Ajauduin viime viikolla Twitteriss\u00e4 keskusteluun peruskoulun stipendeist\u00e4 ja todistuksista. Arjen kiireiden puristuksessa ehdin kommentoida ehk\u00e4 kaksi kertaa, mutta keskusteluketju her\u00e4tti minut ajattelemaan Ruotsin todistussysteemin eroavaisuuksia Suomeen verrattuna. Koska en ole joutunut ty\u00f6ss\u00e4ni Ruotsissa kirjoittamaan todistuksia, en ole hirve\u00e4sti miettinyt koko asiaa, mutta nyt yl\u00e4asteelle siirrytty\u00e4ni tajusin pari merkityksellist\u00e4 ja Suomen j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 selke\u00e4sti eroavaa seikkaa.<\/p>\n
Ruotsissa todistus annetaan ensimm\u00e4isen kerran kuudennella luokalla. Asteikko on A:sta F:\u00e4\u00e4n E:n ollessa alin hyv\u00e4ksytty arvosana. Arviointia suoritetaan toki alusta l\u00e4htien ja pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ett\u00e4 oppilaat pysyv\u00e4t k\u00e4rryill\u00e4 opetuksesta ja ett\u00e4 vaikeuksien kohdatessa saavat tarvittavia tukitoimenpiteit\u00e4. Parin Ruotsissa opettajana vietetyn vuoden j\u00e4lkeen olen kuitenkin havainnut, ett\u00e4 pelottavan moni oppilas huoltajineen tajuaa todellisen tilanteen vasta todistuksen tai todistusvaroituksen saatuaan. Ruotsissa arvosanoja kutsutaan j\u00e4nn\u00e4sti nimell\u00e4 betyg<\/em> eli todistus. Moni havahtuu kuudennen luokan jouluna siihen, ett\u00e4 heill\u00e4 on todistus eli hyv\u00e4ksytty arvosana eli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n E vain 1-2 oppiaineessa. Reaktio todellisuuteen on usein ahdistus tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Ahdistus voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 voitoksi ja oppilas ryhdist\u00e4ytyy ja alkaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 saamansa tukitoimet ja aine kerrallaan kipuaa kohti E:t\u00e4. Kaikilla ei kuitenkaan ole kyky\u00e4 skarpata, joten osa oppilaista menett\u00e4\u00e4 lopunkin motivaationsa ja koko yl\u00e4aste voi menn\u00e4 kotona istuskeluksi. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien kohdalla vaihtoehdot ovat suunnilleen samat, mutta ilman ahdistusta. He voivat ryhdist\u00e4yty\u00e4 tai sitten jatkaa kuin ennen. Heille koulu on ennen kaikkea nuorisotalo, jonne tullaan tapaamaan kavereita.<\/p>\n Enemmist\u00f6lle koululaisista todistus on t\u00e4rke\u00e4 ja mit\u00e4 pitemm\u00e4lle peruskoulua menn\u00e4\u00e4n sit\u00e4 merkityksellisemm\u00e4ksi se muuttuu. Ruotsissa nimitt\u00e4in on tavoitteena, ett\u00e4 kaikki oppilaat jatkavat lukioon, joka ei olekaan ihan sama asia kuin Suomessa. Ruotsissa kaikki toisen asteen koulutus tapahtuu lukiossa, eik\u00e4 ammattikouluja ole. Oppilaat voivat siis valita puhtaasti akateemisen linjan, kuten luonnontiede tai sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen linjan, kuten kuljetus- tai hoito-ala. Yht\u00e4kaikki, koulun nimi on lukio. Eri lukioiden kansallisiin ohjelmiin (nationellt program<\/em>) p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen on saatava tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 pisteit\u00e4 (meritv\u00e4rde<\/em>) ja pisteit\u00e4 kertyy peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen arvosanoista. A:sta saa 20 pistett\u00e4 ja siit\u00e4 menn\u00e4\u00e4n alasp\u00e4in 2,5 pistett\u00e4 kerrallaan E:n antaessa 10 pistett\u00e4. Arvosanoja voi saada 17 kappaletta, jolloin maksimipistem\u00e4\u00e4r\u00e4 on 340 pistett\u00e4.