Täyteen lontoolaiseen metrovaunuun astui nuori ihminen. Kaksi muuta matkustajaa pomppasi heti ylös. Se oli erikoista, harvemmin Lontoossa ihan noin kärkkäästi tarjotaan paikkaa, etenkään nuorelle.

Kun henkilö istuutui, näin, että hänellä oli rintamerkki. Siinä luki ”Please offer me a seat” eli ”Ole hyvä ja tarjoa minulle istumapaikka”. Kyseessä on Lontoon julkisen liikenteen lanseeraama tapa. Istumapaikkaa tarvitsevat voivat tilata itselleen rintamerkin.

Kaikki vammat ja sairaudet eivät näy päälle. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty seisomaan liikkuvassa kulkuvälineessä ainakaan pitkään.

Rintamerkin ansiosta matkustajan ei tarvitse mennä kertomaan sairauksistaan tuntemattomille tai anelemaan paikkaa selittelen, että anteeksi, saisinko istua, tiedän että näytän terveeltä, mutta minulla on tasapainohäiriöitä jne jne.

 

Rintamerkkiä anotaan joukkoliikenneyhtiön nettisivuilta. Sen saadakseen ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. (Jos pohdit, käytetäänkö palvelua väärin: Se on mahdollista, mutta luulen, että harva ihminen on niin k-päinen.)
Merkki ei automaattisesti oikeita istumapaikkaan, mutta kertoo muille, että apua tarvitaan.

Metrossa on edelleen myös vammaisille, vanhuksille ja raskaana oleville varattuja paikkoja, mutta ne eivät aina riitä tai toimi tarkoituksenmukaisesti. Niillä saattaa istua joku, joka ei paikkaa tarvitse, tai niillä istuville vammaisille saatetaan huomautella, mikäli vamma ei ole näkyvä.

Uskon, että hyvin moni haluaa antaa paikkansa, jos tietää toisen sitä tarvitsevan. Kaikki eivät anna, mutta varmasti jokaisessa ruuhkabussissa on ihmisiä, jotka haluavat auttaa jos vain tietävät apua tarvittavan.

Vaihtoehto rintamerkille on luottokortin kokoinen kortti, jota vilauttamalla voi viestiä tarvitsevansa paikkaa. Se on hyvä lisä, sillä kaikki eivät halua kertoa vammastaan tai sairaudestaan rintamerkillä.

Nähdäkseni idea on mahtava. Se ei haittaa ketään, mutta auttaa monia. HSL ja muut Suomen liikennelaitokset, saisiko tällaisen järjestelmän meillekin? Suuri kiitos!

 

(Kuvat otettu ja julkaistu kuvattavan luvalla.)