Ohjeita TTIP:n vastustajille ja kannattajille
TTIP-sopimus on herättänyt enemmän mielenkiintoa kuin ehkä mikään kauppasopimus ikinä.
Siitä on Imagessakin toivottu lisää keskustelua. Kannatan lämpimästi!
Tämä ei ole kannanotto TTIP-sopimusta vastaan tai sen puolesta. Tämä on sarja ohjeita, joilla keskustelusta saadaan parempaa.
OHJEITA VASTUSTAJILLE
1. Älä väitä, että TTIP:n valmistelu olisi poikkeuksellisen salamyhkäistä
TTIP on kauppasopimukseksi poikkeuksellisen avoimesti valmisteltu. TTIP:n kritisoiminen salamyhkäisyydestä kertoo, että et tunne käytäntöjä kovin hyvin.
Kauppasopimukset neuvotellaan suljetuin ovin. Yhtäkään EU:n kauppasopimusta ei ole neuvoteltu siten, että suuri yleisö tai edes mepit tai jäsenmaiden kansanedustajat saisivat koko ajan tietää yksityiskohdat neuvottelujen kulusta. Tätä käytäntöä voit erinomaisesti kritisoida! Mutta älä anna ymmärtää, että TTIP olisi poikkeuksellisen salainen, koska se ei ole.
Olethan tietoinen kaikesta siitä materiaalista, jota TTIP:sta on julkaistu ja julkaistaan koko ajan? EU on poikkeuksellisesti julkaissut avoimesti kaikki omat neuvottelutavoitteensa, ja jokaisen neuvottelukierroksen päätteeksi nettisivuille tulee selostus siitä, mistä neuvottelukierroksella on puhuttu. Lyön vetoa, että valtaosa ihmisistä, jotka kritisoivat TTIP:ta läpinäkymättömyydestä, eivät ole tutustuneet tietoon, joka siitä on saatavilla.
Tietoa on todella paljon ja se löytyy täältä.
Salamyhkäisyyden ottaminen kritiikin kärjeksi on siinäkin mielessä vähän ontuvaa, että keskivertosuomalainen tuntee tuskin yhtäkään Suomen solmimaa kansainvälistä sopimusta. Olisi hyvä jos tuntisi!
Samoin kansalainen saa varsin rajatusti tietoa vaikkapa eduskunnan käsittelyssä olevista sopimuksista. Olisi hyvä, jos saisi enemmän!
Avoimuuden vaatiminen on todella kannatettavaa, mutta TTIP:n leimaaminen poikkeuksellisen salamyhkäiseksi ei ole rehellistä.
2. Vastustatko sopimusta ylipäätään vai jotakin sen yksityiskohtaa?
TTIP:n vastustajat ovat keskittyneet valtavan sopimuksen pariin kohtaan. Niistä tärkein on ollut yritysten ja valtioiden välisiä riitoja koskeva investointisuojajärjestelmä.
Siitä kannattaa puhua edelleen, koska se on hyvä, konkreettinen esimerkki.
Tee kuitenkin selväksi, vastustatko koko sopimusta vai tätä yhtä osasta siinä. Onko muu sopimus ok vastustatko sitä ylipäätään? Ovatko sen tavoitteet huonoja tai epärealistisia?
Hyväksytkö sopimuksen, jos investointisuojajärjestelmä poistetaan tai siitä tehdään fiksumpi? Jos sopimus on ylipäätään ongelmallinen, puhu myös muista ongelmista kuin investointisuojasta.
3. Jos haluat kritisoida sopimusta epädemokraattisuudesta, tee se oikein
TTIP-neuvottelut eivät ole demokraattisemmat tai vähemmän demokraattiset kuin muutkaan kauppasopimusneuvottelut.
Jäsenmaat, muun muassa Suomi, ovat valtuuttaneet EU:n tekemään kauppasopimukset puolestaan. Ajatus on, että EU:lla on paremmat mahdollisuudet saada edullisia sopimuksia, ja koska meillä on yhteinen sisämarkkina, on fiksua, että neuvottelut hoidetaan keskitetysti. EU:n puolesta neuvotteluja vetää Euroopan komissio.
Jos järjestelmä on mielestäsi huono, voit kritisoida sitä. Mutta älä anna ymmärtää, että TTIP olisi jotenkin poikkeuksellinen. Se ei ole. Muutkin vastaavat sopimukset esimerkiksi Kanadan, Singaporen ja Etelä-Korean kanssa on hoidettu samalla tavalla. (Kyllä, edellä mainittujen valtioiden kanssa on solmittu tai ollaan solmimassa vastaavat sopimukset kuin TTIP.)
4. Anna vaihtoehtoja
Onko TTIP-sopimuksen toivotut tulokset mahdollista saavuttaa jollain muulla keinoin? Kerro niistä! Anna vaihtoehtoja pelkän vastustamisen sijaan!
OHJEITA KANNATTAJILLE
1. Perustele enemmän ja paremmin
Julkisuudessa on nähty hämmästyttävän vähän tekstejä ja kirjoituksia, joissa selitetään, miksi TTIP on hyvä asia. TTIP:n vastustajat ja heidän konkreettiset huolensa ovat täyttäneet mediatilan. Perustele selkeästi ja konkreettisten esimerkkien kautta, miten TTIP todennäköisesti tulee tekemään eurooppalaisten ja suomalaisten elämästä parempaa.
2. Älä ole Lenita Toivakka
”En ole kauheasti miettinyt varsinaisia uhkakuvia”, sanoi Lenita Toivakka, kun häneltä kysyttiin, mitä haittaa TTIP:sta voisi olla.
Jos et ole miettinyt yhtään negatiivista asiaa sopimuksesta, vaikuttaa siltä, että et tunne sopimusta kovin hyvin tai et suostu myöntämään, että siinä on myös epäilyttäviä asioita. Sinun ei tarvitse korostaa mahdollisia haittoja ja voit hyvin kertoa, mikseivät ne ole erityisen merkittäviä. Voit myös esittää, miten ongelmat olisi parasta ratkaista. Mikäli sopimuksessa ei mielestäsi ole mitään negatiivista, voit sanoa sen, mutta silloin kannattaa varautua selittämään, miksi TTIP:n vastustajien huolet eivät mielestäsi ole aiheellisia.
3. Älä lupaa
TTIP-sopimuksen on arvioitu nostavan EU:n bruttokansantuotetta 0,5–0,8 prosenttia. Et kuitenkaan voi varmaksi luvata, että niin käy. Voit todeta, että muiden EU:n solmimien vapaakauppasopimusten ennusteet ovat suunnilleen pitäneet paikkaansa. Voit myös mainita, että esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välinen vastaavanlainen sopimus kiihdytti vientiä arvioitua enemmän. Mutta älä lupaa satavarmaksi, koska arvio on arvio.
4. Älä pidä sopimusta varmana
Monet TTIP:n kannattajat puhuvat kuin sopimuksen solmiminen olisi läpihuutojuttu. Älä tuudittaudu tähän. Sopimus saattaa kaatua siihen, ettei neuvotteluista saada tyydyttävää tulosta, tai jäsenmaiden tai kansalaisten vastustukseen. Ylimielisyydellä vaikeutat omaa asiaasi.
OHJEITA MOLEMMILLE
1. Älä puhu kuin jotakin olisi jo sovittu
14. neuvottelukierros lähtee käyntiin heinäkuun puolivälissä. 13 edellisellä kierroksella on puhuttu ja sovittu monenlaista. Älä kuitenkaan väitä, että alustavasti sovitut kannat pitäisivät. Kaikkiin kohtiin, joista on alustavasti sovittu, voidaan palata ja todennäköisesti myös palataan. Jos siis sovittujen asioiden joukossa on jotain riemastuttavaa tai kauhistuttavaa, älä ajattele, etteivätkö ne asiat voisi vielä muuttua.
2. Lobbaa oikein
Minuun kohdistuu jonkin verran TTIP-aiheista lobbausta. Tutustun siihen mielelläni, mutta toistaiseksi se on ennenaikaista. Jos joku nyt kertoo, että TTIP on MAHTAVA, ja sen puolesta pitäisi ehdottomasti äänestää, ajattelen, että hän keulii. Sama juttu vastustajien kanssa. Jos sopimus, joka ei ole läheskään valmis, on jonkun mielestä HIRVEÄ, en usko, että hän tuntee prosessia kovin hyvin.
Pallo on nyt komissiolla, ja siksi sitä kannattaa tässä vaiheessa lobata enemmän kuin Euroopan parlamenttia tai Suomen hallitusta. Euroopan parlamentti äänestää sopimuksesta vasta kun se on valmis, mihin saattaa mennä vielä pitkään, jopa vuosia. Kun sopimus on valmis, lobbaajien kannattaa lukea se huolella ja sitten kertoa siitä mielipiteensä. Parlamentti ei voi muuttaa sopimuksen sisältöä, se ainoastaan joko hyväksyy tai hylkää sen.
[Nyt tulee hiukan sopimusteknistä selostusta, siirry seuraavaan kappaleeseen jos et ole kiinnostunut hyväksymisprosessin tarkemmista yksityiskohdista tai jos vaikka haluat viettää sunnuntain ulkoilemalla perheesi kanssa. Yritän kuitenkin olla mahdollisimman selväsanainen.]
Mieti myös, mitä tarkalleen ottaen lobbaat. Spesifimpi lobbaus saattaa olla tehokkaampaa kuin yleisempi ”jee TTIP” tai ”hyi TTIP”.
Esimerkiksi: haluatko, että TTIP:n hyväksymisestä ja ratifioinnista päätetään EU:ssa vai jäsenmaissa?
Kauppasopimukset hyväksyy EU.
Sekasopimukset pitää hyväksyttää jokaisessa jäsenmaassa erikseen.
Vielä ei ole päätetty, kumpi TTIP on.
Jos näyttää siltä, että sopimuksessa on muutakin kuin kauppaan liittyvää asiaa, kyseessä voisi olla sekasopimus.
Homma menee niin, että ensin komissio sanoo mielipiteensä: kauppasopimus tai sekasopimus. Sen jälkeen jäsenmaat toteavat joko että ok, ollaan samaa mieltä komission kanssa, tai että ehei kuulkaa komissio, ei se noin mene.
Jos haluat, että asiasta päättää EU, lobbaa suomalaisia poliitikkoja sen puolesta, että nämä pitäisivät sopimusta kauppasopimuksena.
Jos haluat, että asiasta päättävät jäsenmaat, lobbaa suomalaisia poliitikkoja sen puolesta, että nämä pitäisivät sopimusta sekasopimuksena.
Asia on ajankohtainen jo nyt toisen sopimuksen takia. Tuo sopimus on nimeltään CETA ja se on vähän niin kuin EU:n ja Kanadan välinen TTIP.
Komissio luultavasti kertoo ihan lähiaikoina, onko CETA sen mielestä kauppa- vai sekasopimus. Sen jälkeen jäsenmaat voivat joko hyväksyä tai hylätä komission näkemyksen. Se, pidetäänkö CETAa kauppa- vai sekasopimuksena, vaikuttaa todennäköisesti siihen, kumpana TTIP-sopimusta pidetään. ***
3. Muistuta, että kansalaismielipiteellä on väliä
Kansalaispalaute ja lobbaus ovat saaneet aikaan muutoksen. Alun perin EU oli hyväksymässä sopimukseen mukaan niin sanotun kaupallisen välimiesmenettelyn. Kansalaisten ja meppien painostuksen takia siitä luovuttiin ja nyt EU neuvottelee toisenlaisesta riitojenratkaisumekanismista. Lyhyesti sanottuna yksityiset lakimiehet eivät ratkaisisi riitoja suljetuin ovin vaan homman hoitaisi julkinen tuomioistuin. (En nyt mene tarkemmin yksityiskohtiin ja uuden ratkaisun hyviin ja huonoihin puoliin, mutta täältä voi lukea, mitä eroa on vanhalla ISDS-systeemillä ja uudella ICS-systeemillä: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5651_en.htm)
Olitpa siis sopimuksen kohdista mitä mieltä hyvänsä, kannattaa muistaa ja muistuttaa, että sopimukseen todella voi vaikuttaa!
Poikkeus: jos yksinkertaisesti vastustat koko sopimusta ja sen kaikkia osioita kaikissa tilanteissa, älä muistuta kansalaisvaikuttamisesta. Siinä tapauksessa ei kannata kertoa ihmisille, että sopimusta voi ehkä muuttaa paremmaksi.
4. Vastapuoli tuskin on paha tai tyhmä ainakaan tahallaan
TTIP:n vastustajat – ette varmaan ihan oikeasti arvele, että suomalaisten ja eurooppalaisten poliitikkojen sydämen salaisin toive on päästä eroon vallasta ja luovuttaa se suuryrityksille?
Ei kannata ottaa kritiikin kärjeksi syytettä ”haluat luovuttaa vallan suuryrityksille”.
