{"id":126,"date":"2016-01-21T09:31:31","date_gmt":"2016-01-21T07:31:31","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/festkusten\/?p=126"},"modified":"2018-02-28T09:30:57","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:57","slug":"progressivismiko-pilasi-ruotsalaisen-koulun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/progressivismiko-pilasi-ruotsalaisen-koulun\/","title":{"rendered":"Progressivismiko pilasi ruotsalaisen koulun?"},"content":{"rendered":"

Olen blogissani aiemmin jo todennut, ett\u00e4 Ruotsin Pisa-tulokset ovat laskeneet samaa tahtia Suomen m\u00e4kimiesten menestyksen kanssa. Varsinkin maahanmuuttokriittinen skene on mielell\u00e4\u00e4n selitt\u00e4nyt tason laskua yksinkertaisesti maahanmuutolla. V\u00e4ite ei ole kokonaan vailla per\u00e4\u00e4, mutta monimutkaisesta\u00a0luonteestani johtuen en ole suostunut nielem\u00e4\u00e4n noin mustavalkoista ja yksinkertaista selityst\u00e4, vaan ep\u00e4illyt taustalla olevan jonkun koululaitoksen rakenteissa olevan seikan, joka osaltaan vaikuttaa\u00a0my\u00f6s maahanmuuttajien koulumenestykseen. Vahvistusta n\u00e4kemyksilleni tarjoaa Pasi Sahlberginkin kanssa aiemmin b\u00e4ttl\u00e4nnyt <\/a>Gabriel Heller-Sahlgren, joka vuodenvaihteessa kirjoitti G\u00f6teborgs-Posteniin artikkelin progressivismin merkityksest\u00e4 Ruotsin kouluongelmiin. Heller-Sahlgren vaikuttaa arrogantilta ja h\u00e4n provosoi, enk\u00e4 ole kaikesta samaa mielt\u00e4 h\u00e4nen kanssaan, mutta referoin t\u00e4h\u00e4n h\u00e4nen ajatuksiaan GP:n\u00a0kolumnista<\/a>, jossa\u00a0h\u00e4n sivuaa my\u00f6s maahanmuuton merkityst\u00e4 Pisa-tuloksiin.<\/p>\n

Ruotsin koulu on Heller-Sahlgrenin mukaan vapaapudotuksessa. Entisest\u00e4 tietoyhteiskunnan johtajasta on tullut yksi Euroopan heikoimmin p\u00e4rj\u00e4\u00e4vist\u00e4 maista. Pudotuksesta on k\u00e4yty intensiivist\u00e4 keskustelua, mutta se on keskittynyt ideologisiin seikkoihin ja syv\u00e4llinen, valideihin tutkimuksiin perustuva analyysi on puuttunut. Siksi on riski, ett\u00e4 syyt\u00e4 haetaan v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 paikasta ja\u00a0merkityksellisi\u00e4\u00a0ratkaisuja ei osata tehd\u00e4.<\/em><\/p>\n

Mitk\u00e4\u00e4n suosituista selityksist\u00e4 eiv\u00e4t Heller-Sahlgrenin mielest\u00e4\u00a0vastaa todellisuutta. Esimerkiksi [segregaation lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 syytetyt] vapaakoulut ovat pikemminkin v\u00e4hent\u00e4neet laskun jyrkkyytt\u00e4, eik\u00e4 kunnallistamisen ja voitontavoittelun syytt\u00e4misellek\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy pohjaa. Siten monien kouludebat\u00f6\u00f6rien vihaama New Public Management eli uusi julkisjohtamisoppikaan<\/a> ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole syyp\u00e4\u00e4 pudotukseen.<\/em><\/p>\n

Heller-Sahlgren on itse osoittanut, ett\u00e4 maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 muuttunut oppilaskoostumus selitt\u00e4\u00e4 29 prosentin osuuden\u00a0Pisa-tulosten heikkenemisest\u00e4. Skolverket (koulutoimi) ja OECD eiv\u00e4t ole t\u00e4t\u00e4 huomioineet, mutta se todistaa Heller-Sahlgrenin mielest\u00e4 vain sen, ett\u00e4 kyseiset elimet ovat merkityksett\u00f6mi\u00e4 ratkottaessa koulutuskriisi\u00e4 ja sen ratkaisua.<\/em><\/p>\n

Maahanmuutto ei kuitenkaan voi selitt\u00e4\u00e4 koko Pisa-surkeutta,\u00a0sill\u00e4\u00a0sen vaikutukset kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4. P\u00e4\u00e4asiallinen selitys n\u00e4ytt\u00e4isi olevan uusi koulukulttuuri ja pedagogiikka.<\/em><\/p>\n

Toisesta maailmansodasta l\u00e4htien on progressivismi pit\u00e4nyt koulutuspolitiikkaa kuristusotteessa. Faktapohjaisen opiskelun \u00a0ja perinteisen opettaja-oppilas -suhteen\u00a0on katsottu est\u00e4v\u00e4n syvempien tietojen oppimista ja tappavan ilon koulusta. L\u00e4\u00e4ke t\u00e4h\u00e4n on luonnollisesti ollut se, ett\u00e4 opettajan t\u00e4ytyy per\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja antaa oppilaan itse etsi\u00e4 tietoa. Kaikki oppilaiden v\u00e4list\u00e4 kilpailua lis\u00e4\u00e4v\u00e4t elementit, kuten l\u00e4ksyt ja todistukset on poistettava. Kuriin ja tottelevaisuuten keskittymist\u00e4 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4. Ruotsissa progressivismin suosio kasvoi tasaisesti sotien j\u00e4lkeen ja saavutti huippunsa vuoden 1994 opetussuunnitelmauudistuksessa, jossa oppilaan vaikutusvalta opetuksessa kasvoi. Omasta ty\u00f6st\u00e4 tuli standardi ja opettajan rooli pieneni.<\/em><\/p>\n

Ongelma vain on siin\u00e4, ett\u00e4 Heller-Sahlgrenin mukaan progressivismi on h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4. Kansantaloustieteellinen tutkimus osoittaa, ett\u00e4 se voi johtaa voimakkaasti heikkeneviin tuloksiin. My\u00f6s kognitiivinen psykologia vastustaa progressiivista ajatusta oppimisesta. Progressivismi oli huono teoria, jota ei koskaan vahvistettu empiirisesti. Sen puolestapuhujat ovat kuitenkin onnistuneet huijaamaan poliitikkoja oikealta vasemmalle.<\/em><\/p>\n

Progressivismin suosio johtuu Heller-Sahlgrenin mielest\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ruotsalainen yhteiskunta on vaurastumisen my\u00f6t\u00e4 tullut laiskaksi ja progressivismin ideat kolahtivat siksi. Vanhemmat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 halunneet, ett\u00e4 lapset joutuvat ponnistelemaan koulussa. Oli houkuttelevampaa vain painostaa opettajia antamaan parempia todistuksia kuin vaatia omilta lapsiltaan. Ongelma on se, ett\u00e4 paine ja stressi miellet\u00e4\u00e4n vain negatiiviseksi asiaksi. Ne kuitenkin kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siksi my\u00f6s toimivaan kouluun.<\/em><\/p>\n

Jotta ruotsalainen tietopohjainen koulu saataisiin j\u00e4lleenrakennettua vuoteen 2050 menness\u00e4, vaaditaan radikaaleja muutoksia. Opettajankoulutuksen on pohjauduttava ankaraan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimukseen, eik\u00e4 teoreettiseen h\u00f6lynp\u00f6lyyn. Vaatimus oppilaan vaikutusvallasta on poistettava. Opiskeluun kannustavat valtakunnalliset kokeet on otettava k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mieluiten uuden todistusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kanssa. Koulutuspolitiikassa on noustava nykyist\u00e4 valittamisen kulttuuria vastaan. Progressivismi lupasi ruotsalaisille sek\u00e4 iloiset ett\u00e4 osaavat oppilaat. Se johti kuitenkin heikentyneeseen ty\u00f6moraaliin, alasajettuun opettajan auktoriteettiin ja huonoihin opiskelutuloksiin. Vain t\u00e4ysipainoisella hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ideoita ja taustalla olevaa kulttuuria vastaan on mahdollista luoda ruotsalainen tietokoulu uudestaan.<\/em><\/p>\n

Kovaa teksti\u00e4 ja kovalta kuulostavia arvoja Heller-Sahlgrenilta varsinkin siin\u00e4 valossa, ett\u00e4 Suomessa tehd\u00e4\u00e4n paraikaa opetussuunnitelmaty\u00f6t\u00e4 ja suuntaus n\u00e4ytt\u00e4isi olevan entist\u00e4 enemm\u00e4n oppilaan vaikutusvallan lis\u00e4\u00e4miseen ja itsen\u00e4isen tiedonetsinn\u00e4n suuntaan ja samalla opettajajohtoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseen. Eli ollaan menossa siihen suuntaan, jota Heller-Sahlgren pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin ep\u00e4onnistuneena. En annakaan h\u00e4nen ajatuksilleen tilaa siksi, ett\u00e4 haluaisin Suomen jatkavan entiseen malliin. P\u00e4invastoin; olen Ruotsissa vaikuttunut nimenomaan itsen\u00e4isen opiskelun ja ajattelun asemasta ja oppiaineiden rajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4.\u00a0Luulenkin, ett\u00e4 Ruotsin ep\u00e4onnistuminen ei johtunut ideologiasta, vaan sen huonosta toteutuksesta. Ei oppimisen ja vaikutusvallan siirt\u00e4minen lapsille tarvitse tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 elet\u00e4\u00e4n kuin pellossa ja annetaan kaikkien tehd\u00e4 mit\u00e4 haluaa. Oppimista t\u00e4ytyy ohjata ja johtaa ja saada se motivoitumattominkin aines kiinnostumaan. Vanhempien kanssa on teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta ei saa antaa vanhempien sanella, miten asiat tehd\u00e4\u00e4n. Kannatan itsekin selkeit\u00e4 rajoja ja j\u00e4rjestyst\u00e4, mutta niiden puitteissa voi oppia my\u00f6s uudella, v\u00e4hemm\u00e4n ulkoa opettelua vaativalla tavalla. \u00c4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 on yleens\u00e4 joku keskitie, jossa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rip\u00e4iden parhaat ideat. Siksi Suomessa kannattaakin muistaa, ett\u00e4 koko pakettia ei tarvitse laittaa uusiksi. Korjatkaa vain ne huonosti toimivat osat ja s\u00e4ilytt\u00e4k\u00e4\u00e4 Pisa-mallimaan vahvuudet.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen blogissani aiemmin jo todennut, ett\u00e4 Ruotsin Pisa-tulokset ovat laskeneet samaa tahtia…<\/p>\n","protected":false},"author":74,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,10,1],"tags":[65,100,123,152,164,168,186],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":42},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/126"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/users\/74"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/comments?post=126"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":533,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions\/533"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/media?parent=126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/categories?post=126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/tags?post=126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}