Suomessa puhutti<\/a> syksyll\u00e4 Wilma ja miten sit\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ruotsissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00a0Unikum<\/a>, jota osasin jo aiemmin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vatsakatkerona, mutta koulun ja huoltajien v\u00e4lisen\u00e4 kommunikointiv\u00e4lineen\u00e4 se oli outo. Tutustumista ei helpottanut se, ett\u00e4 meille vanhemmille ei kukaan muistanut luoda tunnuksia sin\u00e4 aikana, kun tyt\u00f6t odottelivat iPadejaan. Toivottavasti emme missanneet mit\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lopulta tunnukset kuitenkin tulivat ja p\u00e4\u00e4sin harjoittelemaan vaativan ja k\u00e4rkk\u00e4\u00e4n vanhemman roolia ruotsiksi. Ihan ensimm\u00e4iseksi piti yst\u00e4v\u00e4llisesti pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoitavat lasten tunnukset kuntoon. Sitten piti pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoitavat vaimon tunnuksen kuntoon. \u00a0Seuraavaksi ihmettelin,\u00a0miksi nuorempi tyt\u00e4r oli saanut matematiikan kokeen helpon version. Kun sain pahoittelut ja selittelyt, vastasin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni, koska olenhan itsekin opettaja ja sekoilen papereiden kanssa. Ennen joulua ehdin viel\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 vastalauseeni er\u00e4\u00e4n\u00a0opettajan viestiin, jossa h\u00e4n ilmoitti, ettei voi arvostella kurssia, koska ty\u00f6 on palauttamatta. Vastalause oli aiheellinen, sill\u00e4 ty\u00f6 oli palautettu ajallaan, mutta puuttuvan sovelluksen takia s\u00e4hk\u00f6postitse niin kuin opettajan kanssa oli sovittu. Tosin opettaja oli unohtanut antaa s\u00e4hk\u00f6postiosoitteensa ja tyt\u00e4r joutui onkimaan sen kaveriltaan.<\/p>\n Vaikka kritisoitavaakin riitt\u00e4\u00e4, on yleisvaikutelma ruotsalaisesta koulusta ollut hyv\u00e4. Ilmapiiri koulussa on positiivinen, vaikka tyt\u00f6t valittavat, ett\u00e4 ty\u00f6rauha on huono ja oppilaat huonosti motivoituneita, eik\u00e4 opettajilla ole kuulemma otetta oppilaisiin. Sijaisia on usein ja heit\u00e4 kohtaan kunnioitus on nolla. N\u00e4inh\u00e4n se on usein Suomessakin, mutta tyt\u00f6t ovat kai tottuneet liian hyv\u00e4\u00e4n (Tack Borg\u00e5\u00a0och\u00a0Gammelbacka och Str\u00f6mborska skolor). Ruotsalaisen koulun v\u00e4itetty helppouskaan ei ole yksiselitteist\u00e4. On totta, ett\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4t voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 surffailla l\u00e4pi. IPadien ansiosta monet keskittyv\u00e4t tunnilla pelaamiseen ja ts\u00e4tt\u00e4ilyyn, eiv\u00e4tk\u00e4 tee vaadittuja teht\u00e4vi\u00e4. Koska ainakin Stenungsundissa oppilaat tekev\u00e4t paljon ryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4, on totta kai opiskelua h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4, jos osa ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 vain pelaa. Mutta itse oppisis\u00e4ll\u00f6t ovat mielest\u00e4ni riitt\u00e4v\u00e4n vaativia matematiikkaa \u00a0ja ehk\u00e4 kieli\u00e4 lukuunottamatta. Omat ysin tytt\u00f6nikin ovat olleet alussa jopa pieniss\u00e4 vaikeuksissa, koska opiskelu ei ole niin faktapainotteista kuin usein Suomessa, vaan p\u00e4\u00e4paino on perustelussa, tiedon soveltamisessa ja suunnittelussa, mik\u00e4 on mielest\u00e4ni pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiivista, sill\u00e4 kaikki tietohan l\u00f6ytyy netist\u00e4. Miten tietoa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, onkin sitten haaste.