<\/p>\n
Kukaan musiikkia v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n seuraava ei ole voinut v\u00e4ltty\u00e4 silt\u00e4 faktalta, ett\u00e4 Ruotsissa osataan tehd\u00e4 pophittej\u00e4. Jatkumoa on ollut viimeist\u00e4\u00e4n Abbasta l\u00e4htien ja loppua ei n\u00e4y. Itselleni ehk\u00e4 ensimm\u00e4iset tuttavuudet olivat 1970-80-luvun taitteen hitit Sommartider ja Ooa hela natten, vaikka ne eiv\u00e4t isommin kolahtaneetkaan. Jo tuolloin ruotsalaiset osasivat sek\u00e4 massahoilaukset ett\u00e4 laadukkaammat hitit. Yhteist\u00e4 oli tarttuva melodia, hyv\u00e4 tuotanto ja kyky myyd\u00e4 tuote. Aika monet n\u00e4ist\u00e4 -80-luvun paremmista biiseist\u00e4 olen l\u00f6yt\u00e4nyt vasta aikuisi\u00e4ll\u00e4, kuten Secret Servicen Flash In The Nightin<\/a> tai Adolphson & Falkin\u00a0Stockholmsserenadin.<\/a><\/p>\n -90-luku hujahti ruotsinkielisen musiikin osalta aikalailla ohi. Englanniksi laulaneet Roxette ja The Cardigans dominoivat maailman listoilla, mutta eiv\u00e4t Nina Perssonin ihanuutta lukuunottamatta vakuuttaneet minua. Kentin l\u00f6ysin, mutta se oli minulle liian synkk\u00e4\u00e4, jotta olisin innostunut todella. Enk\u00e4 edes ymm\u00e4rt\u00e4nyt Eskilstunan murretta tarpeeksi hyvin. \u00a0Porttiteoria ruotsinkieliseen musiikkiin toteutui vasta hip hopin kautta. Jostain syyst\u00e4 ymm\u00e4rsin maahanmuuttaja\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 heti paljon paremmin kuin Joakim Bergi\u00e4 ja aloin pikkuhiljaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 r\u00e4pin kautta my\u00f6s muuta ruotsalaista musiikkia ja t\u00e4rkein l\u00f6yt\u00f6 oli H\u00e5kan Hellstr\u00f6m. Suomirokkia ja -poppia en ole koskaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mutta ruotsalaisen musan sielunmaisema selkeine englantilaisvaikutteineen alkoi koskettaa enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n.<\/p>\n En kirjoita mit\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 historiikkia tai kuvausta H\u00e5kanista, koska\u00a0ajatus t\u00e4ss\u00e4 bloggauksessa on esitell\u00e4 muita tutustumisen arvoisia, ruotsiksi laulavia artisteja, mutta muutaman sanan Ruotsin suurin t\u00e4hti ansaitsee siksikin, ett\u00e4 on G\u00f6teborgista. H\u00e4n aloitti uransa Broder Daniel -yhtyeen rumpalina ja siirtyi soolouralle vuonna 2000 julkaisten albumin K\u00e4nn Ingen Sorg F\u00f6r Mig G\u00f6teborg, mutta meid\u00e4n perheen ensimm\u00e4inen\u00a0H\u00e5kan-levy oli veljeni vaimolleni v\u00e4it\u00f6slahjaksi antama vuoden 2005 Ett Koliksbarns Bek\u00e4nnelser, jonka listaykk\u00f6seksi kavunnut hitti\u00a0En Midsommarnattsdr\u00f6m<\/a>\u00a0on valtavan hieno pop-biisi. Vihaajat sanovat H\u00e5kanin laulavan falskisti ja juuri sit\u00e4 fanit rakastavat niin paljon, ett\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n G\u00f6teborgissa kova kisa siit\u00e4, kumpi saa stadionkonsertteihinsa enemm\u00e4n katsojia, Bruce Springsteen vai H\u00e5kan? Bruce taitaa olla niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska otti ohjelmaansa kolmannen keikan. H\u00e5kanilta on tulossa uusi ep, 1974, jonka toinen biisi Hon \u00e4r runaway<\/a> julkaistiin perjantaina.<\/p>\n Mutta\u00a0lopulta siihen p\u00e4\u00e4asiaan eli\u00a0niihin ruotsiksi laulaviin, tutustumisen arvoisiin artisteihin, joista muutaman nostan esille t\u00e4ss\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 musiikkia l\u00f6ytyy\u00a0Spotify-soittolistalta.<\/a> Adam Chiapponi saa kunnian aloittaa. H\u00e4nen kauniin Tr\u00e5kigt liv<\/a> -kappaleensa kohokohta on vertaus suhteen muuttumisesta: ”\u00c5h du var som ett doftljus, men du blev som en skogsbrand” eli ”olit kuin tuoksukynttil\u00e4, mutta sinusta tuli kuin mets\u00e4palo”.<\/p>\n Jonas Bergsten\u00a0<\/a>\u00a0on uumajalainen kitarapoppari, jonka uudelta levylt\u00e4 voisin valita monta laulua listalle. Esim. ex-tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4n uudesta poikakaverista kertova Snutansikten on osuvasti nimetty, Kytt\u00e4naama. Biisin\u00e4 parempi on kuitenkin Ingen av oss \u00e4r v\u00e4l h\u00e4rd p\u00e5 riktigt<\/a>, jonka kertos\u00e4keess\u00e4 soi northern soul -perinne.