{"id":266,"date":"2016-05-03T12:21:51","date_gmt":"2016-05-03T09:21:51","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/festkusten\/?p=266"},"modified":"2018-02-28T09:30:52","modified_gmt":"2018-02-28T07:30:52","slug":"opettajuuden-palautus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/opettajuuden-palautus\/","title":{"rendered":"Opettajuuden palautus"},"content":{"rendered":"<p>Joskus viikko sitten Twitter-tilini uutisvirtaan ilmestyi ruotsalaisen opettajan <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/SOJohanSO\/status\/723496828143058944\">tviitti<\/a>, johon h\u00e4n oli kopioinut er\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Facebook-statuksen liittyen kokemuksiin Suomen kouluvierailulta. Kokemukset Suomesta olivat todella positiivisia ja oman kokemukseni mukaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4asiassa allekirjoitettavissa lukuun ottamatta 12-14 oppilaan ryhmi\u00e4, jota kommentoinkin tviitin vastausketjuun.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"\" src=\"https:\/\/pbs.twimg.com\/media\/Cgpgh-EWsAELyST.jpg:large\" width=\"344\" height=\"236\" \/><\/p>\n<p>Anonyymi ruotsalaisopettaja vastasi statuksessaan kollegoidensa kysymykseen, miten koulu Suomessa eroaa ruotsalaisesta. Opettajan mukaan &#8220;niiin paljon&#8221;, mutta h\u00e4n listasi joitain olennaisia kohtia:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Opettaja on ehdoton auktoriteetti.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Oppitunti on pyh\u00e4. Oppilaat eiv\u00e4t kysy, koska tunti loppuu, eiv\u00e4t mene vessaan tunnin aikana, eiv\u00e4t juttele merkitt\u00e4v\u00e4sti kavereiden kanssa , eiv\u00e4t k\u00e4y kuraattorilla jne. Oppilaat kuuntelevat ja seuraavat!<\/strong><\/li>\n<li><strong>Jos oppilas v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa \u00a0erityisopettajan luona, h\u00e4n ei jatkossa p\u00e4\u00e4se sinne. L\u00e4ksyt ja kouluty\u00f6 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on hoidettava, jos haluaa erityisopettajan tunneille.<\/strong><\/li>\n<li><strong>L\u00e4ksyjen olemassaoloa ei kyseenalaisteta.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Kun on v\u00e4litunti, oppilaat eiv\u00e4t l\u00f6h\u00f6\u00e4 sohvilla, vaan menev\u00e4t ulos pelaamaan jotain ja aktivoivat itse\u00e4\u00e4n raittiissa ilmassa.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Pienet ryhm\u00e4t. Tapasimme l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n 12-14 oppilaan ryhmi\u00e4 (poikkeuksena yksi oppitunti viikon aikana)<\/strong><\/li>\n<li><strong>Ei hyppytunteja.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Ei peruttuja tunteja.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Vain p\u00e4tevi\u00e4 opettajia, my\u00f6s sijaiset.<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Lopuksi h\u00e4n viel\u00e4 mainitsi:<\/p>\n<p><strong>On varmasti erilaisia kouluja, mutta n\u00e4in oli siin\u00e4 koulussa, jossa vierailimme. Kyseess\u00e4 oli kaiken lis\u00e4ksi iso koulu, noin 600 oppilasta.<\/strong><\/p>\n<p>Kaikki, jotka itse ty\u00f6skentelev\u00e4t koulussa tai joilla on lapsia, tiet\u00e4v\u00e4t toki, ett\u00e4 noin ihanteellinen ei totuus aina ja joka paikassa ole. Siit\u00e4 kertoo my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 Yle Jyv\u00e4skyl\u00e4n <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/yle.fi\/uutiset\/opettajat_uupuvat_kasvaviin_kouluhairioihin__laakkeeksi_vaaditaan_resurssien_palauttamista\/8853897\">kysely<\/a>. Anonyymin opettajan havainnot kertovat silti, kuinka suuri koulukulttuurien ero Suomen ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4 on. Opettaja ei ole innostunut hienoista metodeista tai materiaaleista, vaan siit\u00e4, miten koulussa ollaan.<\/p>\n<p>Opettajuus, opettajan rooli ja koulujen tilanne ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ovat muutenkin puhututtaneet viime aikoina.