<\/p>\n Merkitt\u00e4vin ero Suomeen verrattuna syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaiden ei tarvitse saada hyv\u00e4ksytty\u00e4 arvosanaa kaikista oppiaineista. Ammattiiin valmistaville tai muilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 linjoilla pit\u00e4\u00e4 olla arvosana (betyg<\/em>) ruotsista, englannista ja matematiikasta sek\u00e4 viidest\u00e4 muusta aineesta eli 8 ainetta ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 80 pistett\u00e4. Akateemisille linjoille taas vaaditaan ruotsi, englanti ja matematiikka sek\u00e4 yhdeks\u00e4n muuta ainetta eli yhteens\u00e4 12 ainetta ja 120 pistett\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pistem\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat totta kai korkeampia monissa suosituissa lukioissa. Esimerkiksi oman tytt\u00e4reni lukion luonnontieteelliselle linjalle vaadittin n. 240 pistett\u00e4. Sinnekin siis periaatteessa voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 saamalla 12 A:ta ja lopuista 4-5 aineesta voi silloin tulla hyl\u00e4tty. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisille linjoilla taas voi p\u00e4\u00e4st\u00e4, vaikka melkein puolissa aineista olisi hyl\u00e4tty arvosana.<\/p>\n Vajaan puolen vuoden aikana yl\u00e4asteen klinikkaluokan opettajana olen vasta nyt sis\u00e4ist\u00e4nyt todistussysteemin hienoudet ja outoudet. Tajusin, ett\u00e4 moni oppilas ei tavoittelekaan kuin E:t\u00e4. Matematiikan kokeesta on versio, jonka tarpeeksi hyvin osatessaan voi saada E:n. Ei parempaa. Tytt\u00e4rell\u00e4 oli jossain aineessa kahdeksannella luokalla C tai B, mutta A:ta ei siin\u00e4 vaiheessa voinut edes saada, koska siihen vaadittavia taitoja ei oltu viel\u00e4 mitattu. H\u00e4n kertoi my\u00f6s, ett\u00e4 biologian opettaja oli sanonut, ett\u00e4 kokeen punaisella ympyr\u00f6idyt kysymykset ovat vain niille, jotka tavoittelevat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n C:t\u00e4. V\u00e4hemp\u00e4\u00e4n tyytyvien ei tarvitse yritt\u00e4\u00e4. Tavallaan selke\u00e4\u00e4 ja\u00a0 eriytt\u00e4minen on toteutettu n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti, mutta ruokkiiko se toisaalta my\u00f6s helpolla p\u00e4\u00e4semist\u00e4. Ainakin itse olen t\u00f6rm\u00e4nnyt siihen, ett\u00e4 osa oppilaista ei jaksa rasittaa itse\u00e4\u00e4n, vaan tyytyy E-tasoon ja nyt muun muassa yksi tajusi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen haluamaansa medialukioon pit\u00e4isi saada 140 pistett\u00e4 eli 14 E:t\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 mukautusten takia ole edes niin montaa ainetta. Vuosi en\u00e4\u00e4 aikaa, joten h\u00e4n haluaa kaikki aineet, jotta saa\u00a0 pisteens\u00e4 tuplattua. Mutta riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 vuosi?<\/p>\n On my\u00f6s oppilaita, jotka eiv\u00e4t saa 8 hyv\u00e4ksytty\u00e4 arvosanaa, eiv\u00e4tk\u00e4 siten oikeutta hakea lukion kansallisiin ohjelmiin. Heit\u00e4 varten l\u00f6ytyy viisi erilaista esittelyohjelmaa (introduktionsprogram)<\/em>, joiden joukossa mm. henkil\u00f6kohtainen, ammattillinen ja kielilinja. Kielilinja on l\u00e4hinn\u00e4 oppilaille, joiden kielitaito ei viel\u00e4 riit\u00e4 lukio-opintoihin. Tavoitteena esittelyohjelman linjoissa on ennen kaikkea arvosanojen parantaminen ja etteiv\u00e4t oppilaat j\u00e4isi pudokkaiksi, vaan pysyisiv\u00e4t tai saisivat kiinni opiskelurytmist\u00e4. Jako ohjelmien v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s alasp\u00e4in on armoton. Jos saat 8 arvosanaa, joudut kansalliseen ohjelmaan, vaikka edellytyksi\u00e4 jaksaa lukio-opiskelua ei olisikaan. Silloin on helposti edess\u00e4 paluu kotona olijaksi ja koulupudokkuus uhkaa.<\/p>\n
\n