Tämän lauseen jälkeen poliitikko luultavasti lakkaa kuuntelemasta, koska olet esittänyt epätoden väitteen hänestä itsestään.
Jos haluat puhua vallan siirtymisestä, voit sen tehdä ja ehkä kannattaakin, sillä monet poliitikot eivät toivo vähempää valtaa. Mutta älä käytä tuota nimenomaista syytöstä. Huomaa myös, että valtaa siirtyisi eritoten tuomioistuimelle/välimiesoikeudelle – saatat haluta ottaa myös tämän esiin.
TTIP:n kannattajat – ette varmaan ihan oikeasti arvele, että kaikki TTIP:n vastustajat vastustavat myös talouskasvua tai haluavat köyhän Euroopan. Ylimieliset kuittailut tyyliin ”Jahas, haluat sitten varmaan että suomalaiset yritykset kuolevat ja Eurooppa kuihtuu” eivät vie keskustelua eteenpäin eivätkä ole totta.
Vaikka siis uskoisit, että poliitikko lopulta luovuttaa vallan tai suomalaiset yritykset todella kuihtuvat, älä väitä vastapuolen haluavan sitä.
*** Päivitys 8.7.2016: Komissio totesi tällä viikolla, että CETA on sekasopimus. Se pitää siis hyväksyttää kaikissa jäsenmaissa erikseen. Eikä itse asiassa ainoastaan jäsenmaissa, vaan kaikissa kansallisissa parlamenteissa, joita on noin 40. Esimerkiksi Belgiassa myös Vallonian ja Flanderin parlamenttien pitää hyväksyä se.
Nyt, hyvät ystävät: kertokaa kommenteissa, mitä te toivoisitte TTIP-keskustelulta?
Voin myös yrittää vastata joihinkin sopimusta koskeviin kysymyksiin, joskaan en todellakaan ole asiantuntija. Ja perustellut näkemyksenne TTIP-sopimuksesta todellakin kiinnostavat!
TTIP-kritiikki kertoneekin enemmän epäuskosta EU:n ja sen jäsenvaltioiden päätöksenteon demokraattisuuteen kuin itse sopimuksesta. Kansalaiset uskovat, että EU:n päätöksenteko on altis suuryritysten lobbaukselle ja että yleinen poliittinen paine eliitin keskuudessa ajaa unionin hyväksymään sopimuksen, johon sisältyy esim. juuri investointisuojan kaltaisia vaikeita elementtejä.
Osansa TTIP-epäuskoon on varmasti aiheuttanut myös suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten tapa perustella kyseenalaisia uudistuksia EU-lainsäädännön velvoitteilla. Näissä tapauksissa on kyse usein kyseisten tahojen omista tulkinnoista EU-sopimusten velvoitteista, eikä sopimusten todellisesta sisällöstä, mutta lopputulos on sama.
Talouskriisin aikaan EU:ssa on pyritty luomaan demokraattisen päätäntävallan ylittäviä elementtejä, kuten kasvu- ja vakaussopimus. Äänestäjien vaikutusvaltaa maidensa talouspolitiikkaan on haluttu näin rajata.
Jos kansainvälisistä sopimuksista ja EU-tason säädöksistä luodaan demokraattista päätöksentekoa rajoittava ja kansalaiskeskustelua vaikeuttava instrumentti, ei pidä ihmetellä, jos kaikkia kansainvälisiä neuvotteluja epäillään ja vastustetaan osin väärin argumentein. Tämä on tietysti myös harmillista, koska yhä merkittävämpi osa EU-sääntelyn kritiikistä liittyy sosiaalisten oikeuksien minimistandardeihin, kuten Brexitin kohdalla.
Corporate Europe Observatoryn mukaan TTIP:n valmistelu on ollut salamyhkäisempää kuin kauppasopimusten yleensä. Ovatko he väärässä?
“When it comes to US input papers and draft TTIP chapters (consolidated texts) – that is, the heart of TTIP – EU member states have less access than in other EU trade talks, even though TTIP will influence regulatory policies significantly more than any other trade deal in Europe’s history. The draft TTIP chapters are neither sent to them electronically nor stored in a secure database, but can only be accessed in confidential reading rooms. US input papers into the TTIP process cannot be accessed by member states at all.”
http://corporateeurope.org/international-trade/2015/05/ttip-talks-despite-pr-still-under-cloak-secrecy