\u00a0<em>L\u00e4rarnas Riksf\u00f6rbund<\/em>in\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.gp.se\/nyheter\/debatt\/v%C3%A5ldet-mot-l%C3%A4rarna-m%C3%A5ste-f%C3%A5-ett-slut-1.189314\">selvityksen<\/a>\u00a0mukaan nelj\u00e4sosa ruotsalaisopettajista on altistunut ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n uhkatilanteille, v\u00e4kivallalle, seksuaaliselle ahdistelulle tai loukkauksille. 40 prosenttia opettajista on uhkailtu ilmoituksen tekemisell\u00e4\u00a0<em>Skolinspektionen<\/em>iin. Ilmoituksen tekemisell\u00e4 uhkailu johtaa siihen, ett\u00e4 osa opettajista ei uskalla puuttua riita- ja tappelutilanteisiin. Enemm\u00e4n kuin 3\/4 opettajista on\u00a0<em>Skolv\u00e4rlden<\/em>in kyselyn mukaan miettinyt opettajan ammatista luopumista ja 50 000 opettajaa on jo lopettanut. Ei siis ihme, jos anonyymi Suomen vierailija oli vaikuttunut suomalaisen opettajan auktoriteettiasemasta, vaikka itse joskus koemme sen heikentyneen vuosien mittaan.<\/p>\n<p>Opettajan auktoriteetti ja oppilaan osallistaminenhan eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia vaan toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 asioita. Jostain kumman syyst\u00e4 Ruotsin kouluissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilanne menneen siihen, ett\u00e4 <em>Skolinspektion<\/em>in my\u00f6t\u00e4mielisell\u00e4 tuella opettajilta on otettu viimeisetkin auktoriteetin rippeet pois ja annettu ne oppilaille ja vanhemmille ja siit\u00e4 tilanteesta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t monessa koulussa k\u00e4rsiv\u00e4n kaikki.<\/p>\n<p>Expressenin Ann-Charlotte Marteukselle mitta on tullut niin t\u00e4yteen, ett\u00e4 h\u00e4n otsikoi 20.4. julkaistun p\u00e4\u00e4kirjoituksensa\u00a0<em><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.expressen.se\/ledare\/ann-charlotte-marteus\/krankthetskulturen-hotar-hela-skolan\/\">Kr\u00e4nkthetskulturen hotar hela skolan<\/a>\u00a0<\/em> eli Loukkaamis- tai loukkaantumiskulttuuri uhkaa koko koulua.\u00a0Siin\u00e4 h\u00e4n viittaa LR:n ja <em>Skolv\u00e4rlden<\/em>in kyselyihin ja nime\u00e4\u00e4 <em>Skolinspektionen<\/em>in loukkaustoimistoksi, joka tulisi lakkauttaa tai muuten opettajiksi ryhtyv\u00e4t vain masokistit ja typerykset. Marteus kokee, ett\u00e4 oppilailla ja vanhemmilla on j\u00e4ttim\u00e4inen ylivalta opettajiin. Jos heit\u00e4 ei kohdella heit\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, he uhkaavat koulunvaihdolla (joka ei minua opettajana haittaisi) tai loukkausilmoituksen tekemisell\u00e4. Sen voi tehd\u00e4 helposti nettikaavakkeella. Marteuksen mielest\u00e4 aivan liian helposti.<\/p>\n<p>Ymm\u00e4rr\u00e4n Marteusta. <em>Skolinspektionen<\/em>in lapsi- ja oppilasasiamiehen (BEO) 10-sivuisessa\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.skolinspektionen.se\/globalassets\/publikationssok\/broschyrer\/beo-folder-vuxna.pdf\">esitteess\u00e4<\/a> on mainittu\u00a0<em>kr\u00e4nkningar\u00a0<\/em>(loukkaus, h\u00e4p\u00e4isy, &#8220;kiusaaminen&#8221;) 29 kertaa. Niin monta kertaa, ett\u00e4 Marteus ihmettelee, mit\u00e4 sana\u00a0edes tarkoittaa. Koululaissa se mainitaan 27 kertaa ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n siell\u00e4 n\u00e4in: &#8220;Loukkaava kohtelu: k\u00e4yt\u00f6s, joka loukkaa lapsen tai oppilaan arvokkuutta&#8221;. Loukkaaminen siis m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n loukkaamiseksi. Ja koska m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen, mik\u00e4 tahansa voidaan kokea loukkaavaksi. Luottamusmies <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.dn.se\/sthlm\/hot-och-anmalningar-okar-larare-skrams-till-tystnad\/\">kertoo<\/a>, ett\u00e4 ilmoituksen tekemisell\u00e4 uhkailuun tai sen tekemiseen voi riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas ei ole tyytyv\u00e4inen siihen ryhm\u00e4\u00e4n, mihin opettaja on h\u00e4net ryhm\u00e4t\u00f6iss\u00e4 laittanut, opettaja pyyt\u00e4\u00e4 laittamaan puhelimen pois, pyyt\u00e4\u00e4 olemaan hiljaa tai huomauttaa siit\u00e4, jos oppilas on unohtanut ty\u00f6v\u00e4lineens\u00e4. Osa\u00a0opettajista ahdistuu kaikesta t\u00e4st\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 menee tuntien v\u00e4lill\u00e4 koulun ulkopuolelle, etteiv\u00e4t joutuisi kohtaamaan oppilaita.