{"id":88,"date":"2015-02-01T17:25:00","date_gmt":"2015-02-01T15:25:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/synkka-ja-itsekas-tiede\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:53","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:53","slug":"synkka-ja-itsekas-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/synkka-ja-itsekas-tiede\/","title":{"rendered":"Synkk\u00e4 ja itsek\u00e4s tiede"},"content":{"rendered":"

Asiattoman v\u00e4ki on viime aikoina havainnut useita kannanottoja siit\u00e4, miten taloustieteess\u00e4 oletetaan, ett\u00e4 ihmiset ovat itsekk\u00e4it\u00e4 ja rationaalisia ja miten lapsellisen v\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oletus on. Joidenkin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on jopa aikamme pahin\u00a0megatarina<\/a>. Joidenkin mielest\u00e4 taas ei<\/a>.<\/p>\n

Viimeksi silm\u00e4\u00e4mme pisti t\u00e4m\u00e4 Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitussivun\u00a0kolumni<\/a>. Hesarin kolumnisti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 muun muassa, ett\u00e4 oletus ihmisten itsekkyydest\u00e4 johtaa huonoihin politiikkasuosituksiin. Katsotaanpas Asiattomalle tyypillisen yksinkertaisen esimerkin avulla, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 paikkaansa.
\n<\/a>
\nOtetaan esimerkiksi talonmaalaus. Talon omistaja pohtii talonsa ulkoseinien maalausta. Maalaaminen maksaa vaivann\u00e4k\u00f6ineen ja maaleineen 5000 euroa (kuten Asiattoman esimerkeiss\u00e4 yleens\u00e4, tarkat eurom\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t ole t\u00e4rkeit\u00e4). Asunnon hinta nousee maalauksen my\u00f6t\u00e4 kuitenkin vain 4000 euroa, joten itsek\u00e4s omistaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla maalamatta.<\/p>\n

Itsek\u00e4s omistaja ei ota huomioon sit\u00e4, \u00a0ett\u00e4 talonmaalaus parantaa naapuruston viihtyisyytt\u00e4, mik\u00e4 nostaa my\u00f6s naapuritalon hintaa 2000 eurolla. Maalaaminen tuottaisi 6000 euron (4000 + 2000) kokonaishy\u00f6dyn ja sen kustannukset olisivat vain 5000 euroa. Yhteiskunnan hyvinvointi siis kasvaisi 1000 eurolla, jos talo maalattaisiin. Lopputulos on tehoton eli hyvinvointia olisi mahdollista parantaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 tekisi ep\u00e4itsek\u00e4s omistaja? Oletetaan, ett\u00e4 omistaja on eritt\u00e4in ep\u00e4itsek\u00e4s siten, ett\u00e4 h\u00e4n arvostaa naapurinsa hyvinvointia yht\u00e4 paljon kuin omaansa. Maalaamisen hy\u00f6ty omistajalle on nyt 6000 euroa ja h\u00e4n maalaa talon.<\/p>\n

Jos ihmiset olisivat ep\u00e4itsekk\u00e4it\u00e4, mit\u00e4\u00e4n politiikkasuositusta tai politiikkaa ei siis tarvittaisi. Ent\u00e4 millaisen politiikkasuosituksen taloustietelij\u00e4 tekisi, jos ihmiset ovat itsekk\u00e4it\u00e4?<\/p>\n

Politiikkasuosituksia tekev\u00e4n taloustietelij\u00e4n tavoite on maksimoida yhteiskunnan hyvinvointi eli hy\u00f6tyjen ja kustannusten erotus. Suositus siis on, ett\u00e4 talo maalataan. Maalauspakko tuskin kuuluu politiikkavalikoimaan, joten politiikkatoimenpiteen tulisi olla sellainen, ett\u00e4 se kannustaisi itsekk\u00e4\u00e4n omistajan maalaushommiin eli k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kuten ep\u00e4itsek\u00e4s omistaja.<\/p>\n

\nT\u00e4m\u00e4 tulos p\u00e4tee melko yleisesti. Itsekk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen olettava taloustieteilij\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy suosittamaan t\u00e4sm\u00e4lleen samaa lopputulosta, johon t\u00e4ysin ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4t ihmiset p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t.<\/div>\n

Maalin rapistuminen ei tietenk\u00e4\u00e4n ole maailman suurin ongelma, vaikka ei t\u00e4ysin\u00a0mit\u00e4t\u00f6nk\u00e4\u00e4n<\/a>. Vastaavia tilanteita oikeasta maailmasta on kuitenkin useita, kuten liikakalastus, ilmastonmuutos tai liikenneruuhkat. Taloustieteen suositus esimerkiksi ruuhkien v\u00e4hent\u00e4miseen optimaaliselle tasolle ovat ruuhkamaksut. Ruuhkamaksuilla itsekk\u00e4\u00e4t autoilijat saadaan k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin he ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti ottaisivat huomioon autoilustaan muille aiheutuvan haitan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asiattoman v\u00e4ki on viime aikoina havainnut useita kannanottoja siit\u00e4, miten taloustieteess\u00e4 oletetaan,…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[94,211,265],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":21,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/88"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1503,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions\/1503"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}