Huonekasvien hoitopäivä

Hyvät neuvot huonekasvien hoitoon ovat kullan arvoisia. Viherkasvini ovat ystäviäni, melkein kuin lapsiani. Ne tarvitsivat keväthuoltoa ja minä neuvoja ja opastusta. Kutsuin ammattilaisen auttamaan, sillä yksin en olisi pärjännyt millään.

Johanna Vireaho on kasvi- ja puutarhaguru ja toimittajaystäväni, jolla on armoitettu viherpeukalo. Hän tuli auttamaan minua kasvieni kanssa ja sain häneltä paljon neuvoja ja vinkkejä ja ihan konkreettista istutusapua.

Viime talvi, joka tuntui olevan kuin loputon marraskuu, kuritti limoviikunani henkihieveriin ja viikunapuuhun oli ilmestynyt ohutta seittiä ja se näytti muutenkin riutuvan. Hopeaköynnökset olivat viettäneet pari vuotta minikokoisissa muoviruukuissaan, joissa ne ostin ja totesin että olen pulassa. Tarvitsisin apua ruukkujen vaihtoon sekä kosolti hyviä neuvoja. Niinpä kutsuin meille Johanna Vireahon. Johanna on puutarhatoimittaja ja viherstylisti ja hänellä on ystävänsä metalliartesaani-puutarhuri Eeva Tarkion kanssa HUONE ett RUM verkkokauppa, myymälä ja showroom Inkoossa. He tekevät tilauksesta vihersisustuksia ja järjestävät workshoppeja ja heillä on oma kotimaassa valmistettu vihersisustusmallisto.

Lähetin Johannalle kuvat kasveistani etukäteen ja kuvasin myös pari tyhjää paikkaa, jonne kaipasin jotain lisää. Kasvien hoitopäivästä muodostui opettavainen ja antoisa. Vanhat kasvit saivat hoitoa ja eteinen sai viherverhon – amppelin, jonka Johanna ja Eeva ovat suunnitelleet. Amppelin juju on kapea ja pitkä muoto, joka toimii loistavasti ikkunan edessä ja kasvit nauttivat valosta.

Ikkunan äärellä on  kiinanruusu, joka oli aiemmin keväällä valtava, huima pusikko, mutta moni sen oksa oli paljas ja vain päässä oli rehevä tupsu lehtiä. Aiemmin se kukki jatkuvasti upeilla silkkipaperimaisilla kukilla, mutta nyt kukkia tuli vain silloin tällöin. Leikkasin sitä todella rajusti ja nyt siihen tulee vimmatusti uusia lehtiä. Se on aina ollut toispuoleinen pöheikkö ja toispuoleiseksi se sai myös jäädä. Rakastan sitä kovin! Olen saanut sen tyttäreltäni hoitoon ja se on kotiutunut meille ja asunut täällä jo vuosia. Lasipallo on terraaario, jossa hehkuu vihreään sammaleeseen istutetut minikokoiset pesäraunioinen, saniainen ja raitamatti. Johanna toi koko komeuden tullessaan HUONE ett RUMista. Pallo on ihana idea, koska sitä voi siirrellä tarpeen mukaan. Palloon lirautetaan vain puolisen desilitraa vettä niin, ettei vesi nouse yli pohjalla olevan kevytsoran.

Viherkasvien kasvien hoito on palkitsevaa ainakin silloin kun ne voivat hyvin tai ne saa tokenemaan jostain taudista ja alkavat kukoistaa uudelleen. Minä en ole mikään mikään viherpeukalo, joihinkin kasveihin vaan syntyy hyvä suhde ja homma toimii. Jotkut eivät menesty meillä minun hoidossani ja sen asian kanssa on turhaa taistella.

Kastelu ja taudit

Puhuimme Johannan kanssa paljon kastelusta. Kasvit on hyvä kastella säännöllisesti kerran viikossa kunnolla ja antaa sitten mullan kuivahtaa. Minulla kastelupäivä on torstaisin, mutta olen antanut osalle kasveista liian vähän vettä. Kun kasvi istutetaan on hyvä laittaa multaa niin, että ruukkuun jää pari senttiä tyhjää. Kun sitten kastelee, niin vettä tulisi kaataa niin paljon kuin tyhjään tilaan mahtuu. Jos kasveja kastelee tilkkasella silloin tällöin juuret joutuvat kärsimään kuivuudesta ja kasvi sairastuu helposti. Kasteluohje ei koske mehikasveja eikä kaktuksia ja toki kodin lämpötila ja kosteus vaikuttavat tarvittavan veden määrään. Kasveja ei pidä myöskään hukuttaa.

