Näkö on suomalaisille tärkein aisti – silmistä huolehtiminen silti retuperällä

Kaupallinen yhteistyö: Specsavers Oy

Olin ehkä 16- tai 17-vuotias, kun sain päähäni, että haluan silmälasit. Minulla oli loistava näkö. Kinusin optikolta kehyksiä ikkunalaseilla, mutta hän ei suostunut moiseen. Olisivat kuulemma olleet vain haitaksi silmilleni. Menin siis vähän kuin huvikseni tarkistuttamaan näköni.

Samalla tavalla huvikseen tutkitutti Reetta Toivainenkin näkönsä – siitä alkoi dramaattinen tapahtumaketju, jota hän ei olisi mitenkään osannut arvata tapahtuvaksi.

Reetta Toivainen kokonaisvaltainen näöntutkimus pelasti vakavilta seurauksilta.
Reetta Toivainen

Reetta ei mennyt hakemaan ikkunalasillisia kehyksiä optikolta, vaan hänen kaverinsa olivat käyneet ilmaisessa näöntutkimuksessa Specsaversilla ja yllyttivät Reettaakin menemään.

– Miks et menis, kun kerran ilmatteeks pääsee?

Ja lopulta Reetta meni. Näkökyvyssä ei ollut mitään vikaa, mutta Specsaversin kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen kuuluu myös silmänpohjankuvaus. Optikko Jaana Ylätalo katsoi kuvaa ja havaitsi poikkeamia näköhermon rakenteessa. Kuvat paljastivat koholla olevat näköhermonpäät ja normaalia enemmän mutkittelevat suonet.

Optikko kehotti Reettaa varaamaan ajan silmälääkärille välittömästi. Ensimmäinen vapaa aika oli jo seuraavana päivänä. Reetta ei kuitenkaan nähnyt, että kiire olisi niin kova, vaan otti ajan vasta parin viikon päähän.

Lääkärin vastaanotolla alkoi tapahtua ja Reetta ohjattiin saman tien lisätutkimuksiin Meilahden sairaalaan, jossa hänellä todettiin turvonneet näköhermonpäät eli staasipapilla. Sen aiheuttajaksi paljastui aivokammion kysta.

Seuraavaksi Reetta olikin ambulanssissa matkalla Töölön sairaalaan odottamaan aivoleikkausta.

– Lääkärit ihmettelivät sitä, ettei mua ollut vaivannut päänsärky tai mikään ja että ylipäätään olin vielä elossa. Itse olin ihan pyörällä päästäni, kaikki tapahtui niin yhtäkkiä ja mähän olin luullut olevani aivan terve.

Leikkauksessa aivokammiosta poistettiin golfpallon kokoinen kysta. Narkoosista herättyään Reetta ei nähnyt hyvin, ainoastaan hahmoja. Kahden viikon kuluttua tarkistuksessa todettiin, että aivopaine oli hälyttävän korkealla ja yksi verisuoni oli pettänyt. Verta oli kertynyt silmänpohjiin ja se haittasi näkemistä. Reetta joutui uuteen leikkaukseen. Leikkauksesta toipumiseen meni puoli vuotta, jonka aikana veri poistui pikkuhiljaa häiritsemästä näkemistä.

Videolla Reetta kertoo tarinansa itse 

Leikkauksista on kulunut nyt neljä vuotta. Näkökyky on palannut entiselleen, mutta Reetta katsoo maailmaa nyt eri tavalla. Asioiden tärkeysjärjestys on toisenlainen, pikkuasioista valittamien ärsyttää ja selväksi on tullut myös elämän rajallisuus.

Kiitollisuus sekä optikkoa että lääkäreitä ja hoitoa kohtaan on suuri.

Tarina on erittäin koskettava ja kun juttelin Reetan kanssa, ihastuin hänen valoisaan luonteeseensa ja rohkeuteensa. Niin ihana ihminen! Hän sanoi, että haluaa olla silmätutkimuksen lähettiläs, koska tietää, että silmänpohjat voivat kertoa asioita, joista ei itse tiedä mitään. Näitä ovat mm. diabetes ja verenpainetauti.

On ylipäätään kiinnostavaa, että ihmiset tutkituttavat silmänsä erittäin harvoin, jos silloinkaan. Hammaslääkärissä ja gynekologilla käydään säännöllisesti, autolle tehdään huollot kilometrien mukaan, mutta silmät saavat tuskin lainkaan huomiota. 50% näönmenetyksistä olisi vältettävissä*, jos ihmiset kävisivät säännöllisesti näöntutkimuksessa. Siis todellakin puolet!

Ja kuinka tärkeä aisti näkö onkaan! Tutkimuksen** mukaan näkö mielletään kaikkein tärkeimmäksi aistiksi. (Toiseksi tärkeimpänä suomalaiset pitivät tuntoa (8 %), kolmanneksi kuuloa (6 %), sitten makua (2 %) ja hajuaistia (1 %). Varsinkin vanhemmat vastaajat arvostavat hyvää näköä: jopa 90 prosenttia yli 60-vuotiaista suomalaisista piti näköä aisteista tärkeimpänä.)

Näöntutkimus on muuttunut aivan valtavasti siitä, kun minä kävin kärttämässä nollalaseja optikolta joskus muinoin. Silloin katseltiin vain erikokoisia ja eri suuntiin sojottavia E-kirjaimia. Nykyään Specsaversilla on upeat monipuoliset laitteet, joilla silmät tutkitaan ja jos jotain poikkeavaa löytyy, asiakas ohjataan heti lääkärin vastaanotolle.

Silmäsairaudet ovat yleensä oireettomia ja vaikka näkö ei olisi huonontunutkaan, kannattaa se tutkituttaa joka toinen vuosi.

Huolehdi itsestäsi kokonaisvaltaisesti – olet tärkeä

💚Hanna

*tutkimustulos perustuu Copenhagen Economicsin 2017 Specsaversille tekemään tutkimukseen Linkki: http://specsavers.newsroom.cision.com/releasedetail.html?silmaterveydesta-huolehtiminen-saastaa-yhteiskunnan-varoja&releaseIdentifier=D569F8CAEA96D283

**Specsaversin kansainvälisen tutkimuksen toteutti Panelwizard direct kesäkuussa 2017. Tutkimuksen vastaajat olivat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Hollannista ja iältään yli 18-vuotiaita. Yhteensä vastaajia oli 5 148, joista suomalaisia oli 1 104. Otos on kansallisesti edustava.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *