Joulupukille kannattaa kirjoittaa

Hesarin mukaan tänään on jouluaatto. Asiattomassa jo taannoin pohdittiin, kannattaako joululahjat ostaa ulkomaisesta nettikaupasta vai Prismasta. Nyt on aika pohtia vieläkin tärkeämpää asiaa. Nimittäin sitä, kannattaako joululahjoja ostaa olleenkaan.

Olet hankkimassa ystävällesi joululahjaa mutta et tiedä, mitä hän haluaa. Mikä neuvoksi?

Oletetaan aluksi, että ymmärrät työnjaon ja ystävyyden arvon. Et siis missään nimessä halua valmistaa lahjaa itse. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ostaa lahja kaupasta. Oletetaan myös, että ystäväsi tietää yhtä hyvin kuin sinä, mitä tuotteita kaupasta saa. Mutta jos ystäväsi tietää tuotevalikoiman, miten ihmeessä voit tehdä paremman valinnan kuin hän.

Vastaus on, että et mitenkään. Parasta mitä voit tehdä, on käyttää lahjarahat täsmälleen kuten ystäväsi olisi ne käyttänyt. Jos ostat ystävällesi 100 eurolla villapaidan, josta hän olisi ollut valmis maksamaan vain 90 euroa, olet tuhlannut 10 euroa. Pahimmassa tapauksessa ystäväsi ei käytä villapaitaa lainkaan, jolloin olet tuhlannut 100 euroa. Vasta kun 100 euron lahjasi on 100 euron arvoinen myös ystävällesi, olet onnistunut.

Jos mietitään Suomen koko joulumyyntiä, kyseessä ei ole vähäpätöinen asia. Erään tutkimuksen mukaan lahjansaajien arvostus oli keskimäärin juuri tuo 90 % lahjan hinnasta. Kaupan liiton arvion mukaan joulumyynti on puolestaan noin 700 miljoonaa vuodessa. Mikäli näihin lukuihin on uskominen, joulu aiheuttaa vuosittain 70 miljoonan hävikin.Tämä 70 miljoonaa on hävikkiä siinä mielessä, että se voitaisiin poistaa ilman, että kenenkään hyvinvointi laskisi. Tämä onnistuu siten, että lahjanantajat antaisivat 700 miljoonaa lahjojen sijaan rahana. Lahjanantajien tilanne ei huonone. He menettävät yhä 700 miljoonaa. Sen sijaan lahjansaajien tilanne paranee. Aiemman 630 miljoonan sijaan he saavat nyt 700 miljoonan arvosta lahjoja.

Yleinen vastalause rahan antamiselle on se, että olet näynyt vaivaa ja käynyt kaupassa ystäväsi puolesta. Mutta jos te molemmat ostatte toisillenne lahjat, vaivaa ei säästy. Toisaalta miksei ystäväsi arvostaisi sitä, että olet tehnyt töitä ansaitaksesi 100 euroa, jotka olet valmis lahjoittamaan juuri hänelle.

Toinen vastalause on se, että epämiellyttävät lahjat voi palauttaa ja ostaa rahoilla mitä haluaa. Toki näin, mutta nyt rahan antamiseen verrattuna olet antanut ystävällesi lahjaksi myös ikävän ylimääräisen kauppareissun.

Lapsiperheissä Asiattoman näkemys joulusta suurena tulonsiirron juhlana ei välttämättä saa hyvää vastaanottoa. Voihan olla, että lapsille juuri pakettien avaaminen on suuri nautinnon lähde, kunhan avaamisen jälkeinen yllätys ei osoittaudu liian suureksi. Onneksi tähän on jo keksitty ratkaisu: Antaa lasten kirjoittaa joulupukille.

Kommentit (14)
  1. Onhan lahjojen ostamisessa myös kansanterveydellinen puoli. Kun annan pullon väriviinaa, se on vain 0.7 litraa. Jos antaisin 50e, lahjansaaja ehkä ostaisi halvinta kirkasta ja sitten nauttisi moninkertaisen määrän etanolia…

  2. camoon tyttäreni oli tehnyt käsityönä tyynyjä ja niihin ommellut ristipistotöitä. sekä hän että minä olimme gigaonnellisia tästä. jos olisin saanut samanlaiset tyynyt anttilasta en olisi suostunut niihin koskemaan. käsittääkseni moderni taloustiede pystyy ottamaan huomioon myös tällaiset näkökulmat; muistuttaako popkorni ja elokuvat jostain tämäntyyppisestä? onko asiaton vähän turhan tietämätön?

    1. Käsittääkseni tuossa Waldfogelin paperissa ja tässä Asiattoman postauksessa tarkasteltiin lähinnä lahjan antamisen tehokkuutta perustuen siihen miten hyvin antaja tietää vastaanottajan preferenssit (osaa evaluoida vastaanottajan maksuhalukkuuden). Lahjasta koettu hyöty taas mallinnettiin lahjan rahallisen arvon perusteella. Uniikkien lahjojen kohdalla (joihin sisältyy jokin tunne-elementti) tällainen hyvinvointianalyysi voi olla hieman vaikeampi tehtävä. Paperin ja postauksen oletuksilla kylmä käteinen on kuitenkin tässä tarkastelukehikossa riskittömin ja tehokkain lahjavaihtoehto, silloin vältytään kaikennäköisten integraalien evaluoimiselta kokonaan.

    2. Kiitoksia mielenkiintoisesta blogista ja asiattomasta pohdinnasta

      Hämmentäisin soppaa vielä muutamalla poikkitieteellisellä ajatuksella ja kehottaisin arvon Katsastajia tutustumaan Marcel Maussin klassikkoon "Lahja". Asettaako lahjan vastaanottaminen velvoitteen? Onko pyyteettömästi annettuja paketteja oikeasti olemassa?

      Käsittääkseni alkuperäinen kysymyksen asettelu käsitteli sitä, kannattaako joululahjoja yleensä ostaa. Jos ostat pahaa-aavistamattomalle kaukaiselle sukulaiselle suhteellisen arvokkaan lahjan, katsooko hän jääneensä sinulle kiitollisuuden velkaan? Painostavatko yhteiskuntamme normit häntä kävelemään kauppaan ja ostamaan sinulle seuraavana jouluna antamaasi lahjaa arvokkaamman paketin? Tällöin saattaisi syntyä, jopa mainitsemanne 90%:n arvostustaso huomioiden win-win -tilanne, jossa häviäisi ainoastaan tuo onneton kaukainen sukulainen. Voittajia olisivat kauppiaat, kansantalous, sekä kierteen alulle saattanut taho.

      yt,

      -Buster

    3. Kiitokset ensimmäiselle vastanneelle anonyymille tyylikkäästä selvennyksestä.

      Buster, en itse haluaisi kokeilla ehdottamaasi strategiaa olemalla ensimmäinen lahjanantaja. Toisaalta jos joku kaukainen rikas sukulaiseni tätä lukee voitaisiin testata, kokisinko yhteiskuntanormien paineen liian suureksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *