Festkusten
Festkusten

Koulutodistus ruotsalaisittain

Ajauduin viime viikolla Twitterissä keskusteluun peruskoulun stipendeistä ja todistuksista. Arjen kiireiden puristuksessa ehdin kommentoida ehkä kaksi kertaa, mutta keskusteluketju herätti minut ajattelemaan Ruotsin todistussysteemin eroavaisuuksia Suomeen verrattuna. Koska en ole joutunut työssäni Ruotsissa kirjoittamaan todistuksia, en ole hirveästi miettinyt koko asiaa, mutta nyt yläasteelle siirryttyäni tajusin pari merkityksellistä ja Suomen järjestelmästä selkeästi eroavaa seikkaa.

Ruotsissa todistus annetaan ensimmäisen kerran kuudennella luokalla. Asteikko on A:sta F:ään E:n ollessa alin hyväksytty arvosana. Arviointia suoritetaan toki alusta lähtien ja pyritään varmistamaan, että oppilaat pysyvät kärryillä opetuksesta ja että vaikeuksien kohdatessa saavat tarvittavia tukitoimenpiteitä. Parin Ruotsissa opettajana vietetyn vuoden jälkeen olen kuitenkin havainnut, että pelottavan moni oppilas huoltajineen tajuaa todellisen tilanteen vasta todistuksen tai todistusvaroituksen saatuaan. Ruotsissa arvosanoja kutsutaan jännästi nimellä betyg eli todistus. Moni havahtuu kuudennen luokan jouluna siihen, että heillä on todistus eli hyväksytty arvosana eli vähintään E vain 1-2 oppiaineessa. Reaktio todellisuuteen on usein ahdistus tai välinpitämättömyys. Ahdistus voi kääntyä voitoksi ja oppilas ryhdistäytyy ja alkaa hyödyntää saamansa tukitoimet ja aine kerrallaan kipuaa kohti E:tä. Kaikilla ei kuitenkaan ole kykyä skarpata, joten osa oppilaista menettää lopunkin motivaationsa ja koko yläaste voi mennä kotona istuskeluksi. Välinpitämättömien kohdalla vaihtoehdot ovat suunnilleen samat, mutta ilman ahdistusta. He voivat ryhdistäytyä tai sitten jatkaa kuin ennen. Heille koulu on ennen kaikkea nuorisotalo, jonne tullaan tapaamaan kavereita.

Enemmistölle koululaisista todistus on tärkeä ja mitä pitemmälle peruskoulua mennään sitä merkityksellisemmäksi se muuttuu. Ruotsissa nimittäin on tavoitteena, että kaikki oppilaat jatkavat lukioon, joka ei olekaan ihan sama asia kuin Suomessa. Ruotsissa kaikki toisen asteen koulutus tapahtuu lukiossa, eikä ammattikouluja ole. Oppilaat voivat siis valita puhtaasti akateemisen linjan, kuten luonnontiede tai sitten käytännöllisen linjan, kuten kuljetus- tai hoito-ala. Yhtäkaikki, koulun nimi on lukio. Eri lukioiden kansallisiin ohjelmiin (nationellt program) päästäkseen on saatava tietty määrä pisteitä (meritvärde) ja pisteitä kertyy peruskoulun päättötodistuksen arvosanoista. A:sta saa 20 pistettä ja siitä mennään alaspäin 2,5 pistettä kerrallaan E:n antaessa 10 pistettä. Arvosanoja voi saada 17 kappaletta, jolloin maksimipistemäärä on 340 pistettä.

