{"id":1037,"date":"2016-04-18T15:05:36","date_gmt":"2016-04-18T12:05:36","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/katsoja\/?p=1037"},"modified":"2016-04-18T15:05:36","modified_gmt":"2016-04-18T12:05:36","slug":"netflix-kiinnostunut-suomesta-tuskin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/netflix-kiinnostunut-suomesta-tuskin\/","title":{"rendered":"Netflix kiinnostunut Suomesta? Tuskin!"},"content":{"rendered":"
\"Raid<\/a>
Raid on Suomen paras rikossarja, eik\u00e4 sit\u00e4 ole ulkomailla n\u00e4hnyt kukaan.<\/figcaption><\/figure>\n

Helsingin Sanomat uutisoi t\u00e4n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Netflix suunnittelee tv-sarjojen tekoa pohjoismaissa<\/a>. Otsikko kaivaa esiin sen pakollisen Suomi-kulman: “listalla ensin Ruotsi, sitten Suomi”.<\/p>\n

En usko hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ruotsilla, Tanskalla ja jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s Norjalla on pitk\u00e4t perinteet laatudraaman tekemisess\u00e4.\u00a0“Pitk\u00e4” on toki nuoren, ja moninaiseen kukoistukseensa ihan vasta puhjenneen taiteenalan kohdalla suhteellinen m\u00e4\u00e4re: suurin osa merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4, kunnianhimoisesta ja rajoja rikkovasta televisiosta on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun tuotettujen sarjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt<\/a>.<\/p>\n

Ruotsilla ovat Beck<\/em>,<\/em>\u00a0Silta\u00a0<\/em>ja\u00a0Millennium-trilogia\u00a0<\/em>(ei tv-sarja, mutta henkisesti samaa rykelm\u00e4\u00e4), Norjalla Lilyhammer<\/em>, Tanskalla Silta<\/em>, Rikos<\/em> ja Vallan linnake<\/em>. Erityisesti Tanskan DR (paikallinen Yle) on tuottanut globaaleja hittej\u00e4 kuin liukuhihnalta. Sen kaava, jossa yhdysvaltalainen ammattitaito yhdistyy pohjoismaiseen “edistykseen”, on oikeastaan aika ainutlaatuinen.<\/p>\n

Tanskan televisiosta The New Yorker kirjoitti jo kolme vuotta sitten otsikolla Danish Postmodern<\/a>. Jutussa kerrottiin, kuinka tanskalaisia tekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4hetettiin Yhdysvaltoihin oppimaan alaa, ja kuinka DR:ll\u00e4 on tekemisiss\u00e4\u00e4n tarkka ja toimiva kaava. Sill\u00e4 kaavalla on tuotettu my\u00f6s\u00a0Petos<\/em>, joka sai kotimaassaan Sillan 3. kautta enemm\u00e4n katsojia, ja joka alkoi Ylell\u00e4 viikko sitten.<\/p>\n

New Yorkerin jutun alaotsikko on: “Why are so many people fans of Scandinavian TV?”\u00a0Suomi mainitaan artikkelissa tasan\u00a0kerran<\/em>;\u00a0<\/em>k\u00e4yt\u00e4ess\u00e4 l\u00e4pi Vallan linnakkeen DVD:n tekstitysvaihtoehtoja.<\/p>\n

Suomi on siis se pohjoismaa, jolle l\u00e4hinn\u00e4 tekstitet\u00e4\u00e4n muiden tekemi\u00e4 sarjoja.<\/p>\n

Suomessa ei ole kansainv\u00e4lisi\u00e4 tv-hittej\u00e4. Upea\u00a0<\/em>Raid<\/em>\u00a0(2000) olisi voinut sellainen olla, mutta se oli aikaansa edell\u00e4. 2010-luvulla sen ainutlaatuista, mutta hyvin kaurism\u00e4kel\u00e4ist\u00e4 kaupunkiestetiikkaa voitaisiin juhlia esimerkiksi Berliinin elokuvajuhlilla, jossa\u00a0televisio on vuosi vuodelta isommin esill\u00e4. Tai n\u00e4in min\u00e4 suomalaisena ainakin tykk\u00e4\u00e4n ajatella.<\/p>\n

Nyt Raid on meid\u00e4n oma ilomme, jota ehk\u00e4 suosittelemme ulkkarivieraille, mutta joiden voi olla vaikea saada sit\u00e4 k\u00e4siins\u00e4. Sitten se unohtuu, kun Sillan 4. kausi alkaa.<\/p>\n

Siltaa, Rikosta tai Vallan linnaketta ei tarvitse kauaa etsi\u00e4. DVD-bokseja myyd\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailman, ja kahdesta ensimm\u00e4isest\u00e4 on my\u00f6s tehty omat jenkkiversiot. Kolmatta on suunniteltu pitk\u00e4\u00e4n \u2013 viimeksi se kiinnosti kaapelikanava HBO:ta, joka janosi showrunneriksi The Wiren<\/em> David Simonia<\/strong>.<\/p>\n

Netflix tulee ilman muuta Pohjoismaihin,\u00a0ihan samaan tapaan kuin se on\u00a0mennyt tai menossa Kolumbiaan, Brasiliaan, Ranskaan ja Saksaankin. (Lista Netflixin tulevista sarjoista l\u00f6ytyy mm. t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.) Eritoten Tanskasta ja Ruotsista tulee koko ajan paljon laatutelevisiota sek\u00e4 -elokuvaa, jotka kiinnostavat kansainv\u00e4list\u00e4 yleis\u00f6\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 maissa on my\u00f6s satavuotiset kulttuuriviennin perinteet. T\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella\u00a0Lars von Trier<\/strong>,\u00a0Joachim Trier<\/strong>, Thomas Vinterberg<\/strong> ja Susanne Bier<\/strong> ovat alan juhlituimpia laatunimi\u00e4.<\/p>\n

On my\u00f6s syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tv-sarjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n yh\u00e4 kasvaessa, ei jokaisen sarjan tarvitse tai kuulukaan olla globaali j\u00e4ttihitti. Rectifyn<\/em> kaltaisille pienemm\u00e4n yleis\u00f6n “indiehiteille” (hirve\u00e4n huono termi) on my\u00f6s sen verran katsojia, ett\u00e4 tekeminen kannattaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 voisi sin\u00e4ns\u00e4 tarkoittaa suomalaiselle televisiolle hyv\u00e4\u00e4.\u00a0K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00a0Netflix silti tuskin kiinnostuu Suomesta niin kauan kuin meilt\u00e4 puuttuvat sarjat, joita edes joku maan rajojen ulkopuolellakin katsoisi.<\/p>\n

Viime vuosilta t\u00e4llaisia on tasan kaksi: Mustat lesket<\/em>, jonka oikeuksia on myyty laajalti ja jonka ruotsalainen versio starttasi helmikuussa nimell\u00e4 Black Widows<\/em> (ja jota varmasti levitet\u00e4\u00e4n hanakammin, koska siin\u00e4 on kansainv\u00e4lisesti tunnettu\u00a0Peter Stormare<\/strong>),\u00a0sek\u00e4 Nymfit<\/em>, joka myytiin yli 50 maahan, mutta jonka flopannut ykk\u00f6skausi ei koskaan saanut jatkoa.<\/p>\n

“On helppo veikata, ett\u00e4 [Netflix]\u00a0tulee jollain aikav\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s Suomeen”, sanoo Hesarin haastattelema, mm. Mustia leski\u00e4 tuottanut Roope Lehtinen Moskitosta.<\/p>\n

Joo, jollain aikav\u00e4lill\u00e4 joku varmasti tulee Suomeen. Mutta koska?<\/p>\n

Itse laittaisin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 munia kahteen koriin. Toisessa korissa on Aku Louhimiehen<\/strong> Tuntematon sotilas<\/em>, jonka pohjalta on m\u00e4\u00e4r\u00e4 tehd\u00e4 my\u00f6s neliosainen minisarja. Se on varmasti teknisesti ansiokas, mutta mik\u00e4li siihen lis\u00e4ksi saadaan oikea dramaturginen lataus, sarja voisi kiinnostaa rajojen ulkopuolellakin. Ja mik\u00e4s sen suomalaisempaa kuin saada vuonna 2017 ensimm\u00e4inen oikea tv-hitti\u00a0Tuntemattomalla sotilaalla.<\/p>\n

Toinen kori, johon munia laittaisin, on komedia. Jani Volanen<\/strong>, Anna Dahlman<\/strong>, Elina Knihtil\u00e4<\/strong>, Eero Ritala<\/strong> ynn\u00e4 muut H\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4\u00e4n<\/em>, Ihmebantuun<\/em>, Ranuan kummeihin<\/em> ja Siskonpetiin<\/em>\u00a0liittyv\u00e4t tyypit tekev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n hetken parasta suomalaista televisiota. Se ei ole tuoreinta mahdollista \u2013 Siskonpeti ei ole aina tarpeeksi\u00a0ter\u00e4v\u00e4, ja Ihmebantu lainasi Chris Morrisin<\/strong><\/a> porukalta “aika paljon”\u00a0\u2013 mutta siin\u00e4 on oikealla tavalla ripaus Suomea.<\/p>\n

Ja se ripaus kotimaata\u00a0on tarpeellinen, kun tehd\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4 hitti\u00e4. DR:n sarjat\u00a0n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja tuntuvat tanskalaisilta<\/em>, ja samalla rikkovat kuvaa siit\u00e4, mit\u00e4 tanskalainen on. Juuri\u00a0siksi ne kiinnostavat ulkomailla.<\/p>\n

Selvennett\u00e4k\u00f6\u00f6n loppuun viel\u00e4: Netflix voi toki hyvin tulla osatuottajaksi tai levitt\u00e4j\u00e4ksi kotimaisiin sarjoihin, mik\u00e4li heit\u00e4 sellainen kiinnostaa, mutta Hesarin jutun maalailema kuva suomalaisesta televisioviennist\u00e4 on utopistinen.<\/p>\n

Katsopa huviksesi\u00a0rinnan Rikosta ja Robaa<\/em>, tai Vallan linnaketta ja Sykett\u00e4. <\/em>Eron saattaa huomata\u00a0aika nopeasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomat uutisoi t\u00e4n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Netflix suunnittelee tv-sarjojen tekoa pohjoismaissa. Otsikko kaivaa…<\/p>\n","protected":false},"author":155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[23],"tags":[89,212,245,264,279,329],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":5,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/10\/2016\/04\/1305796445578.jpeg","blog_id":113},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1037"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/users\/155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1037"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1037\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}