Aikaisemmiss\u00e4 kirjoituksissani olen jo maininnut, ett\u00e4 koulukysymys oli paljon esill\u00e4 kun suunnittelimme muuttoa. Ruotsin koulujen heikko Pisa-menestys on tuttu juttu Suomenkin mediasta ja Ruotsin koulujen maine yleisestikin huono.\u00a0Erityisluokanopettajana asia kiinnosti ammatillisesti ja vanhempana siksi, ett\u00e4 lapsilleen haluaa, jos ei parasta, niin ainakin hyv\u00e4\u00e4. Osa\u00a0opettajista Suomessa oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 taantumisen vaaraa on ja suositteli, ett\u00e4 lapset hypp\u00e4isiv\u00e4t yhden luokan yli Ruotsissa. Nuoremman kohdalla teimmekin sen ratkaisun, ett\u00e4 aloitti syksyll\u00e4 Suomessa normaalisti kuudennen luokan, mutta meni t\u00e4\u00e4ll\u00e4 seiskalle. Ratkaisu johtui osin suomalaisopettajien suosituksista, osin siit\u00e4, ett\u00e4 saimme n\u00e4in tyt\u00f6t samaan kouluun, sill\u00e4 valitsemassamme koulussa on vain luokat 7-9. Jossain muualla olisi ollut my\u00f6s F-9, 4-9 tai 6-9 kouluja.<\/p>\n
Mutta onko koulu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kriisiss\u00e4? OECD:n ja ruotsalaisten itsens\u00e4 mukaan<\/a>\u00a0on. Syyksi tarjotaan ennen kaikkea kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n remonttia, jossa valtion kontrolloimasta, tasa-arvoisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 siirryttiin kuntajohtoiseen malliin. Osa kunnista ei haasteesta selvinnyt. Samalla opetuksen j\u00e4rjestely vapautettiin my\u00f6s yksityisille toimijoille ja vapaakoulut (friskolor<\/a>) p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kilpailemaan “asiakkaista”, jolloin joillekin alueille muodostui kahden kerroksen kouluja eli kunnalliset koulut ja vapaakoulut. Opettajan ammatin arvostus l\u00e4hti laskuun ja syntyi\u00a0opettajapula<\/a>. Niin suuri, ett\u00e4 itse\u00e4ni, suomalaista maahanmuuttajaa, pyydettiin saman tien t\u00f6ihin, kun k\u00e4vimme tytt\u00f6jen kanssa tutustumassa uuteen kouluun.<\/p>\n Olen ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vasta niin v\u00e4h\u00e4n aikaa, ett\u00e4 oma n\u00e4kemykseni koulukriisist\u00e4 perustuu mediasta saatuihin tietoihin ja lasten kertomaan. N\u00e4kemys tarkentuu, kun aloitan ty\u00f6t. Muutamaan erikoisuuteen olen kiinnitt\u00e4nyt huomiota ja yksi on palkkaus. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 opettajat neuvottelevat oman palkkansa tietyiss\u00e4 raameissa. Hyv\u00e4\u00e4 siin\u00e4 on ainakin teoriassa se, ett\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 hyvin, on mahdollista kasvattaa omaa markkina-arvoaan ja saada arvostusta paremman palkan muodossa. Lieveilmi\u00f6n\u00e4 olen ollut havaitsevinani, ett\u00e4 osa opettajista ei ehk\u00e4 sitoudu pysym\u00e4\u00e4n samassa koulussa pitk\u00e4\u00e4n, vaan hakee palkankorotusta kouluja vaihtamalla. Oppilaiden kannalta opettajien suuri vaihtuvuus ei ole hyv\u00e4 asia ja lis\u00e4\u00e4 omalta osaltaan ty\u00f6rauha- ja viihtyvyysongelmia. Omien lasten kokemuksissa ty\u00f6rauhaongelma ja vallan antaminen lapsille onkin Suomea suurempi ja oikeastaan ainoa nykyisess\u00e4 koulussa viihtyvyytt\u00e4 laskeva tekij\u00e4. Ty\u00f6rauhaongelma taas voi osittain\u00a0selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 opettajat eiv\u00e4t viihdy ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kohu-uutiset<\/a>\u00a0kaaoksen vallassa olevista kouluista ja miljoonan kruunun\u00a0uhkasakoista<\/a>\u00a0kunnalle kuulostavat hurjilta. G\u00f6teborgs-Postenin\u00a0grafiikasta<\/a>\u00a0taas n\u00e4kee, ett\u00e4 G\u00f6teborgin koulujen v\u00e4lill\u00e4 on valtavat erot: parhaassa koulussa 98,2% ysiluokkalaisista sai viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4ksytyn todistuksen kaikissa aineissa ja siten t\u00e4yden lukiokelpoisuuden, kun huonoimmassa koulussa vain 18,5%. Koko G\u00f6teborgissa l\u00e4p\u00e4isyprosentti oli 66,3 ja meid\u00e4n pikkukuntamme kolmessa eri yl\u00e4koulussa\u00a0muistaakseni 90-95% jokaisessa. N\u00e4iden numeroiden ja kohu-uutisten valossa voidaan sanoa, ett\u00e4 kriisi on tosiasia ja kriisist\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t ne lapset, joilla ei ole mahdollisuutta valita. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 eriytymist\u00e4 entuudestaan. Joillain alueilla kriisi n\u00e4kyy kunnallisten koulujen niin huonona maineena, ett\u00e4\u00a0400 oppilaan vapaakouluun on jonossa\u00a01300 oppilasta<\/a>\u00a0ja joihinkin vapaakouluihin jonotetaan jo\u00a0synnytyslaitokselta<\/a>\u00a0alkaen. Jossain taas bisnesmieless\u00e4 perustetut vapaakoulut ovat niin vasemmalla k\u00e4dell\u00e4 hoidettuja, ett\u00e4 Koulutarkastus\u00a0sulkee ne<\/a>\u00a0tilap\u00e4isesti.<\/p>\n Oman ty\u00f6llistymiseni kannalta koulun kriisi on hyv\u00e4 asia. Kielitaidon puutteet eiv\u00e4t haittaa, jos en ryhdy liian valikoivaksi ty\u00f6n suhteen. Koska omaan kattavan kokemuksen haastavien oppilaiden opettamisesta ja kohtaamisesta, haluaisin ihan mielenkiinnostakin k\u00e4yd\u00e4 jossain kohu-uutisten kouluista. En vain p\u00e4llistelem\u00e4ss\u00e4 ja pudistamassa p\u00e4\u00e4t\u00e4ni, vaan erityisopetuksen konsultin roolissa tekem\u00e4ss\u00e4 havaintoja ja synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keskustelua, jonka pohjalta ruotsalaiset saisivat uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ratkaista ongelmat.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aikaisemmiss\u00e4 kirjoituksissani olen jo maininnut, ett\u00e4 koulukysymys oli paljon esill\u00e4 kun suunnittelimme…<\/p>\n","protected":false},"author":74,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,10,20,1],"tags":[100,101,124,151,186,223,239],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":42},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/33"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/users\/74"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":542,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions\/542"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}