Merkittävin ero Suomeen verrattuna syntyy siitä, että oppilaiden ei tarvitse saada hyväksyttyä arvosanaa kaikista oppiaineista. Ammattiiin valmistaville tai muilla käytännöllisillä linjoilla pitää olla arvosana (betyg) ruotsista, englannista ja matematiikasta sekä viidestä muusta aineesta eli 8 ainetta ja vähintään 80 pistettä. Akateemisille linjoille taas vaaditaan ruotsi, englanti ja matematiikka sekä yhdeksän muuta ainetta eli yhteensä 12 ainetta ja 120 pistettä. Käytännössä pistemäärät ovat totta kai korkeampia monissa suosituissa lukioissa. Esimerkiksi oman tyttäreni lukion luonnontieteelliselle linjalle vaadittin n. 240 pistettä. Sinnekin siis periaatteessa voi päästä saamalla 12 A:ta ja lopuista 4-5 aineesta voi silloin tulla hylätty. Käytännöllisille linjoilla taas voi päästä, vaikka melkein puolissa aineista olisi hylätty arvosana.

Vajaan puolen vuoden aikana yläasteen klinikkaluokan opettajana olen vasta nyt sisäistänyt todistussysteemin hienoudet ja outoudet. Tajusin, että moni oppilas ei tavoittelekaan kuin E:tä. Matematiikan kokeesta on versio, jonka tarpeeksi hyvin osatessaan voi saada E:n. Ei parempaa. Tyttärellä oli jossain aineessa kahdeksannella luokalla C tai B, mutta A:ta ei siinä vaiheessa voinut edes saada, koska siihen vaadittavia taitoja ei oltu vielä mitattu. Hän kertoi myös, että biologian opettaja oli sanonut, että kokeen punaisella ympyröidyt kysymykset ovat vain niille, jotka tavoittelevat vähintään C:tä. Vähempään tyytyvien ei tarvitse yrittää. Tavallaan selkeää ja  eriyttäminen on toteutettu näppärästi, mutta ruokkiiko se toisaalta myös helpolla pääsemistä. Ainakin itse olen törmännyt siihen, että osa oppilaista ei jaksa rasittaa itseään, vaan tyytyy E-tasoon ja nyt muun muassa yksi tajusi, että päästäkseen haluamaansa medialukioon pitäisi saada 140 pistettä eli 14 E:tä, eikä hänellä mukautusten takia ole edes niin montaa ainetta. Vuosi enää aikaa, joten hän haluaa kaikki aineet, jotta saa  pisteensä tuplattua. Mutta riittääkö vuosi?

On myös oppilaita, jotka eivät saa 8 hyväksyttyä arvosanaa, eivätkä siten oikeutta hakea lukion kansallisiin ohjelmiin. Heitä varten löytyy viisi erilaista esittelyohjelmaa (introduktionsprogram), joiden joukossa mm. henkilökohtainen, ammattillinen ja kielilinja. Kielilinja on lähinnä oppilaille, joiden kielitaito ei vielä riitä lukio-opintoihin. Tavoitteena esittelyohjelman linjoissa on ennen kaikkea arvosanojen parantaminen ja etteivät oppilaat jäisi pudokkaiksi, vaan pysyisivät tai saisivat kiinni opiskelurytmistä. Jako ohjelmien välillä myös alaspäin on armoton. Jos saat 8 arvosanaa, joudut kansalliseen ohjelmaan, vaikka edellytyksiä jaksaa lukio-opiskelua ei olisikaan. Silloin on helposti edessä paluu kotona olijaksi ja koulupudokkuus uhkaa.


edit: Viime syksystä alkaen on joissain kouluissa ollut käynnissä kokeilu antaa todistus jo neljännellä tai viidennellä luokalla.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikenlaisia kokeita

Valtakunnalliset kokeet ovat Ruotsin kouluissa iso juttu. Oppilaat ottavat ne hyvinkin tosissaan ja ainakin mellanstadietin (4.-6.lk) opettajilla kokeisiin valmistautuminen, niiden pitäminen ja lopuksi korjaaminen lohkaisevat ison osan vuoden työajasta. Kokeen merkitystä todistuksen arvosanalle ei ole…