<\/p>\n<p>Mit\u00e4\u00e4n uhkailuun\u00a0viittaavaa en onneksi ole omien lasten koulusta\u00a0kuullut. Ilmapiiri siell\u00e4 on p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4 ja opettajat mukavia ja yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4. Mutta se on kuulemma normaalia, ett\u00e4 osa opettajista ei puutu oppilaiden tekemisiin. Toisen tytt\u00e4ren suomalainen kaveri oli k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 ja l\u00e4hti\u00a0yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kouluun mukaan. Osa opettajista ei edes kysynyt, kuka olet ja mit\u00e4 teet t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kaveri\u00a0ihmetteli my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 osa oppilaista tuli ja meni kesken tunnin ilman, ett\u00e4 siihen puututtiin.\u00a0Yksi opettaja oli tytt\u00e4relt\u00e4 kysynyt, miten koulu ja opettajat eroavat Suomeen verrattuna ja tyt\u00e4r sanoi, ett\u00e4 ainakin vanhassa koulussa suurin osa opettajista otti henkil\u00f6kohtaisempaa kontaktia ja oli kiinnostunut my\u00f6s vapaa-ajan tekemisist\u00e4. Ruotsalainen opettaja my\u00f6nsi, ett\u00e4 n\u00e4in se on ja lukiossa kuulemma vain pahenee eli siell\u00e4 suurin osa opettajista vain tulee pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tunnin ja h\u00e4ipyy sen j\u00e4lkeen. Ei mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaista. Veikkaan, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4nkin on syyn\u00e4 ilmoitusten pelko. Ei uskalleta menn\u00e4 yht\u00e4\u00e4n oppilaan l\u00e4helle, koska pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se tulkitaan v\u00e4\u00e4rin ja taas l\u00e4htee ilmoitus<em> Skolinspektionen<\/em>ille.<\/p>\n<p>Ann-Charlotte Marteus haluaa, ett\u00e4 valtatasapaino k\u00e4\u00e4ntyy taas opettajan eduksi. Pois oppilaiden, vanhempien ja <em>Skolinspektionen<\/em>in k\u00e4sist\u00e4. Niin, ett\u00e4 opettaja uskaltaa taas olla opettaja, eik\u00e4 tarvitse pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 normaalia ty\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 joutuu ilmoituksen tai kantelun kohteeksi. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.svd.se\/lararnas-kompetensutveckling-gav-nytt-fokus\/om\/skolresan-lararna\">Opettajuuden vahvistuessa<\/a> vahvistuu my\u00f6s lasten oppiminen, koska erilainen h\u00e4irint\u00e4 ja sekoilu ei en\u00e4\u00e4 h\u00e4iritse oppimistilanteessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joskus viikko sitten Twitter-tilini uutisvirtaan ilmestyi ruotsalaisen opettajan tviitti, johon h\u00e4n oli&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":74,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,10,20,1],"tags":[34,100,150,194,220],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/pbs.twimg.com\/media\/Cgpgh-EWsAELyST.jpg","blog_id":42},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/266"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/users\/74"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/comments?post=266"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/266\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":514,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/266\/revisions\/514"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/media?parent=266"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/categories?post=266"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/tags?post=266"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}