{"id":1073,"date":"2016-10-19T11:45:00","date_gmt":"2016-10-19T08:45:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/katsoja\/?p=1073"},"modified":"2016-10-19T11:45:00","modified_gmt":"2016-10-19T08:45:00","slug":"pohjia-myoten-viisi-elokuvaa-jotka-hbo-nordicista-kannattaa-katsoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/pohjia-myoten-viisi-elokuvaa-jotka-hbo-nordicista-kannattaa-katsoa\/","title":{"rendered":"Pohjia my\u00f6ten \u2013 viisi elokuvaa, jotka HBO Nordicista kannattaa katsoa"},"content":{"rendered":"
\"Michael<\/a>
Michael Mannin Miami Vice (2006) oli floppi, mutta nyt sit\u00e4 arvostetaan.<\/figcaption><\/figure>\n

HBO Nordic on lanseerauksestaan asti ollut paras kanava tv-sarjoille. On helppo unohtaa, ett\u00e4 palvelusta l\u00f6ytyy my\u00f6s elokuvia.<\/p>\n

K\u00e4vin sairasaamun ratoksi listat l\u00e4pi ja kaivoin “elokuvat”-v\u00e4lilehden alaiselta j\u00e4tt\u00f6maalta esiin viisi upeaa filmi\u00e4, jotka kannattaa katsoa. Jos valinnat tuntuvat ilmeisilt\u00e4, syytt\u00e4k\u00e4\u00e4 palvelun tarjontaa, \u00e4lk\u00e4\u00e4 minua.<\/p>\n

Michel Gondry: Eternal Sunshine of the Spotless Mind (Tahraton mieli) (2004)<\/strong><\/p>\n

En tied\u00e4 l\u00f6ytyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4n blogin lukijoista ihmist\u00e4, joka ei olisi\u00a0Tahratonta mielt\u00e4\u00a0<\/em>n\u00e4hnyt, mutta koskaan en v\u00e4sy sit\u00e4 suosittelemasta. Aina kun mietin aikaa tai rakastumista tai muistoja tai teknologian tulevaisuutta, elokuva palaa mieleeni.\u00a0Jim Carreyn\u00a0<\/strong>Joel yritt\u00e4\u00e4 pyyhki\u00e4 muistoistaan\u00a0Kate Winsletin\u00a0<\/strong>Clementinen, mutta tuleekin muistoissa peruuttaessaan katumap\u00e4\u00e4lle.\u00a0Charlie Kaufmanin\u00a0<\/strong>k\u00e4sikirjoitus on n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 metakikkailustaan huolimatta h\u00e4nen sorjimpiaan.\u00a0Michel Gondryn\u00a0<\/strong>taktiilit erikoisefektit palvelevat kertomusta hyvin: uskon, ett\u00e4 oma mieleni tekisi asiat juuri niin kuin Gondryn tiimin k\u00e4det tekev\u00e4t.<\/p>\n

ps. HBO Nordicista l\u00f6ytyy my\u00f6s\u00a0Being John Malkovich.<\/em><\/p>\n

Tomas Alfredson: L\u00e5t den r\u00e4tte komma in (Yst\u00e4v\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4n j\u00e4lkeen) (2008)<\/strong><\/p>\n

2000-luvun paras vampyyrielokuva on liikuttava kertomus 1980-lukulaisessa ruotsalaisl\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 asuvasta, yksin\u00e4isest\u00e4 ja koulukiusatusta Oskarista. Kun naapuriin muuttaa samanik\u00e4inen Elin, kaikki muuttuu. Kalseaan kasaril\u00e4hi\u00f6\u00f6n sijoittuva\u00a0elokuva karsii korean vampyyriromantiikan pois ja keskittyy ydinkysymyksiin: siihen, mit\u00e4 on rakastaa, olla yksin, menett\u00e4\u00e4 aina kaikki ja el\u00e4\u00e4 ikuisesti. Elokuvasta tehtiin vuonna 2010 jenkkiversio\u00a0Let Me In<\/em>, joka on\u00a0itsess\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 mutta suomalaiselle tyystin tarpeeton.<\/p>\n