<\/p>\n Toinen Jonas eli G\u00f6teborgin poika Jonas Lundqvist<\/a>\u00a0on pitk\u00e4lle p\u00e4\u00e4laelle ulottuvine kaljuineen ja kiharaisine takatukkineen v\u00e4hemm\u00e4n rokin n\u00e4k\u00f6inen, mutta Den som ser havetin<\/a>\u00a0vihellysintroon (joka kuuluu my\u00f6hemminkin) j\u00e4\u00e4 popmelodioiden arvostaja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti koukkuun.<\/p>\n Kotikuntani Stenungsundin oma poika Viktor Olsson<\/a> on tehnyt mahtavan romanttisen ja sentimentaalisen\u00a0kotiseutulaulun nimelt\u00e4- yll\u00e4tys, yll\u00e4tys – Stenungsund. Siit\u00e4 ei l\u00f6ydy youtubessa kuin akustinen versio, mutta laitan sen soittolistalle. Biisi alkaa s\u00e4keell\u00e4 ”Dom facklar p\u00e5 industrierna”, joka kiteytt\u00e4\u00e4 samantien, mist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kyse: teollisuusalueella liekitet\u00e4\u00e4n eli pitkist\u00e4 piipuista loistavat korkeat liekit valaisevat parhammillaan (tai pahimmillaan) koko \u00f6isen taivaan. Viktorin uusin sinkku Mil av ljus<\/a>\u00a0 on Stenungsundia reippaampi, mutta yht\u00e4 lailla sentimentaalinen poplaulu.<\/p>\n G\u00e4vlel\u00e4inen Min Stora Sorg<\/a>\u00a0eli Ann-Sofie Lundin on mystinen tapaus. En osaa luokitella h\u00e4nt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n genreen kuuluvaksi. Omat biisit menev\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 taiderokin puolelle, mutta toisaalta h\u00e4n on fiitannut my\u00f6s rap-levyill\u00e4. Anso & John\u00a0<\/a>\u00a0on helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4nen tuotantoaan.<\/p>\n Porvoolaistaustaisen Love Antellin<\/a>\u00a0b\u00e4ndi Florence Valentin on ikivanha tuttu itselleni, mutta Suomen tv:ss\u00e4kin suomalaisia juuriaan etsinyt Love on tehnyt musiikkia my\u00f6s soolona ja t\u00e4m\u00e4 Barn av Amerika<\/a>\u00a0on ehdoton suosikkini lapsikuoroineen ja\u00a0jousineen ja onhan se muutenkin ihan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n sielukas biisi.<\/p>\n Ruotsin kulttuuriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja erityisesti musiikintekij\u00f6iss\u00e4 vaikuttaa lukuisia ruotsinsuomalaisia. Erityisesti r\u00e4pp\u00e4reiden \u00e4idit ruukaavat olla suomalaisia. Joskus is\u00e4tkin. Tukholmalainen Aleks<\/a>\u00a0eli Aleksandar Manojlovic ei ole p\u00e4\u00e4ssyt el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n helpolla, sill\u00e4 h\u00e4nen montenegrolainen is\u00e4ns\u00e4 l\u00f6ydettiin ammuttuna pornoklubin pit\u00e4j\u00e4n ja gangsteripomo Mille Markovicin <\/a>ravintolan kellarista, kun Aleks oli vain 10 vuotta. Suomalainen \u00e4iti taas kuoli 10 vuotta my\u00f6hemmin eli Aleksin ollessa 20. H\u00e4net tunnetaan erityisesti r\u00e4pp\u00e4reiden taustalaulajana ja h\u00e4n tekee soolonakin r’n’b-tyylist\u00e4 musiikkia, mutta rakkaudenosoitus Tukholmalle, STHLM<\/a>, menee popistakin.<\/p>\n Mielenkiintoinen tapaus on H\u00e5kan Hellstr\u00f6min l\u00e4hes 80-vuotias psykologi\u00e4iti Christina<\/a>, joka muutama vuosi sitten debytoi laulajana ja H\u00e5kaninkin kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehneen Bj\u00f6rn Olssonin<\/a> kanssa on syntynyt hienoa materiaalia, joka on velkaa yht\u00e4 lailla ruotsalaiselle laulelmalle kuin modernille popmusiikillekin, esimerkkin\u00e4 vaikka San Francisco<\/a>.<\/p>\n Hyvi\u00e4 biisej\u00e4 riitt\u00e4isi blogattavaksi vaikka koko y\u00f6ksi, mutta johonkin on lopetettava ja n\u00e4in\u00e4 aikoina mik\u00e4\u00e4n ei ole parempi lopetus kuin eilen osana nettivihan vastaista kampanjaa julkaistu uusi versio Weeping Willows -laulaja Magnus Carlsonin<\/a>\u00a0soulbiisist\u00e4 Jag hatar hat<\/a>, jossa mukaan on liittynyt my\u00f6s Molly Sand\u00e9n<\/a>.<\/p>\n