V\u00e4it\u00e4mme seuraavia asioita todeksi:<\/p>\n
Miksi ihmeess\u00e4 vaivaudumme esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4itteit\u00e4 ilmeisist\u00e4 tosiasioista?<\/p>\n
<\/p>\n
Asian selvitt\u00e4miseksi ei lennet\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa Asiatonlandiaan, vaan pysyt\u00e4\u00e4n Suomessa.<\/p>\n
Suomen yritt\u00e4jien p\u00e4\u00e4ekonomisti sanoi televisiossa julkisten menojen olevan noin (“about”) 57 % bruttokansantuotteesta. Huonotasoinen ikuisuuskeskustelu julkisten menojen ja BKT:n vertailusta alkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti<\/a>\u00a0taas. Todellisuudessa julkiset menot eiv\u00e4t ole BKT:n osa, joten tarkasti ottaen pit\u00e4isi puhua julkisten menojen suhteesta BKT:een. Mutta ihmiset jaksavat harvoin olla noin tarkkoja, vaan kaikki puhuvat p\u00e4\u00e4ekonomistin tapaan.<\/p>\n Julkisen sektorin kokoa ideologisista syist\u00e4 v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4t tarttuvat t\u00e4h\u00e4n hanakasti. He tarjoavat tilalle julkisen sektorin arvonlis\u00e4yksen BKT-osuutta. Mutta se vasta onkin harhaanjohtava luku. Jos ette usko meit\u00e4<\/a>, uskokaa vaikka Roger Wessmania<\/a>.<\/p>\n Wessman muistutti my\u00f6s hyv\u00e4ss\u00e4 blogauksessaan (samoin Twitteriss\u00e4<\/a>), ett\u00e4 asiasta on olemassa Julkisen sanan neuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Iltalehti esimerkiksi oli saanut langettavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen<\/a> kirjoitettuaan, ett\u00e4 “Julkiset menot ovat nyt l\u00e4hes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennen talouskriisi\u00e4 osuus oli viel\u00e4 alle 50 prosenttia.” JSN:n mielest\u00e4 jutussa oli “olennainen asiavirhe”, joka Iltalehden olisi pit\u00e4nyt korjata.<\/p>\n Virhe oli JSN:n mukaan\u00a0seuraava:<\/p>\n Iltalehdess\u00e4 kirjoitettiin, ett\u00e4 julkiset menot ovat l\u00e4hes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos verrataan julkisia menoja ja bruttokansantuotetta, tarkastellaan kahden eri tunnusluvun v\u00e4list\u00e4 suhdetta, ei toisen osuutta toisesta. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on noin 20 prosenttia.<\/p><\/blockquote>\n Mit\u00e4 asiavirheisiin tulee, niin\u00a0JSN\u00a0itse syyllistyy pahimman luokan asiavirheeseen. Luku 20 % viittaa julkisen sektorin tuottamaan arvonlis\u00e4ykseen, jolla on vain et\u00e4isesti\u00a0tekemist\u00e4 julkisten menojen kanssa. Sen kutsuminen julkisiksi menoiksi on kamalan harhaanjohtavaa.\u00a0Luku on my\u00f6s\u00a0t\u00e4ysin h\u00f6per\u00f6 mittari julkisen sektorin koolle. Mutta hienoillekin instituutioille sattuu lipsahduksia. Ei ruveta pohtimaan neuvoston kompetenssia tai motiiveja. Unohdetaan sen sijaan tuo olennainen\u00a0asiavirhe ja\u00a0pohditaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n JSN siis v\u00e4itt\u00e4\u00e4\u00a0ett\u00e4 jos asia A<\/em> (t\u00e4ss\u00e4 julkiset menot) ei ole aidosti asian B<\/em> osa (t\u00e4ss\u00e4 BKT:n) on olennainen asiavirhe\u00a0sanoa ett\u00e4 “A<\/em>\u00a0on x<\/em> %\u00a0B<\/em>:st\u00e4”.<\/p>\n Jokainen yll\u00e4 esitt\u00e4mist\u00e4mme itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti tosista v\u00e4itteist\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 juuri tuollaisen muotoilun. Niiss\u00e4 on siis\u00a0JSN:n tulkinnan mukaan samanlainen “olennainen” asiavirhe kuin Iltalehden jutussa. Image-lehden blogit kuuluvat<\/a> JSN:n toimivaltaan. Kehotammekin lukijoita tekem\u00e4\u00e4n pikaisesti valituksen JSN:oon yll\u00e4 Asiattomassa esitetyist\u00e4\u00a0olennaisesti virheellisist\u00e4 v\u00e4itteist\u00e4. Meill\u00e4 ei nimitt\u00e4in ole aikomustakaan oikaista niit\u00e4 vapaaehtoisesti!<\/p>\n J\u00e4\u00e4mme mielenkiinnolla odottamaan JSN:n p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n ****<\/p>\n J.K.<\/strong> Helsingin uutiset ja Turun Sanomat ovat saaneet samansis\u00e4lt\u00f6iset\u00a0langettavat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. JSN toteaa Helsingin Uutisia koskevasta valituksesta:<\/p>\n Kantelijan mukaan kolumnin lause ‘Julkiset menot ovat pian 60 prosenttia kansantuotteesta’ johtaa kansantalouden tilinpidon perusk\u00e4sitteit\u00e4 tuntemattoman lukijan virheelliseen k\u00e4sitykseen bruttokansantuotteen koostumuksesta. Kantelija huomauttaa, ett\u00e4 bruttokansantuote, eli tuotannon arvoa kuvaava kansantuote ei koostu julkisista ja yksityisist\u00e4 menoista vaan yksityisest\u00e4 ja julkisesta arvonlis\u00e4yksest\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n Asiatonta koskevan valituksen sanamuodon voi k\u00e4tev\u00e4sti kopioida\u00a0tuosta. Esimerkiksi:<\/p>\n V\u00e4itteeseen 1 kohdistuva valitus<\/strong>. Blogitekstiss\u00e4\u00a0k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotetta. Lause\u00a0\u201dSuomen BKT on noin 50 % Ruotsin\u00a0BKT:sta\u201d johtaa kansantalouden tilinpidon ja historian perusk\u00e4sitteit\u00e4 tuntemattoman lukijan virheelliseen k\u00e4sitykseen Ruotsin talouden\u00a0koostumuksesta. Suomen\u00a0kansantuote ei ole ollut osa\u00a0Ruotsin\u00a0tuotannon arvoa kuvaavasta kansantuotteesta sitten vuoden 1809.<\/p>\n V\u00e4itteeseen 3 kohdistuva valitus<\/strong>. Blogitekstiss\u00e4\u00a0k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toisen blogaajan ja h\u00e4nen poikansa pituutta. Lause \u201dPursiaisen pojan pituus on noin 60 % h\u00e4nen omasta pituudestaan\u201d johtaa fyysisen todellisuuden\u00a0perusk\u00e4sitteit\u00e4 tuntemattoman lukijan virheelliseen k\u00e4sitykseen Pursiaisen koostumuksesta. Pursiainen ei\u00a0koostu edes osittain\u00a0j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n