Asiaton lehdistökatsaus
Asiaton lehdistökatsaus

Guggenheim ja turistien jättämät rahat

Guggenheim-hanke ei suostu kuolemaan. Asiattoman toimituksella ei ole vahvaa näkemystä hankkeesta. Mutta toivoisimme, että siihen liittyvät kustannukset ja hyödyt tuotaisiin nykyistä paremmin esiin. Usein esimerkiksi alle markkinahintaan tarjottuun tonttiin sisältyvä kustannus veronmaksajilta jää mainitsematta.

Hassuin Guggenheim-keskustelun ilmiö liittyy kuitenkin sen tuomiin hyötyihin. Museon, ja yleisemmin matkailun keskeisenä hyötynä mainitaan usein matkailijoiden Suomeen tai Helsinkiin ”jättämät” rahat.

Ilmaisusta syntyy käsitys, että turistien ”jättämä” raha mittaisi jotenkin suoraan matkailusta seuraavia hyötyjä. Mutta tässä ei ole mitään järkeä.

Asian valaisemiseksi kehotan lukijaa ajattelemaan esimerkiksi oman autonsa myyntiä. Sanotaan, että myyt autosi naapurille hintaan 10 000 euroa. Naapurisi siis ”jättää” sinulle kymppitonnin. Oletko rikastunut kymppitonnilla?

Et tietenkään. Naapurisi toki jättää sinulle pinon seteleitä, mutta vie mukanaan auton. Koska auton hinta oli 10 000 euroa, auton arvo varmaankin aika lähellä 10 000 euroa. Eli naapurisi antaa sinulle kymppitonnin, mutta vie mukanaan suurin piirtein saman verran varallisuutta auton muodossa.

Toki saat auton myynnistä jotakin hyötyä. Auton arvo ei ole sinulle ihan siitä saamasi kymppitonnin suuruinen, koska muuten et olisi myynyt sitä. Kaupoista saamasi hyöty on kymppitonnin ja oman arvostuksesi erotus. Mutta todennäköisesti auton arvo sinullekin on aika lähellä kymppitonnia, joten hyötysi on murto-osa kauppahinnasta.

Aivan sama pätee matkailijoiden jättämiin rahoihin. Turistit jättävät rahaa (jolla suomalaiset voivat ostaa tuontitavaroita), mutta saavat vastineeksi palveluita ja tavaroita. Jos turisti ostaa tuopin kympillä Esplanadilla, suomalaiset eivät rikastu kympillä. Suomalaiset rikastuvat (karkeasti) kympin ja tuopin tuotanto-, tarjoilu-, kiinteistö-, ym. kustannusten erotuksella. Tämä erotus on luonnollisesti pikkiriikkinen osa tuopin hinnasta.

Itse asiassa yhtä järkevää kuin iloita turistien jättämistä rahoista olisi huolestua heidän viemistään tavaroista ja palveluista. Guggenheimin tai yleisemmin turismin vastustajat voisivatkin vasta-argumenttina kehottaa kansalaisia ajattelemaan kaikkia niitä arvokkaita porontaljoja ja hillasäilykkeitä, jotka matkailijat vievät mennessään.

Parempi olisi kuitenkin, jos kaikki osapuolet viittaisivat vain taloudellisesti mielekkäisiin tunnuslukuihin.

Kommentit (9)

  1. Juri Gagarin

    Nuo resurssit ovat enimmäkseen pois muusta käytöstä. Ei Guggenheim muuta työmarkkinoiden sääntöjä ja paljon kannustimiakaan. Siis sen vaatima työpanos tulee vain pieneltä osin työttömiltä. Vain murto-osa rahasta on tuottoa Helsingin sijoitukselle.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *