{"id":231,"date":"2016-03-30T16:28:38","date_gmt":"2016-03-30T13:28:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/festkusten\/?p=231"},"modified":"2018-02-28T09:30:53","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:53","slug":"kasvatustieteen-professori-puolustaa-opettajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/kasvatustieteen-professori-puolustaa-opettajia\/","title":{"rendered":"Kasvatustieteen professori puolustaa opettajia"},"content":{"rendered":"<p>Koulukeskustelu on k\u00e4ynyt viime aikoina Suomessakin kiihke\u00e4n\u00e4. Aluksi Maarit Korhonen kirjoitti blogissaan, ett\u00e4 VAKAVA-koe (kyll\u00e4, se on todellakin sen niminen, eik\u00e4 vitsi) seuloo v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia, liian teoreettisia persoonia opettajankoulutukseen. Muutama p\u00e4iv\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s Hesarin tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki kirjoitti <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1458711351815\">kolumnissaan<\/a>, ett\u00e4 opettajankoulutukseen valitaan v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia, liian sosiaalisia persoonia. Kaksi toisistaan radikaalisti poikkeavaa n\u00e4kemyst\u00e4. Ruukin kirjoitus tuottikin vastareaktiona useita blogikirjoituksia, joista itse luin ainakin Elina Tuomen ja Maarit Korhosen napakat vastineet.<\/p>\n<p>G\u00f6teborgissa keskustelu py\u00f6rii\u00a0<em>Skolinspektionenin\u00a0<\/em>arvioiden ja mielipiteiden ymp\u00e4rill\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne saa varauksetonta kannatusta kent\u00e4ll\u00e4. Varsinainen polemiikki syntyikin, kun lukion matematiikan opettaja 30 vuoden opettajakokemuksellaan erehtyi kirjoittamaan <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.gp.se\/nyheter\/debatt\/1.3028369-oftast-elevernas-eget-fel-att-de-inte-klarar-gymnasiet\">mielipidekirjoituksen<\/a>, jossa h\u00e4n sanoi olevan useimmiten oppilaan oma vika, jos t\u00e4m\u00e4 ei l\u00e4p\u00e4ise lukiota. Ruotsissahan kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on sellainen, ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4isi jatkaa peruskoulun j\u00e4lkeen lukioon, jossa on sitten valittavana erilaisia linjoja korkeakoululinjasta ammatillisiin.<\/p>\n<p>Matematiikan opettaja viittasi ennen kaikkea oppilaiden asenneongelmiin, joista vain pieni osa pohjautui h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oppimisen vaikeuksiin. Muuten h\u00e4n oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 on liian paljon oppilaita, joita ei vain syyst\u00e4 tai toisesta kiinnosta oppia esimerkiksi matematiikkaa ja siksi he h\u00e4iritsev\u00e4t \u00a0tunteja ja samalla tekev\u00e4t oppimisen vaikeaksi my\u00f6s niille, \u00a0jotka haluavat oppia. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti n\u00e4m\u00e4 mielipiteet saivat aikaan somemyrskyn, jonka johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 oli, ett\u00e4 tee opetuksestasi kiinnostavampaa. My\u00f6s\u00a0<em>Skolinspektionen\u00a0<\/em>reagoi ja <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.gp.se\/nyheter\/debatt\/1.3034095-elevens-larande-skolans-ansvar\">vastasi<\/a> opettajan kirjoitukseen toteamalla, ett\u00e4 oppilaan motivoiminen opiskeluun ja oppimishalun her\u00e4tt\u00e4minen ovat yksiselitteisesti koulun ja opettajien teht\u00e4vi\u00e4, eik\u00e4 vastuuta voi s\u00e4lytt\u00e4\u00e4 oppilaalle. Jos n\u00e4in tekee, syyllistyy l\u00e4hes virkavirheeseen.<\/p>\n<p><em>Skolinspektionenin\u00a0<\/em>vastaus ei ilahduttanut G\u00f6teborgin yliopiston kasvatustieteen professori Jonas Linderothia. Kuten Kari Uusikyl\u00e4 usein Suomessa (viimeksi t\u00e4m\u00e4n aamun Hesarissa), h\u00e4n asettui puolustamaan opettajia ja otsikoi mielipidekirjoituksensa <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/m.gp.se\/nyheter\/debatt\/1.3036806-finns-det-en-grans-for-vad-en-larare-skall-kunna-gora-?utm_source=t.co&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=redirect\">Onko mit\u00e4\u00e4n rajaa sille, mit\u00e4 opettajan t\u00e4ytyy pysty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n?<\/a>\u00a0Siin\u00e4 h\u00e4n ihmettelee mm.\u00a0<em>Skolinspektionenin\u00a0<\/em>n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 lukiolaisen ep\u00e4onnistuminen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti koulun syyt\u00e4 ja ett\u00e4 opettajan oletetaan voivan kompensoida kaikki ne ongelmat, joita nuoren ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi olla. Professori Linderoth kysyykin, mit\u00e4 lukio-opettajaa jahtaava joukko haluaa opettajan tekev\u00e4n, jos oppilas lintsaa, ei tee teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n tai kuuntele, kun asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tunnilla. H\u00e4n kysyy, miten koulutarkastajat ja muut kriitikot tekisiv\u00e4t oppituntinsa niin kiinnostaviksi, ett\u00e4 kaikki oppilaat hoitaisivat kouluty\u00f6ns\u00e4 moitteettomasti. Linderoth pohtii, odotetaanko opettajien tekev\u00e4n kuten Michelle Pfeiffer -90-luvun hittileffassa Levottomat sielut, jossa h\u00e4n pukeutui nahkatakkiin, piti karatetunteja ja teki kotik\u00e4yntej\u00e4.<\/p>\n<p>Arvostan professori Linderothia, koska h\u00e4n uskalsi puolustaa opettajia. On v\u00e4\u00e4rin, jos aikuisten v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa ei saa sanoa, ett\u00e4 on oppilaita, joiden oppimisen este on asenneongelma. Se, mist\u00e4 asenneongelma johtuu, tulee yritt\u00e4\u00e4 ratkaista, mutta automaattivastaus ei saa olla, ett\u00e4 opetus on liian tyls\u00e4\u00e4 ja syy on opettajan. Olen itse n\u00e4hnyt paljon lapsia ja nuoria, joiden p\u00e4\u00e4 on kuormittunut koulun ulkopuolisista asioista niin rankasti, ett\u00e4 on ihan sama, mit\u00e4 opettaja luokassa tekee. Kapasiteetti ei vain siin\u00e4 tilanteessa riit\u00e4 oppimiseen. On my\u00f6s ollut oppilas, joka sanoo, ett\u00e4 &#8220;sun on turha yritt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tai tehd\u00e4 eri tavalla, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4 ei nappaa, koska t\u00e4\u00e4 on koulu&#8221;. Ei n\u00e4idenk\u00e4\u00e4n oppilaiden kohdalla voi heitt\u00e4\u00e4 hanskoja tiskiin ja lopettaa yritt\u00e4mist\u00e4, mutta yksipuolinen opettajan syyllist\u00e4minen on v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koulukeskustelu on k\u00e4ynyt viime aikoina Suomessakin kiihke\u00e4n\u00e4. Aluksi Maarit Korhonen kirjoitti blogissaan,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":74,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,10,20,1],"tags":[60,100,102,119,139,148,154],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":42},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/231"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/users\/74"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/comments?post=231"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":518,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/231\/revisions\/518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/media?parent=231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/categories?post=231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/tags?post=231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}