Hanna Sumari
Hanna Sumari

Vaihdevuodet – asiaa oireista ja hoidosta yleisön pyynnöstä!

Vaihdevuodet – ja mitä sitten?

Vaihdevuodet puhuttaa ja kiinnostaa. Olen kirjoittanut niistä paljon sen jälkeen, kun erään räiskyvän tapahtumasarjan kautta päätin olla välittämättä hittojakaan siitä ajatuksesta, että niissä olisi jotain kummallista tai että se merkitsisi yhtään vähentävästi elämänhaluuni, energiaani tai seksuaalisuuteeni.

Nyt olen useassa yhteydessä päätynyt melkein esitelmöimään kaikesta aiheeseen liittyvästä. Tiedonjano on kova, mutta puhetta on aika vähän ja sekin käydään usein kuiskaten. Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä ja ylipäätään tämän tyyppiset aiheet eivät ole joka paikassa sopivia keskustelunaiheita. Eikä tarvitse ollakaan. Mutta sopivassa seurassa aiheeseen päästyä, keskustelusta ei tule loppua. Enkä nyt tarkoita vaihdevuosioireista puhumista, vaan siitä mitä niille voidaan tehdä.

Vaihdevuosissa kärvistelevä nainen ei elä ihanaa elämää, vaan kärsii lukemattomista kiusallisista vaivoista, joita ovat mm. ärtyneisyys, masennus, ilottomuus, itkuisuus, saamattomuus, aloitekyvyttömyys ja loputon huonosti nukutuista öistä johtuva väsymys. Nämä kaikki muodostavat yhdessä viehättävän yhdistelmän. Metamorfoosissa upeista suloisista naisista syntyy pilapiirrosten riivinrauta-ämmiä. Akkoja joista tehdään pilaa, jotka ovat ympäristöhaittoja ja jotka kuitenkin kärsivät itse asiasta kaikkein eniten.

Luonteenpiirteisiin vaikuttavat ongelmat ovat vain pieni osa ongelmaa. Kutisevat, kirvelevät ja mitään, minkäänlaista hankausta kestämättömät ulkosynnyttimien limakalvot ovat tulinen helvetti, jonne ei halua päästää rakastavaa kättä tai mitään muutakaan rakkauteen liittyvää. Seksielämä on mahdotonta muualla kuin mielikuvituksissa. Limakalvot ohenevat ja kuivuvat ja hajoavat pelkästä wc-paperin pyyhkäisystä. Jota pyyhkimistä onkin harrastettava usein, sillä pissahätä on tuon tuostakin ja vaikka lantionpohjalihakset olisivat teräkunnossa, se hätä yllättää nopeudellaan.

Edellä mainitut ovat niitä helposti tunnistettavia vaivoja, mutta on muutakin.

Viime kesänä menin lopulta keskellä yötä sairaalan päivystykseen pitkään jatkuneiden sydämen rytmihäiriöiden vuoksi. Sydän muljahteli ja tuntui kuin se olisi jättänyt lyöntejä väliin. Tätä oli jatkunut jo pitkään, enkä piitannut siitä mitään, sillä nehän ovat varattomia. Ne muuttuvat kuitenkin kuolettavan vaarallisiksi aamuyön sudenhetkinä, jolloin unettomana sängyssä maatessa ei enää kuule muuta kuin sydämen epätasaisien sykkeen. Viimeistään pelko nostaa hien pintaan ja miettii että onko loppuelämä elettävä sydänlääkkeiden varassa ja onko edes mitään loppuelämää tulossa. Vaivani parani sairaalan kynnyksen yli astuttuani ja kiitinkin sairaalaa poikkeuksellisen nopeasta ja tehokkaasta hoidosta. Sitten tuli aika mennä gynekologille ja se istunto olikin sitten mielenkiintoista kuultavaa.

Lääkärin suusta tuli oireluettelo, joista en ollut ikinä kuullutkaan vaihdevuosin yhteydessä. Aina puhutaan hikoilusta ja kuumista aalloista, joita esimerkiksi minulla ei ole ollut juuri ollenkaan, sen sijaan olen palellut. Unettomuuteen ja masennukseen määrätään helposti masennus- ja/tai unilääkkeitä, vaikka kysymys voi olla estrogeenin puutteesta eli vaihdevuosioireita. Sen verran on minussakin akkaa jäljellä, että tämä asia saa minut raivon partaalle. Määrätään masennuslääkkeitä eikä ymmärretä, että kysymys on vaihdevuosioireista! Edes kaikki gynekologit työterveyslääkäreistä puhumattakaan, eivät tunnista kaikkia vaihdevuosiin liittyviä oireita, vaan tulkitsevat niitä väärin. Kova väite, mutta ystäväpiirissäni on näistä esimerkkejä.

Minulle uusia vaihdevuosioireita olivat sydämen rytmihäiriöt! Mahtavaa, kuolema ei ollutkaan kulman takana, vaan vaivaan auttaa sopiva määrä estrogenia hormonikorvaushoitona. Keltarauhashormonia en tarvitse, sen saan käyttämästäni hormonikierukasta.

Sitten kuulin nivelkivuista. Voi Luoja! Kuinka polveni ovatkaan narisseet ja vaikka niissä on muutakin vikaa erään tapaturman seurauksena, niin onhan ne nyt hiton kipeät!

Entä onko minun välillä juostava vessaan äkillisesti? – On on on ihana kamala kiire välillä ihan yhtäkkiä! Vaihdevuosioireita sanoo lääkärini ja kysyy samalla, olenko käyttänyt tamponeita. Olen, kuinka niin? No minulla on lääke kuiviin limakalvoihin ja tuohon äkilliseen pissahätään, mutta on hyvä jos olet käyttänyt tamponeita, niin tuotteen käyttö voi olla helpompaa.

Aah sanoin, että vihaan kaikkia voiteita, joita laitetaan emättimeen jollain asettimella ja ne valuvat hitaasti ulos ja ovat ällöttäviä ja saavat minut tuntemaan jotenkin valuvaksi. YÖK! Mutta ei, mistään sellaisesta ei ollutkaan kyse, vaan Estring hormonirenkaasta, joka asetetaan itse emättimeen ja vaihdetaan kolmen kuukauden välein. Se luovuttaa estrogeenia paikallisesti ja hups vaan limakalvot on kunnossa, kuin tyhjää vaan. Ei mitään kuivuutta, kutinaa tai hankaluutta.  Täysin helppoa laittaa paikolleen ja vaihtaa. Ei tunnu milloinkaan, sen olemassaolon voi täysin unohtaa kolmen kuukauden ajaksi. Se vei myös vessajuoksut mennessään. Ja toi paljon ihanaa takaisin elämääni.

Rengas on suurin piirtein sen kokoinen kuin se rengas joka muodostuu, kun laittaa etusormen ja peukalon yhteen. Rengas on aivan notkea ja minusta äärimmäisen helppo laittaa paikoilleen ja ottaa pois. Se ei häiritse seksielämää mitenkään, vaan päinvastoin parantaa sitä terveiden notkeiden limakalvojen ansiosta.

Estrogeenigeeli on elämäneliksiirini. Jos en käyttäisi sitä loppuelämäni ei oli ihanaa. Oireet ovat niin ikäviä. Tarpeellinen määrä geeliä on kovin yksilöllistä. Ystäväni kärsi lukemattomista epäselvistä oireista, kunnes pääsi loistavan gynekologin hoiviin ja todettiin että hän tarvitsee 8 mg estrogeeniä päivittäin, ennen kuin oireet häviävät.  Jollekin riittää 2 mg. Olemme yksilöitä. Mutta sen sanon, että ilman korvaushoitoa elämäni olisi hyvin onnetonta.

Loppuun vielä pieni tarina yhdestä puhelusta.

Olin koettanut tavoittaa erästä töihini liittyvää ihmistä pitkään. Kun viimein sain hänet langanpäähän, hän pyyteli aneeksi ja kertoi, että oli ollut lääkärissä ja sairaalassa epäselvien sydänoireiden vuoksi. Hän on 70 vuotias. Kysyin varovasti, käyttääkö hän hormonikorvaushoitoa. – juu, mutta otan vain puolet lääkärin määräämästä annoksesta. Kerroin hänelle mitä tiedän aiheesta. Hän oli hetken hiljaa ja sanoi, tiedätkö että mieheni on rintasyöpälääkäri? (En tiennyt) Hän sanoo aina, että näkee jo vastaanoton ovelta ketkä käyttävät korvaushoitoa ja ketkä eivät. Se näkyy naamasta. Hän myös määrää korvaushoitoa joskus rintasyöpäpotilaille. Alan ottaa koko määrätyn annokseni, hän sanoi.

