{"id":549,"date":"2018-02-28T16:30:03","date_gmt":"2018-02-28T14:30:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/?p=549"},"modified":"2018-02-28T16:30:03","modified_gmt":"2018-02-28T14:30:03","slug":"euroopan-brasilia-tarina-sagal-husseinista-ja-hjallbon-lahiosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/euroopan-brasilia-tarina-sagal-husseinista-ja-hjallbon-lahiosta\/","title":{"rendered":"Euroopan Brasilia – tarina Sagal Husseinista ja Hj\u00e4llbon l\u00e4hi\u00f6st\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ruotsin l\u00e4hi\u00f6t ja ennen kaikkea niiden ongelmat kiinnostavat Suomessakin. Harva jaksaa kuitenkaan analysoida tarkemmin, miksi asiat ovat niinkuin ovat ja selitykseksi tarjotaan l\u00e4hinn\u00e4 populistien helppoa ja laiskaa \u201ckaikki johtuu maahanmuutosta\u201d -mantraa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Runsas maahanmutto on totta kai muokannut l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 ja koko ruotsalaista yhteiskuntaa, eiv\u00e4tk\u00e4 sen vaikutukset ole yksist\u00e4\u00e4n negatiivisia tai positiivisia. Negatiiviset puolet vain nousevat helpommin l\u00f6\u00f6ppeihin ja muokkaavat ihmisten kuvaa Ruotsista.Mutta se kuva ole yht\u00e4\u00e4n niin negatiivinen, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuu.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Perspektiivi\u00e4 siihen, miksi G\u00f6teborgin koilliset l\u00e4hi\u00f6t rakennettiin, mit\u00e4 niist\u00e4 piti tulla ja miksi niist\u00e4 ei tullutkaan sellaisia kuin piti, tarjoaa SVT:n hieno dokumentti Europas Brasilia<\/a>. Carl Pontus Hjorth\u00e9nin dokumentissa seurataan Hj\u00e4llbon eritt\u00e4in eriytyneess\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 asuvan somalialaistaustaisen nuoren naisen Sagal Husseinin uraa kilpanyrkkeilij\u00e4n\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4riopiskelijana. Samalla kun Hjorth\u00e9n kertoo Sagalin tarinaa, selvitt\u00e4\u00e4 Sagal l\u00e4hi\u00f6iden historiaa haastattelemalla eri l\u00e4hi\u00f6asiantuntijoita.<\/span><\/p>\n

[youtube https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=UDhuA4efq0A&w=560&h=315]<\/p>\n

 <\/p>\n

Taustana G\u00f6teborgin l\u00e4hi\u00f6iden rakentamiselle oli 1960-luvun suuri asuntopula teollisuuden samanaikaisen kasvun kanssa. Osa G\u00f6teborgia oli slummiutumassa. Vanhoissa puutaloissa ei ollut sis\u00e4vessaa ja suihkua ja asukkaat kertoivat, ett\u00e4 40 vuoteen ei oltu tehty mit\u00e4\u00e4n remonttia. G\u00f6teborgin vahvalla miehell\u00e4, Torsten Henriksonilla (S), oli visio: h\u00e4n halusi rakennuttaa G\u00f6teborgin koillisiin metsiin uuden kaupungin 200 000 ihmiselle. Esikuvana oli Brasilian metsiin rakennettu uusi p\u00e4\u00e4kaupunki Brasilia, jonne g\u00f6teborgilainen valtuuskunta l\u00e4hetettiin tutustumaan. Ja valtuuskunta haltioitui Le Corbusierin ideoiden inspiroimasta Brasiliasta niin, ett\u00e4 samanlaisen kaupungin rakentaminen Angeredin metsiin p\u00e4\u00e4tettiin aloittaa. Hulluimmissa visioissa G\u00f6teborgin n\u00e4htiin kasvavan Tukholman ohi ja siit\u00e4 puhuttiin tulevaisuuden Pohjolan p\u00e4\u00e4kaupunkina.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Hj\u00e4llbo oli ensimm\u00e4inen koillisista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 ja se rakennettiin vuoden 1970 hujakoilla. Siit\u00e4 piti tulla keskiluokan mallil\u00e4hi\u00f6 ja ulkomaalaisia valtuuskuntia ajatellen Hj\u00e4llbohon rakennettiin mm. tenniskentti\u00e4 talojen v\u00e4liin luomaan kuvaa ruotsalaisesta onnelasta. <\/span>Mutta unelma romahti<\/a> jo viidess\u00e4 vuodessa. Hj\u00e4llbosta ja muista Angeredin l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 oli pitk\u00e4 matka telakoille ja tehtaille ja ihmiset alkoivat kyll\u00e4sty\u00e4 ty\u00f6matkoihin. Miksi asua kerrostalossa l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4, kun yht\u00e4 hyvin voi muuttaa johonkin naapurikuntaan omakotitaloon ja ajella sielt\u00e4 samassa ajassa t\u00f6ihin. 1970-luvun alkupuolella G\u00f6teborgista muuttikin 20 000 ihmist\u00e4 omakotitaloihin mm. M\u00f6lnlyckeen ja Kungsbackaan. -70-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 40% Hj\u00e4llbon asunnoista oli tyhjill\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 tilannetta parantanut se, ett\u00e4 teollisuus romahti, telakoita suljettiin ja ihmiset joutuivat ty\u00f6tt\u00f6miksi. Monet siirtolaiset muuttivat takaisin kotimaihinsa ja ty\u00f6tt\u00f6mien osuus asukkaista kasvoi. Kauppoja suljettiin, koska ei ollut asiakkaita ja koska ei ollut palveluja, alue ei ollut houkutteleva uusien tulijoiden silmiss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Snobistinen arkkitehti Mark Isitt<\/a> kertoo Sagalille, ett\u00e4 syntyi pahan kierre. Hj\u00e4llbossa asui paljon ihmisi\u00e4, joilla oli ongelmia. Kun joku sai asiat j\u00e4rjestykseen eli t\u00f6it\u00e4 ja tarpeeksi rahaa, muutti h\u00e4n perheineen pois. Tilalle tuli ihmisi\u00e4, jotka Isittin mukaan taas lis\u00e4siv\u00e4t ongelmia ja v\u00e4h\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 joku uusi asiansa j\u00e4rjestykseen saanut muutti pois. Sagal, jonka mielest\u00e4 Hj\u00e4llbo on paras paikka maailmassa, kuuntelee Isittin puheita ihmeiss\u00e4\u00e4n ja v\u00e4h\u00e4n surullisenakin ja Isitt on sen verran fiksu, ett\u00e4 tajuaa sent\u00e4\u00e4n kysy\u00e4, ett\u00e4 tuntuuko t\u00e4m\u00e4 ihan kauhealta, kun puhun kotipaikastasi n\u00e4in.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Mark Isitt on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 aika tyly ja suorasanainen. H\u00e4n muun muassa sanoo, ett\u00e4 isot kerrostalot synnytt\u00e4v\u00e4t rikollisuutta ja kaikki l\u00e4hi\u00f6t pit\u00e4isi purkaa. Sagal vastaa, ett\u00e4 h\u00e4nen lapsuuskotinsa Elefanten, Hj\u00e4llbon suurin kerrostalo, purettiin ja \u00e4iti ja naapurit olivat tosi vihaisia, koska heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n talo oli kiva ja asunnot isoja ja hienoja. Isitt vastaa, ett\u00e4 puretut elementit vietiin G\u00f6teborgin satamaan myyt\u00e4v\u00e4ksi ja delegaatio Kaliningradista saapui katsomaan niit\u00e4, mutta ne olivat ven\u00e4l\u00e4isten mielest\u00e4 niin huonoa laatua ja rumia, etteiv\u00e4t ne kelvanneet. Isitt kertoo my\u00f6s Sagalille, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Tage Erlander (S) perusteli ja puolusteli miljoonaohjelmal\u00e4hi\u00f6iden rakentamista kriitikoille, jotka puhuivat USA:n l\u00e4hi\u00f6iden ongelmista, ett\u00e4 Ruotsissa ei k\u00e4y niin, koska Ruotsin kanssa on yhten\u00e4ist\u00e4 ja osaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Isitt kuitenkin toteaa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 raivostuttaa, kun yksil\u00f6it\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hi\u00f6iden ongelmista, sill\u00e4 syy on ennen kaikkea arkkitehtoninen ja ongelmat pit\u00e4isi korjata paremmalla kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Sagal k\u00e4y tapaamassa my\u00f6s vanhaa peruskoulun opettajaansa, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Hj\u00e4llbon koulun luokkakuvaa vuodelta 1971-72. Kuvassa on pelkki\u00e4 -son-p\u00e4\u00e4tteisi\u00e4 pellavap\u00e4it\u00e4 ja Sagal kysyykin ihmetellen: \u201cMit\u00e4, eik\u00f6 edes yht\u00e4\u00e4n suomalaista?\u201d, eik\u00e4 kuvassa tosiaan ole suomalaisnimisi\u00e4 lapsia, joka selittynee sill\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset asuivat toisissa l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4. Sitten Sagal katsoo kaverinsa kanssa omaa yl\u00e4asteen valokuvakatalogiaan ja he yritt\u00e4v\u00e4t etsi\u00e4 jotain ruotsalaisnimist\u00e4, mutta eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4. He muistelevat, ett\u00e4 \u201ceik\u00f6 jollain rinnakkaisluokalla ollut puoliruotsalainen tytt\u00f6\u201d, mutta eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kuvista. Sitten jompikumpi sanoo: \u201cEik\u00f6s tuo poika ollut ruotsalainen?\u201d ja toinen vastaa: \u201cOliko, m\u00e4 luulin, ett\u00e4 se oli serbi\u201d. Eik\u00e4 ole ihme, ett\u00e4 kuvista ei l\u00f6ydy ruotsalaisia nimi\u00e4, sill\u00e4 Hj\u00e4llbon asukkaista n. 90% on ulkomaalaistaustaisia.