Euroopan Brasilia – tarina Sagal Husseinista ja Hjällbon lähiöstä

Ruotsin lähiöt ja ennen kaikkea niiden ongelmat kiinnostavat Suomessakin. Harva jaksaa kuitenkaan analysoida tarkemmin, miksi asiat ovat niinkuin ovat ja selitykseksi tarjotaan lähinnä populistien helppoa ja laiskaa “kaikki johtuu maahanmuutosta” -mantraa.Runsas maahanmutto on totta kai…

Solvalla-murhaaja

Yksi Ruotsin kaikkien aikojen huomiota herättävimpiä murhia on  gangsterikuninkaaksi tituleeratun, mutta rikosrekisteriltään melko puhtaan Dragan ”Jokso” Joksovicin murha Solvallan raviradalla 1998. Jokson murha oli merkittävä, koska se tapahtui niin julkisella paikalla ja käynnisti osaltaan väkivaltaiset…

Koulutarkastus: epilogi

Kirjoitin marraskuussa koulutarkastajien kouluumme tekemästä tarkastuskäynnistä. Vierailu sujui hyvin ja tarkastajat olivat positiivisen oloisia, mutta loppuraportin odottelu aiheutti silti pientä kutinaa koulun johdolle. Juttelin aiheesta rehtorin kanssa ja hän sanoi, että pelkää mahdollisen murskakritiikin lannistavan…

Koulutarkastus

Kouluni rehtorit ja monet opettajatkin olivat toissa viikolla hieman täpinöissään, koska Skolinspektionen eli Kouluasioiden tarkastusvirasto oli kolmen päivän tarkastuskäynnillä. Skolinspektionillahan on rutkasti valtaa ja mahdollisuus kenkkuihinkin ratkaisuihin – kuten uhkasakot – jos koulujen toiminnassa havaitaan…

”Tell me lies tell me sweet little lies”

Ruotsin ystäviksi itseään tituleeraavat Ruotsin vihaajat vajoavat aina vain alemmaksi yrityksissään vahvistaa samoin ajattelevien mielipiteitä. Vaikka Ruotsi on iso maa, jossa joka päivä riittää kaikenlaista ikävääkin uutisoitavaksi, ei se riitä kaikille, vaan juttuja pitää jatkuvasti…

Ruotsissa ainakin jokin on paremmin

Ruotsin koulut saavat mediassa paljon sapiskaa, enkä itsekään ole ihan syytön kritiikin antamiseen. Suuri osa Ruotsin koulumaailmaa käsittelevistä bloggauksistani on ollut vähintään paikallisten koulukäytänteiden ihmettelyä, mutta usein myös suoraa kritiikkiä. Mutta yksi asia on kiistatta…

Opettajat pulassa

Olisi ollut upeaa voida kirjoittaa otsikon molemmat sanat isolla: Opettajat Pulassa. Pulaan asti meillä ei ollut kuitenkaan varaa lähteä, vaan aloitimme maanantaina lukuvuoden suunnittelutyön kotikunnan kylpylässä kuten opettajakunnan toiveena viime keväänä oli. Itse kylpyläkäynnin sai…

Ruotsi rinnakkaistodellisuudessa

Toissapäivänä Malmössä. Kolme miestä loukkaantuu ammuskelussa ruokakaupan edessä. Ruotsalaislehdet kertovat pian, että kaikki ammutut olivat huumediilereitä ja yhdellä heistä oli luotiliivit päällä. Ainakin yhtä oli ammuttu aiemmin ja sairaalassa ollessaan oli uhkaillut sairaanhoitajaa ja saanut siitä…

Palkkakeskustelu

Yksi ruotsalaisen koulukeskustelun kuumista perunoista on palkkaus. Toisin kuin Suomessa, ei Ruotsissa ole taulukkopalkkoja, vaan palkka neuvotellaan aina henkilökohtaisesti. Hyvä puoli tässä on se, että ahkerat, innovatiiviset, eteenpäinpyrkivät opettajat saavat teoriassa mahdollisuuden vaikuttaa omaan palkkakehitykseensä….