Michael Mann: Miami Vice (2006)<\/strong><\/p>\n

Kulttisarjan elokuvaversio floppasi\u00a0kes\u00e4ll\u00e4 2006 kaikilla mahdollisilla mittareilla. Yleis\u00f6 oli ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kriitikot vihasivat. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin sen arvo on laajemmin tunnustettu<\/a>. Se on elokuva jolla ei ole alkua ja loppua, elokuva jonka juoni on yhdentekev\u00e4 ja katoavainen (eli: en muista siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n), elokuva jossa kuvat ovat t\u00e4ynn\u00e4\u00a0tyhj\u00e4\u00e4 tilaa\u00a0<\/em>ja jota voi niiden vuoksi katsoa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Mannin rosoinen digivideoestetiikka on t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 huipussaan: kaikki on kuollutta pintaa, ja sek\u00f6s vasta onkin oiva metafora koko pastellins\u00e4vyiselle juppisarjalle. Elokuvan budjetti oli 136 miljoonaa dollaria. Voiko joku viel\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei Michael Mann<\/strong> olisi aikansa rohkeimpia Hollywood-ohjaajia?<\/p>\n

ps. HBO Nordicista l\u00f6ytyy my\u00f6s\u00a0Public Enemies<\/em>, josta on vaikeampi pit\u00e4\u00e4, mutta jossa armoton digikuva vietyn\u00e4 1930-luvun gangsterifantasiaan tuottaa melko kiinnostavia hetki\u00e4.<\/p>\n

Robert Pulcini &\u00a0Shari Springer Berman: American Splendor (2003)<\/strong><\/p>\n

American Splendor\u00a0<\/em>asettuu\u00a0Adaptationin\u00a0<\/em>ja\u00a0Dogvillen\u00a0<\/em>kaltaisten 2000-luvun alun postmodernien draamaelokuvien joukkoon sekoittamalla “faktaa” ja “fiktiota”.\u00a0Paul Giamatti\u00a0<\/strong>n\u00e4yttelee\u00a0Harvey Pekaria<\/strong>,\u00a0sarjakuvak\u00e4sikirjoittajaa, joka teki arkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Robert Crumbin<\/strong> kuvittamaa sarjakuvaa nimelt\u00e4 American Splendor. V\u00e4lill\u00e4 ruudulle tulee oikea Pekar kommentoimaan tapahtumia tai esimerkiksi n\u00e4yttelij\u00e4valintoja (Giamatti ei h\u00e4nen mukaansa muistuta esikuvaansa lainkaan). Giamattille t\u00e4m\u00e4 on uraa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 roolisuoritus.<\/p>\n

Gus van Sant: Elephant (2003)<\/strong><\/p>\n

Yksi lempielokuvistani on visuaalinen essee (mit\u00e4 hittoa t\u00e4m\u00e4 edes tarkoittaa?) Columbinen kouluampumisia edelt\u00e4vist\u00e4 hetkist\u00e4. Kultaisella palmulla palkittu elokuva on muistoissani kollaasi kuvia, jotka piinaavat: kaikki ruskan eri s\u00e4vyt puissa, p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n keltainen paita ja vitivalkoisina silmille lainehtivat hiukset, pimi\u00f6n julma puna, lopun first person -otokset kouluk\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 vaeltavista tappajista. Van Sant palasi samanlaiseen kerrontaan hienolla\u00a0Paranoid Parkilla<\/em>,\u00a0joka sai paljon ristiriitaisemman vastaanoton. Parhaillaan\u00a0h\u00e4n yritt\u00e4nee toipua edellisen elokuvansa vastaanotosta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HBO Nordic on lanseerauksestaan asti ollut paras kanava tv-sarjoille. On helppo unohtaa,…<\/p>\n","protected":false},"author":155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,23],"tags":[45,96,3,104,125,176,179,201,280,295],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/im\/sites\/10\/2016\/10\/miamivice5.jpg","blog_id":113},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1073"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/users\/155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1073"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1073\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1073"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1073"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1073"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}