Käkkyrässä viikunapuussani oli kutsumaton vieras, vihannespunkki, joka iskee juuri liian kuivassa kituvaan kasviin eikä ollenkaan viihdy kosteudessa. Kannoimme potilaan ulos ja se sai torjunta-ainekäsittelyn.

Vihannespunkki tekee kasviin ohutta seittiä.
Viikunapuu suihkutettiin ulkona Neudorff Sprutsit tuhohyönteisten torjunta-aineella.
Viikunapuu ulkona hoidossa. Johannalla piti multaa suuressa muovilaatikossa, jossa pienempien kasvien mullanvaihto oli helppoa tehdä siististi. Loistava idea! Multa myös säilyy kannellisessa laatikossa mainosti. Tämä oli minusta aivan huippuidea.
Spruzit, sekatöörit ja kaunis purkillinen hitaasti liukenevia, pitkään vaikuttavia lannoiterakeita, joita laitettiin jokaiselle kasville.
Viikon kuluttua ruiskutuksesta ja kunnon kastelusta viikunapuussa näkyivät toimenpiteet! Nyt se puskee tarmokkaasti ulos uusia lehtiä. Palkitsevaa!

Seuraavana käsittelyyn pääsi ennen niin upea kihararunkoinen limoviikuna. Sen pyöreäksi leikattu latva kesti monta vuotta tuuheana, kunnes viime talvena se pudotti lähes kaikki lehtensä ja ennen ennen läpinäkymätön latvansa harveni totaalisesti, Nyt siinä sojottaa vain muutama oksa. Johanna leikkasi sitä vielä entisestäänkin aika rajusti ja kaikki kuivat oksat poistettiin (niitä oli ämäpillinen) Kun oksia leikkaa, niistä alkaa valua valkoista maitiaisnestettä. Sen sa loppumaan, kun heti leikkauksen jälkeen suihkauttaa leikkuupintaan vettä. Saa nähdä miten puu selviää. On mahdollista että siitä tulee vielä tuuhea. Merkkejä on jo näkyvissä. Ostin sen juurelle seuraksi ja inspiraatioksi kaksi lankaköynnöstä, jotka istutettiin ruukun pinnalle.

Limoviikuna leikkauksen jälkeen.
Hopeaköynnökset pääsivät uusiin Susan Trontin kotimaisesta kivitavarasavesta käsin tehtyihin ruukkuihin. Ruukkuja saa ostaa Huone ett Rum:ista ja niitä voi myös tilata mittojen mukaan.

Meillä on takan reunalla kaksi hopeaköynnöstä, joissa on yli kuusi metriä pitkät versot. Niiden uudelleen istuttaminen oli aikamoinen homma. Ensin piti selvittää toisiinsa takertuneet versot, jotk aolivat solmussa keskenään. Sitten juuripaakku varovasti pois muoviruukustaan ja istutus uuteen kauniiseen käsintehtyyn ruukkuun ja versojen kiinnitys luikertamaan pitkin seiniä ja katon rajaa. Luoja kuinka ne ulottuivatkin pitkälle! Käynnnökset kärsivät operaatiosta hiukan, mutta alkavat jo toipua. Kiinnitystä täytyy vielä fiksata, mutta kasvit saavat nyt olla rauhassa hetken, että toipuvat.

Hopeaköynnöksen versot jatkavat matkaansa kuvan ulkopuolelle. Kunpa voisin vielä peittää takan ritilän katonrajassa, mutta enhän voi!
Täämä on meidän eteinen ja ensimmäinen asia, jonka näkee, kun astuu sisään ovesta on nyt vastakkaiselle ikkunaseinälle ripustettu amppeli – Viherverho. Nurkassa ruukussa on pesäraunioinen ja hienohelma ja niiden alle on istutettuina vielä kaksi piilokukkaa.
Johanna Vireahon ja Eeva Tarkion suunnittelema ja Suomessa valmistettu Viherverho -amppeli on helposti käsiteltävä ja se istuu kauniisti ikkunan eteen.

Viherverho amppelilaatikko toivottaa meidät tervetulleeksi kotiin joka päivä. Johanna toi valmiin istutuksen mukanaan. Se on Suomessa alumiinista valmistettu, kevyt ja siro amppeli, joka istuu kauniisti ikkunan eteen. Värejä on kolme: mustanharmaa, metsänvihreä ja valkoinen. Joahanna istutti laatikkoon alaspäin roikkuvan himalajan posliinikukan ja reunoille vahvalehtiset  isoposliinikukat krinkle 8 ja kasteluohje on selkeä: 8 dl vettä, pitää säännöllisestä kastelusta. Ruukun pohjalla on kerros kevytsoraa eikä kasveja tarvotse pariin vuoteen ruukuttaa uudelleen. Toivon että posliinikukat riehaantuvat tuossa! vaikka eteinen antaa pohjoiseen, se on silti valoisa, mutta ei paahteinen. Luulisi että olosuhteet ovat täydelliset!

Kasvit tuo tunnelmaa ja pehmeyttä sisustukseen. Suosin suuria kasveja ja etsin sellaisia lajikkeita, joiden kanssa tulen juttuun. en onnistu kaikkien kasvien kanssa.
Olen innoissani näistä kahdesta hopeaköynnöksestä. Ne tuovat tosi paljon kodikkuutta kiipeillessään seinillä.
Palmut viihtyvät meillä hyvin. Voisi luulla etteivät ne tarvitse palon vettä, koska elävät kuumissa maissa. Mutta ajattelen aina niin, että jos on paljon lehtiä on myös kova jano.
Apostolinmiekka on vanha huonekasvi, jota ei saa ostaa oikein mistään. Sain tämän hoitooni tyttäreltäni, ja se on alunperin hänen anoppinsa kasvi. Se voi meillä hyvin ja saattaa viimein ehkä kukkia.

Vihreys tuo hyvää mieltä ja kun onnistuu jonkun kasvin kanssa, se palkitsee! Toivottavasti kirjoituksesta ja vinkeistä on jotain hyötyä ja iloa myös sinulle.

Love

Hanna

Blogia saa mielellään jakaa.

Olisi kiva tavata myös somessa: Instagram @hannasumari ⎮ Linkedin FB FB-blogi

Kommentit (8)
  1. Tosi kaunis koti teillä on ja ihanan paljon viherkasveja. Koti ilman viherkasveja on kuin ruoka ilman suolaa 🙂 On tosi kiva kun vihersisustus on nyt levinnyt nuortenkin koteihin. Luen paljon sisustuslehtiä ja katson tietty kaikki sisustusohjelmat ja koti voi olla kaunis ja hieno, mutta jos siellä ei ole kasveja niin se on aina varsin kylmä ja kolkko. Upea toi istutuslaatikko ja kun nuo kasvit tosta vielä kasvaa niin upeammaksi muuttuu kokoajan. Hyvä kirjoitus taas, mutta enpä sulta ole huonoja lukenutkaan .

    1. hannasumari
      21.5.2020, 10:46

      Kiitos Merja 2 ❤️
      Joo odotan innolla kuinka nopeasti laatikon posliinikukat kasvavat ja toivon että sinne putkahtaisi kukkakin!
      Omat lapseni ovat myös innostuneita huonekasveista ja se on ihanaa. kasvit ovat kokeneet uuden tulemisen.
      Ihanaa viikonloppua sinulle.
      Hanna

  2. Teidän talossa on henkeä❤❤❤

    Siihen liittyen pitää kysyä uusimmasta mökkiohjelman jaksosta. Usein olette – hyvästä syystä! – kritisoineet upeiden vanhojen itkettävää talojen yliremontointia lue tuhoa. Nyt annoitte kympit totaalihengettömäksi valkaistulle talolle jonne ei voinut kuvitella minkään näköistä kesänviettoa?? Lähes 200-vuotinen historia jyrätty viimeistä naulaa myöten. No, ehkä vika onkin minussa joka vihaan vimmalla valkoisia lattioita ja kulissi”koteja”. Suurimmin silti sairaalamiljöö ällistyttää mökeillä joilla vietetään rentoa vapaa-aikaa, ulkoilmaelämää ja sitten pinnat ovat ääreensä herkästi likaantuvia ja kalusteet, koristeet lavasteenomaisesti aseteltuja? 😯

    1. Ps. Ruotsalaiset osaa tämänkin niin paljon paremmin, rentoa ja supertyylikästä, eloisaa, ei ikinä tällaista sammutettua iloa kuin suomalaisten ”sisustamissa” asumuksissa. 😔

    2. hannasumari
      25.5.2020, 06:37

      Hei, vastaisin mielelläni, mutta taisi unohtua se kysymys 😊
      Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *