Pisa-tutkimuksessa todettu ja Suomessakin vallalla oleva k\u00e4sitys ruotsalaisen koulun huonoudesta perustuu pitk\u00e4lti siihen, ett\u00e4 Ruotsissa opiskelu ei ole niin faktakeskeist\u00e4 ja siten sivistyksess\u00e4\u00a0voi olla aukkoja. Lyhyen kokemukseni perusteella vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 eteneminen matematiikassa, kieliss\u00e4 ja joissain reaaliaineissakin n\u00e4ytt\u00e4isi olevan hitaampaa kuin Suomessa tai sitten painotukset ovat erilaisia. Perinteist\u00e4 p\u00e4ntt\u00e4\u00e4mist\u00e4kin on, mutta lukuaineissa satsataan vuosilukujen ja nimien sijaan paljon perusteluihin, syihin ja seurauksiin. Annan pari esimerkki\u00e4 hyvist\u00e4 ja haastavista teht\u00e4vist\u00e4 tai oikeastaan projekteista, sill\u00e4 niit\u00e4 ty\u00f6stettiin useita viikkoja.<\/p>\n
Vanhempi tyt\u00e4r aloitti Idrott och h\u00e4lsa <\/em>-tunnit teoriajakson ollessa k\u00e4ynniss\u00e4. Ensimm\u00e4isten viikkojen aikana h\u00e4nell\u00e4 ei ollut ohjelmassa lainkaan\u00a0fyysist\u00e4 liikuntaa. Sen sijaan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suunnitella itselleen jotain fyysist\u00e4 ominaisuutta kehitt\u00e4v\u00e4 harjoitus. Urheiluseuran kanssa teht\u00e4v\u00e4t ja jonkun muun suunnittelemat harjoitukset eiv\u00e4t olleet hyv\u00e4ksyttyj\u00e4, vaan treenin piti olla nimenomaan itselle suunniteltu ja itsen\u00e4isesti toteutettu. Teht\u00e4v\u00e4nanto sis\u00e4lsi seuraavanlaisia elementtej\u00e4:<\/p>\n 1) Piti mietti\u00e4 omaa fysiikkaa, sen vahvuuksia ja puutteita ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ominaisuutta haluaa kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n 2) Tunneilla saadun teoriatiedon pohjalta oli mietitt\u00e4v\u00e4 harjoitus, joka kehitt\u00e4isi kohteena ollutta ominaisuutta.<\/p>\n 3) Harjoituksen suunnittelussa oli huomioitava harjoituksen kesto l\u00e4mmittelyineen, toteuttamistapa ja -paikka sek\u00e4 varusteet.<\/p>\n 4) Oli perusteltava, miksi juuri kyseinen harjoitus kehitt\u00e4\u00e4 haluttua ominaisuutta. Perustelussa oli hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 tunnilla saatua materiaalipakettia ihmisen fysiikasta. My\u00f6s internetin ja muun l\u00e4hdemateriaalin k\u00e4ytt\u00f6 oli sallittua ja jopa suositeltavaa. L\u00e4hdeviittaukset piti merkit\u00e4 raporttiin.<\/p>\n 5) Harjoitus toteutettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n 6) Raportin lopuksi kerrottiin, miten harjoitus oli onnistunut eli mitk\u00e4 olivat omat tuntemukset treenin j\u00e4lkeen ja oliko toteutus mennyt\u00a0suunnitelman mukaan ja jos ei, niin muutokset piti kertoa ja perustella.<\/p>\n Kokonaisuutena eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen, mutta my\u00f6s vaativa teht\u00e4v\u00e4, josta on selv\u00e4sti j\u00e4\u00e4nyt muistij\u00e4lki\u00e4 tyt\u00f6n aivojen sopukoihin ja minunkin on ollut helpompi perustella joidenkin treenien tarpeellisuutta.<\/p>\n Yhteiskuntaopin teht\u00e4v\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n helpompi. Jakso k\u00e4sitteli ihmisoikeuksia ja YK:n\u00a0Lapsen oikeuksien sopimusta.<\/a>\u00a0Teht\u00e4v\u00e4 oli monitasoinen ja sen suorittaminen kesti viikkoja. Lapsen oikeuksien toteutumista t\u00e4ytyi mietti\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella, pohjoismaisella ja globaalilla tasolla. Huomasin sivusta seuratessani ja auttaessani, ett\u00e4 monet oikeudet ovat meille niin itsest\u00e4\u00e4nselvi\u00e4, ett\u00e4 nuori ei helposti edes tajua niiden toteutuvan joka p\u00e4iv\u00e4 ja siksi oli vaikea kirjata niit\u00e4 vastaukseen.<\/p>\n