vaan ihmisten parantumisina. Mutta potilaiden parantumiset ovat aivan yht\u00e4 kouriintuntuvaa investointituottoa kuin yritt\u00e4j\u00e4n saamat tulotkin.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n abstraktimmalla tasolla osa koulutusmenoista voidaan tulkita investoinniksi inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan, eli oppilaiden tietoihin ja taitoihin. N\u00e4m\u00e4 tuottavat hy\u00f6tyj\u00e4 tulevaisuudessa parantuneena tuottavuutena ja el\u00e4m\u00e4nlaatuna. Hy\u00f6ty ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tule valtion kassaan, vaan koulutuksen saajille itselleen, heid\u00e4n ty\u00f6nantajilleen ja kenties v\u00e4h\u00e4n muillekin.<\/p>\n

Julkiset menot ovat siis joskus\u00a0investointeja. Mutta kaikki julkiset menot eiv\u00e4t sit\u00e4 suinkaan ole. Suuri osa esimerkiksi terveydenhoidosta on sellaista, jonka hy\u00f6dyist\u00e4 valtaosa koetaan hoidon saantihetkell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kulutusta, ei investointia.<\/p>\n

Kulutuksessa ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n pahaa: kulutuksen lis\u00e4\u00e4minen on lopulta my\u00f6s investointien tarkoitus. Mutta julkista keskustelua ei pid\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 kutsumalla kaikkea investoinniksi. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa julkisista menoista on kulutusta.\u00a0Se tarkoittaa, ett\u00e4 n\u00e4iden\u00a0menojen\u00a0j\u00e4rkevyytt\u00e4 on arvioitava niist\u00e4 seuraavien v\u00e4litt\u00f6mien hy\u00f6tyjen valossa.<\/p>\n

Kulutuksen tulkitseminen kulutukseksi ohjaa meid\u00e4t arvioimaan\u00a0realistisesti esimerkiksi julkisten hyvinvointipalvelujen v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja kustannuksia. Arviointi saattaa kuitenkin\u00a0tuottaa joskus\u00a0lopputuloksen, joka ei miellyt\u00e4\u00a0kaikkia. Kenties jokin julkinen palvelu ei olekaan kustannusten v\u00e4\u00e4rti.<\/p>\n

Investointipuhe tarjoaa t\u00e4llaisessa tilanteessa mahdollisuuden kiist\u00e4\u00e4 arvioinnin ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 lopputulos. Kenties v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t hy\u00f6dyt j\u00e4\u00e4v\u00e4t kustannuksia pienemm\u00e4ksi.\u00a0Mutta kysymyksess\u00e4 onkin investointi, joka tuottaa suuria hy\u00f6tyj\u00e4 tulevaisuudessa! Kun\u00a0oikein hakemalla haetaan, l\u00e4hes jokaiselle julkiselle palvelulle\u00a0voidaan keksi\u00e4 mahdollisia pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksia. N\u00e4ist\u00e4\u00a0tulevista hy\u00f6dyist\u00e4 on sitten mahdollista\u00a0esitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja ruusuisia\u00a0laskelmia.<\/p>\n

Varoittava esimerkki t\u00e4m\u00e4ntyyppisest\u00e4 toiminnasta\u00a0ovat\u00a0vaikkapa Guy Ahosen surullisenkuuluisat ty\u00f6hyvinvointilaskelmat<\/a>. Samaa vikaa oli havaittavissa my\u00f6s Guggenheim-museoon liittyviss\u00e4 optimistisissa hy\u00f6tyarvioissa.<\/p>\n

Investointipuheen vaara on juuri t\u00e4ss\u00e4.\u00a0Se\u00a0h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 julkisia palveluja koskevaa tuiki tarpeellista hy\u00f6tyjen ja kustannusten arviointia suuntaamalla huomion selvist\u00e4 ja suurista v\u00e4litt\u00f6mist\u00e4 vaikutuksista pieniin ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin tuleviin vaikutuksiin.<\/p>\n

Tien rakentaminen on malliesimerkki julkisesta investoinnista<\/h5>\n

Yli-innokkaat hyvinvointimenojen investoinneiksitulkitsijat ovat siis v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Mutta valtiovarainministeri\u00f6n virkamies on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Tien rakentaminen on nimitt\u00e4in kenties\u00a0konkreettisin esimerkki julkisesta investoinnista. Tien rakentamisesta koituu kustannuksia nyt. Tulevaisuudessa tie kuitenkin tuottaa liikennepalveluja vuosien ajan. Ihmiset ja tavarat voivat kulkea sit\u00e4 pitkin paikasta toiseen.<\/p>\n

Tieinvestoinnin tuotot ovat juuri t\u00e4ss\u00e4: ihmiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t minne haluavat ja saavat tarvitsemansa tavarat. Mutta kuten julkisen investoinnin luonteeseen usein kuuluu, investoinnin tuotot eiv\u00e4t tule valtion raha-arkkuun\u00a0kilisevien kolikoiden, vaan kansalaisten hyvinvoinnin muodossa.<\/p>\n

On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, jos valtion kirstunvartijoiden joukossa vallitsee yleisemminkin kamreerimainen tapa ajatella\u00a0asioita valtion kassan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Julkisten varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pit\u00e4\u00e4 todellisuudessa ajatella aivan toisista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Julkisen sektorin teht\u00e4v\u00e4 ei ole hankkia valtiolle tuloja, vaan tehd\u00e4 kansalaisia hy\u00f6dytt\u00e4vi\u00e4 asioita. Niit\u00e4, joita yksityinen sektori ei tee. Keskeinen osa t\u00e4t\u00e4 toimintaa on tehd\u00e4 ihmisi\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4vi\u00e4, mutta tekij\u00e4lle kannattamattomia investointeja.<\/p>\n

Se, ovatko nykyiset valtion ja kuntien tekem\u00e4t investoinnit\u00a0j\u00e4rkevi\u00e4, on sitten oma tarinansa.<\/p>\n

Tietenkin hyv\u00e4 taloudenpito ja julkisen\u00a0talouden tasapainottaminen\u00a0on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Mutta se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska hyvin hoidettu julkinen talous on\u00a0v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kansalaisten hyvinvoinnille pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, ei tilikirjojen tasaamisen vuoksi.<\/p>\n

Julkisista menoista puhuminen kaipaisi siis ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4mist\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaikkien menojen\u00a0investoinniksi v\u00e4itt\u00e4minen kannattaisi lopettaa. Investointi on investointi vain jos sill\u00e4 voidaan luotettavasti osoittaa olevan merkitt\u00e4vi\u00e4 tulevaisuudessa saatavia tuottoja. Jos n\u00e4in ei ole, kyseist\u00e4 menoer\u00e4\u00e4 tulee arvioida sen v\u00e4litt\u00f6mien hy\u00f6tyjen perusteella. Kaikki t\u00e4rke\u00e4tk\u00e4\u00e4n menot eiv\u00e4t ole investointeja.<\/p>\n

Toisaalta on varottava sortumasta kirstunvartija-ajatteluun: julkisen sektorin ei pid\u00e4 tehd\u00e4 asioita vain omaa kassaansa kartuttaakseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suuren julkisen sektorin kannattajat puhuvat mielell\u00e4\u00e4n julkisista menoista investointeina. Terveydenhoito on investointi!…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":871,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[93,101,105,110],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/12\/ruuhka.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/12\/ruuhka.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/867"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=867"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/867\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1387,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/867\/revisions\/1387"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/871"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=867"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=867"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=867"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}