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Sagal kiertelee joitain taloja ja etsii rappuk\u00e4yt\u00e4vien nimitauluista ruotsalaisia nimi\u00e4, mutta ei l\u00f6yd\u00e4. Lopulta h\u00e4n kuulee huhua kahdesta leskest\u00e4 ja k\u00e4y haastattelemassa heit\u00e4. Toinen on todella positiivinen ja iloinen vanha rouva, joka kehuu asuntoaan ja asuinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n viihtyis\u00e4ksi mets\u00e4n\u00e4k\u00f6aloineen. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 naapureistaan, eik\u00e4 ulkona liikkuminen ole h\u00e4nelle ongelma. H\u00e4n ihmettelee yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n, jotka kauhistelivat, kuinka h\u00e4n uskaltaa muuttaa Hj\u00e4llbohon. Toinen leski taas on asunut Hj\u00e4llbossa 40 vuotta. H\u00e4n ei viihdy. Liikaa maahanmuuttajia, liikaa rikollisuutta, liikaa kaikkea ik\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 edes ulos ei uskalla menn\u00e4. Samaa tosin sanoivat kaksi herraa vanhassa haastattelussa -70-luvulta. Roskasakkia oli niin paljon, ett\u00e4 viiden j\u00e4lkeen ei voinut ulos menn\u00e4. T\u00e4m\u00e4 seikka toistuu dokumentissa moneen otteeseen: Hj\u00e4llbon ongelmat alkoivat kehitty\u00e4 heti l\u00e4hi\u00f6n valmistumisen j\u00e4lkeen -70-luvun alussa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Sagalille Hj\u00e4llbo on rakas. H\u00e4n tulee surulliseksi, kun l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 puhuttaessa puhutaan vain k\u00f6yhyydest\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja kurjuudesta. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 Hj\u00e4llbossa kaikki tervehtiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n koe oloansa turvattomaksi. Sinne h\u00e4n my\u00f6s aikoo palata, kun l\u00e4\u00e4k\u00e4riopinnot Romaniassa ovat ohi. Nyrkkeilu-urakin on jatkunut my\u00f6s opiskeluaikana. Hauska yksityiskohta on, kun Sagal k\u00e4y Suomessa maaottelussa ottamassa kunnolla turpiin Mira Potkoselta ja tajuaa, ett\u00e4 voimaa on hankittava lis\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 h\u00e4n hankkiikin sen verran, ett\u00e4 vie my\u00f6hemmin Ruotsin mestaruuden kokeneemmalta ja aiemmin voittamattomalta Linnea Strandellilta.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Pidin todella paljon Europas Brasiliasta ja suosittelen sit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti, jos haluaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n miljoonaohjelmasta ja erityisesti G\u00f6teborgin l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 syvent\u00e4\u00e4 omaa n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n aiheesta. Vinkkasin dokumentista my\u00f6s Ylelle ja siell\u00e4 oli kiinnostusta. Toivottavasti hankkivat sen. Itse olen k\u00e4ynyt Hj\u00e4llbossa kerran, juoksemassa. Hieno mets\u00e4, jossa on suuret korkeuserot ja upeat n\u00e4kym\u00e4t G\u00f6ta \u00c4lvin jokilaaksoon.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsin l\u00e4hi\u00f6t ja ennen kaikkea niiden ongelmat kiinnostavat Suomessakin. Harva jaksaa kuitenkaan…<\/p>\n","protected":false},"author":74,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5,14,22,1],"tags":[252,254,60,253,106,133,251],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":42},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/549"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/users\/74"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/comments?post=549"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/549\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":554,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/posts\/549\/revisions\/554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/media?parent=549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/categories?post=549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/festkusten\/api\/wp\/v2\/tags?post=549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}