<\/p>\n Mobiilioppiminen ei ker\u00e4\u00e4 tyt\u00f6ilt\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kehuja. He ovat useaan otteeseen sanoneet, ett\u00e4 kirjoittaisivat mieluummin k\u00e4sin. Johtuu ehk\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ovat Suomessa tottuneet siihen, eiv\u00e4tk\u00e4 l\u00f6yd\u00e4 kirjaimia n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6lt\u00e4 tarpeeksi nopeasti. Tai sitten ovat liian laiskoja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n bluetooth-n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n p\u00e4diin ja kirjoittaminen on siksi ep\u00e4mukavaa. Tai bluetooth-n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6kin on liian k\u00f6mpel\u00f6 \u00a0ty\u00f6skentelyyn. Muutenkin tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4di on teinien mielest\u00e4 viihdelaite ja on vaikea mielt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isi ty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n Maarit Korhonen\u00a0ravisteli<\/a>\u00a0ennen joulua suomalaista koulua ja nykymuotoista todistusta oikein kunnolla. Ruotsissa\u00a0systeemi<\/a>\u00a0muuttui viimeksi vuonna 2011, eik\u00e4 se ihastuta yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4. G\u00f6teborgs-Tidningenin Sofia Dahlstr\u00f6m kritisoi<\/a> niin ik\u00e4\u00e4n joulun alla nykyist\u00e4 todistusta ja syytti, ett\u00e4 rima arvioinnissa\u00a0on vedetty niin korkealle, ett\u00e4 huipputodistuksen saaminen vaatii\u00a0kohtuutonta satsaamista ja ajaa yl\u00e4koululaiset burn outiin heid\u00e4n tavoitellessaan lukion korkeakoululinjoja. Ruotsissa\u00a0todistuksen arvosanat parhaasta huonoimpaan ovat A, B, C, D, E ja hyl\u00e4tty F eli Suomen 4-10 -asteikkoon verrattuna portaita on yksi v\u00e4hemm\u00e4n. \u00a0Ensimm\u00e4inen todistus tulee kuudennella luokalla ja sen j\u00e4lkeen joka vuosi, mutta 7.- ja 8. luokan todistuksilla ei ole merkityst\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yl\u00e4koulun kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta voi siis hengailla, mutta riskin\u00e4 on, ett\u00e4 ysill\u00e4 ei saa opiskelurytmist\u00e4 kiinni. Omat kokemukset eiv\u00e4t riit\u00e4 viel\u00e4 arvioimaan Dahlstr\u00f6min v\u00e4itteen todenmukaisuutta, mutta joitain outouksia tytt\u00f6jen v\u00e4litodistuksissa oli heid\u00e4n itsens\u00e4kin mielest\u00e4. Osa ihmettelyn aiheista selittynee sill\u00e4, ett\u00e4 he\u00a0aloittivat koulun kesken lukukauden ja n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 ei ehk\u00e4 ehtinyt tulla. Mutta selv\u00e4\u00e4 ep\u00e4loogisuuttakin arvosanoissa\u00a0on. Esimerkiksi se, ett\u00e4 ruotsista on toisella tyt\u00f6ll\u00e4 jopa A, mutta suomesta molemmilla B, vaikka suomi molemmilla varmasti paremmalla tasolla kuin riikinruotsi. Eri aineiden arviointia ei voi kuitenkaan ihan sellaisenaan verrata toisiinsa, joten liian pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei kannata tehd\u00e4. Tai uutena aineena alkanut espanja, jota luokkakaverit ovat lukeneet kuudennelta alkaen. Vanhempi tyt\u00e4r on siis yli kaksi vuotta muita j\u00e4ljess\u00e4 opinnoista ja nuorempi vuoden. Silti vanhempi ehti 2,5 kuukaudessa saavuttaa osaamisessaan D-tason, mutta nuorempi j\u00e4i E:hen. Duolingosta antamiani ennakkoteht\u00e4vi\u00e4 tekiv\u00e4t molemmat. Tyt\u00f6ill\u00e4 tosin on eri opettaja, joten on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 arvostelukriteerej\u00e4 on sen siit\u00e4 syyst\u00e4 tulkittu v\u00e4h\u00e4n eri tavalla. Laitetaan todistuksen ep\u00e4loogisuudet siis lyhyen koulussaoloajan piikkiin. Eri aineiden kaikista osa-alueista ei ole ehtinyt kerty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja osa opettajista on antanut sen vaikuttaa ja osa ei. Kev\u00e4tlukukaudella tilanne selkiytyy my\u00f6s opettajille. P\u00e4\u00e4asia, ett\u00e4 tyt\u00f6t viihtyv\u00e4t koulussa ja ovat saaneet kavereita.<\/p>\n
![\"IMG_20151229_214438\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/42\/2015\/12\/img_20151229_214438-150x150.jpg\")
<\/a><\/p>\n