Soitin hänelle seuraavana päivänä uudelleen työasioissa ja puhelimessa oli ihan toisenlainen ääni. Kysyin mitä kuuluu ja hän vastasi, että hyvää – olen niin helpottunut siitä, että kyseessä voikin olla hormonit eikä sydän. Mieheni myös antoi minulle hiukan huutia…

No niin, minähän en ole lääkäri, mutta tässä on omia kokemuksiani. Netistä olen voinut lukea, että hormonikorvaushoito vähentää ainakin sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin, diabeteksen ja luun haurastumisen sekä hyvin todennäköisesti paksusuolisyövän ja dementian riskiä.

Hormonikorvaushoidon on todettu kasvattavan syvän laskimotukoksen, keuhkoveritulpan ja aivoinfarktin riskejä. Gynekologi Maija Kajanin mukaan riskit näyttävät liittyvän vain suun kautta otettavaan hoitoon. Hän sanoo netin artikkelissa myös myös, että pitää paikkansa, että yli kolmen vuoden hormonikorvaushoito lisää jonkun verran rintasyöpäriskiä. Mutta paljon enemmän riskiä kasvattavat alkoholin käyttö, tupakointi, huomattava painonnousu ja liikunnan vähyys.

Muistakaa käydä mammografiassa ja nauttia elämästä!

Hanna

Kommentit (18)

  1. Riitta

    Vaihdevuodet askarruttavat jossain vaiheessa joka ikistä naista. Siihen nähden niistä puhutaan aivan liian vähän, kuten Hannan jutussa ja näissä kommenteissa on jo todettukin. Oireet voivat olla todella moninaisia ja tulla monelle yllätyksenä, ja toisaalta kaikilla ei oireita ole lainkaan, mikä sekin on jo edellä mainittu. On korkea aika lopettaa hyssyttely ja puhua asioista niin kuin ne ovat.

    Aiheesta on valaiseva juttu Niceroom-sivustolla osoitteessa http://niceroom.net/index.php?p=1_79_vaihdevuodet. Sivuilla on paljon muutakin vaihdevuosi-ikäistä kiinnostavaa. Suosittelen! Niceroom.net.

    • hannasumari

      Kiitos,
      Käynpä tutustumassa!
      Hanna

  2. Kirsti Oksanen

    Kiitos Hanna!
    Toivottavasti kaikille naisille osuu yhtä hyvä naisgynekologi kuin minulle. ”Tässä ei nyt aerobikit auta”, hän lausahti ja minä sain hormoonikorvaushoidon, pelkkää estrogeeniä, keltarauhashormooni ei käy , kun on kohtu poistettu. Tämäkin selvisi ja samalla loppui luontaistuotteiden syönti, yhdessä 50+ -tuottessa sitä oli, mutta niin vähän, ettei tarvinnut ilmoittaa. Ko. lääkäri oli ottanut selvää maahantuojalta ja minä pääsin eroon paitsi päänsärystä, myös hikoiluista ja aamuyön valvomisesta!
    Muistakaa: eläköön naisten välinen keskustelu!
    Onnellinen mummo Jyväskylästä

    • hannasumari

      Ihanaa kuulla!
      Ja nimenomaan Muistakaa: eläköön naisten välinen keskustelu!
      Hanna

  3. Mercedes

    Minä tunnistan noista niin paljon omiksi oireikseni mutta vaikka olen yrittänyt nostaa asian esille lääkärissä niin he sanovat vaan että olet vielä niin nuori niin ei se voi olla vaihdevuodet. Olen 39v

    • hannasumari

      Pidä puolesi Mercedes!
      Sinulla voi todellakin olla vaihdevuodet! alentunut estrogenitaso ja ikä ovat kaksi eri asiaa ja ne mitataan eri mittareilla!!!
      Estrogeenitason voi siis mitata laboratoriokokeilla. Vaadi testi!

      Hanna

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.