{"id":134,"date":"2015-05-14T12:06:04","date_gmt":"2015-05-14T10:06:04","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/katsoja\/?p=134"},"modified":"2015-05-14T12:06:04","modified_gmt":"2015-05-14T10:06:04","slug":"ensi-illassa-mad-max-fury-road-on-vuosikymmenen-komein-toimintaelokuva-ja-feministisen-actionin-virstanpylvas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/ensi-illassa-mad-max-fury-road-on-vuosikymmenen-komein-toimintaelokuva-ja-feministisen-actionin-virstanpylvas\/","title":{"rendered":"Ensi-illassa: Mad Max: Fury Road on vuosikymmenen komein toimintaelokuva ja feministisen actionin virstanpylv\u00e4s"},"content":{"rendered":"
\"George<\/a>
George Miller: Mad Max: Fury Road (2015)<\/figcaption><\/figure>\n

Perjantaina ensi-iltansa saava Mad Max: Fury Road<\/em> on saanut maailmalla haltioituneen vastaanoton<\/a>, eik\u00e4 syytt\u00e4. Paitsi, ett\u00e4 siin\u00e4 on komeimpia toimintakohtauksia ehk\u00e4 ikin\u00e4, George Millerin<\/strong> paluu kulttisarjan pariin nostaa naishahmot esiin t\u00e4ysin ainutlaatuisella voimalla.<\/p>\n

N\u00e4in siit\u00e4 twiittasin t\u00e4pin\u00f6iss\u00e4ni heti n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen:<\/p>\n

\n

Mad Max: Fury Road (2015): N\u00e4in paljon en ole nauttinut puhtaasta toiminnasta varmaan ikin\u00e4. Huh ja hoh.<\/p>\n

\u2014 Anton Vanha-Majamaa (@aavama) 12. toukokuuta 2015<\/a><\/p><\/blockquote>\n

Fury Road koostuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kahdesta takaa-ajosta. Ensin ajetaan asutuksesta aavikkoon, ja sitten takaisin. V\u00e4liss\u00e4 on pari lyhytt\u00e4 suvantoa joissa suhteellisen olematonta juonta tuupataan eteenp\u00e4in juuri sen verran kuin on tarve.<\/p>\n

Elokuvan maailma on alkuper\u00e4istist\u00e4 Mad Max -elokuvista tuttu, mutta hulluudessaan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tappiin vedettyn\u00e4. Jokin katastrofi on tuhonnut sivilisaation ja sy\u00f6ssyt maailman aavikoksi. Irvokkaalla happilaitteella el\u00e4v\u00e4, kelme\u00e4n darthvaderiaanisen ruhonsa voodoo-henkiseen sotisopaan ahtava Immortan Joe (Hugh Keays-Byrne<\/strong>, jonka joku muistanee ensimm\u00e4isen Mad Maxin<\/em> Toecutterina) pit\u00e4\u00e4 keskelle hiekkahelvetti\u00e4 muodostunutta siirtokuntaa ikeess\u00e4\u00e4n kontrolloimalla seudun vesivarantoja.<\/p>\n

K\u00e4skytett\u00e4vin\u00e4\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 on lauma valkoiseksi maalattuja arpisia “sotapoikia” (“War Boys”), jotka tuonpuoleisen uskossaan taistelevat kuolemaan asti marttyyriytt\u00e4 tavoitellen. (Annetaan t\u00e4m\u00e4n poliittisen allegorian nyt vaan olla, eik\u00f6 niin?) Jossain norsunluutornin yl\u00e4kerroksissa puolestaan on rivi letkuihin kytkettyj\u00e4 synnytt\u00e4ji\u00e4, imett\u00e4ji\u00e4 ja oletettavasti lihallisten nautintojen tarjoajia. Naisille ei t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ole toiminnallista sijaa.<\/p>\n

Poikkeus on Imperator Furiosa (Charlize Theron<\/strong>), yksik\u00e4tinen taistelija, joka elokuvan alussa pakenee siirtokunnasta kyydiss\u00e4\u00e4n joukko Immortan Joen seksiorjia. Suuntana on vihre\u00e4 keidas: paratiisi, jossa voi olla vapaa. Immortan Joen jahtaama ryhm\u00e4 saa avukseen v\u00e4h\u00e4puheisen Maxin (Tom Hardy<\/strong>), jota kuningas on pit\u00e4nyt vankinaan. Mukaan p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s yksi sotapojista, merkityksellist\u00e4 kuolemaa itselleen kaipaava kuolemansairas Nux (Nicholas Hoult<\/strong>).<\/p>\n

George Miller sanoo New York Postin haastattelussa<\/a> halunneensa tehd\u00e4 “puhtaan visuaalisen harjoitteen”: elokuvan, “jonka tekstityksi\u00e4 ei tarvitse lukea japaniksi”.<\/p>\n

Sellainen Fury Road on. Sen dialogi on pient\u00e4 ynn\u00e4 ytimek\u00e4st\u00e4, ja kaikki olennainen kerrotaan niin vahvan visuaalisesti, ettei puhetta tarvitse kuunnella. Suuria juonenk\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ei ole, eik\u00e4 hiekkamaailman synnytt\u00e4nytt\u00e4 apokalypsia avata lyhytt\u00e4, siihen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti viittaavaa alkujuontoa enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toimintaa on senkin edest\u00e4. Kahden tunnin kestosta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolitoista on varattu ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vauhdikkaalle ja totaalisen kaoottiselle rymistelylle. Furiosan ja Maxin ajama rekka ottaa yhteen Immortan Joen ja t\u00e4m\u00e4n kollegoiden sota-alusten kanssa milloin ahtaissa kanjoneissa, milloin massiivisen hiekkamyrskyn edell\u00e4. Sotapoikien armada hy\u00f6kyy ylle joka suunnasta: maailmanlopun siileilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, piikein vuoratut k\u00e4rryt iskev\u00e4t vasemmalta ja oikealta, puolelta toiselle heiluvissa seip\u00e4iss\u00e4 roikkuvat viholliset hyppiv\u00e4t rekan katolle, ja ilma on sakeana liekeist\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n kaaoksen keskell\u00e4 Millerin kiinnostus detaljeja kohtaan on h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Sotapoikien sotisovat ovat visuaalisesti yhten\u00e4isi\u00e4 mutta kuitenkin ainutlaatuisia. Kaikki on runsasta ja eklektist\u00e4. Immortan Joen vanhemmissa liittolaisissa n\u00e4kyy h\u00e4iv\u00e4hdyksi\u00e4 sivistyksest\u00e4: jostakin, joka on j\u00e4\u00e4nyt hiekkamyrskyn alle ja jota loputtomaan taisteluun tottuneet komentajat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 itse muista. Ehk\u00e4 puheenparressa, ehk\u00e4 tavallisten silm\u00e4lasien kaltaisissa arkisissa k\u00e4ytt\u00f6esineiss\u00e4.<\/p>\n

Huomaan rakentavani vanhemmille hahmoille historiaa ja miettiv\u00e4ni, n\u00e4kiv\u00e4tk\u00f6 he maailman ennen sen loppua? Joku oli ehk\u00e4 kirjanpit\u00e4j\u00e4, joku taas kukkakauppias. Elokuva ei kerro taustoista mit\u00e4\u00e4n \u2013 ehk\u00e4, koska on parempi unohtaa.<\/p>\n

Koko elokuvan visuaalisesta ilmeest\u00e4 vastaava osasto ansaitsee ylistyst\u00e4. Fury Road luottaa v\u00e4ripaletissaan oranssin ja mustan kontrasteihin sek\u00e4 aavikon okrans\u00e4vyihin. Kaikki on v\u00e4h\u00e4n rikki ja p\u00f6lyn peitossa. Hahmojen liikkeiss\u00e4 ja kerronnan suoraviivaisuudessa on videopelien henke\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. 3D-tekniikka palvelee hyvin, vaikka ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa pakollinen. Pelim\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta iso osa stunteista on toteutettu ilman green screenej\u00e4. Ihan oikeita autoja heitell\u00e4\u00e4n ja r\u00e4j\u00e4ytell\u00e4\u00e4n. 150 miljoonan budjetti on k\u00e4ytetty niin hyvin kuin nyt absurdin summan voi elokuvaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Fury Roadin j\u00e4lkeen jokainen uusi toimintaelokuva tuntuu auttamatta kankealta, niin notkeasti se tapahtumiaan vieritt\u00e4\u00e4, ja niin suunnattomalla ilolla sek\u00e4 ennakkoluulottomuudella se k\u00e4\u00e4nteit\u00e4\u00e4n visioi. Vain yksi esimerkki luovasta hulluudesta on yhden sotarekan edess\u00e4 riippuva kitaristi, jonka heviriffit sulautuvat osaksi Junkie XL:n<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4, katsojan penkiss\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia.<\/p>\n

Totta se on: Happy Feet 2:n<\/em> viimeksi ohjannut Miller, 70, on yht\u00e4kki\u00e4 maailman verevin action-ohjaaja.<\/p>\n

Viel\u00e4 iloisempi yll\u00e4tys on tapa, jolla Miller nostaa naistoimijat elokuvansa keski\u00f6\u00f6n. Max on lopulta sivuhahmo Furiosan vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimintaretkueessa. Siihen lukeutuu joukko Immortan Joen raiskaamia ja vankeuttamia naisia, jotka pyrkiv\u00e4t vapauteen \u00e4\u00e4ripatriarkaalisen yhteis\u00f6n orjuudesta. Heit\u00e4 n\u00e4yttelev\u00e4t Rosie Huntington-Whiteley<\/strong>, Riley Keough<\/strong>, Zo\u00eb Kravitz<\/strong>, Abbey Lee<\/strong> ja Courtney Eaton<\/strong>.<\/p>\n

Kun niin moni Hollywood-elokuva tuntuu yh\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4n naishahmoja kiinti\u00f6ajattelun kautta (viimeksi Avengers 2<\/em> sai lokaa niskaansa<\/a> ainoan ison naishahmonsa, Black Widow’n yksipuolisesta k\u00e4sittelyst\u00e4\u00e4n), Fury Roadin runsas ja monipuolinen naiskuva tuntuu todella virkist\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Se ei typist\u00e4 sukupuolen esityksi\u00e4 yhteen hahmoon vaan antaa tilaa monille erilaisille kokemuksille ja n\u00e4k\u00f6kulmille \u2013 ja sukupolville!<\/p>\n

Nuorten karkulaisten ja heit\u00e4 auttavan Furiosan lis\u00e4ksi mukaan tulevat viel\u00e4 oman matriarkaalisen yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 edustavat i\u00e4kk\u00e4\u00e4t Vuvalinit (Melita Jurisic<\/strong>, Gillian Jones<\/strong>, Joy Smithers<\/strong>, Antoinette Kellerman<\/strong> ja Christina Koch<\/strong>). He muistavat ehk\u00e4 ajan ennen katastrofia, joka peruutti tasa-arvopyrinn\u00f6t l\u00e4ht\u00f6ruutuunsa.<\/p>\n

Skaala leikkaa ik\u00e4haitarin tavalla, joka tuntuu ison budjetin toimintaelokuvalle tyystin ainutlaatuiselta.<\/p>\n

Ilmeinen vaje Fury Roadin feminismiss\u00e4 on ihonv\u00e4rin representaatiot. Namibiassa kuvattua elokuvaa on moitittu sen valkoisuudesta<\/a>. Millerin konsulttina toiminutta Vaginamonologien<\/em> kirjoittajaa Eve Ensleri\u00e4<\/strong> on pitk\u00e4\u00e4n kritisoitu siit\u00e4, ettei h\u00e4nen edustamansa feminismi t\u00e4yt\u00e4 intersektionaalisuuden<\/a> vaatimuksia. H\u00e4n puhuttelee ennen kaikkea toimeentulevaa valkoihoista naista.<\/p>\n

Puutteistaan huolimatta Mad Max: Fury Road on sukupuolten esityksilt\u00e4\u00e4n poikkeuksellinen, virkist\u00e4v\u00e4 ja tyylik\u00e4s. Max, joka edustaa nyt jo tympe\u00e4\u00e4 “mies vastaan maailma”-tematiikkaa, j\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin oikeutetusti taka-alalle. H\u00e4nen tarinaansa on kerrottu viimeiset 36 vuotta.<\/p>\n

Ja mik\u00e4 sen hauskempaa kuin katsoa, kuinka elokuvan poikkeuksellinen painotus kimpaannuttaa miesasiamiehet ymp\u00e4ri maailman<\/a>.<\/p>\n

“T\u00e4m\u00e4 ei ole minun Mad Maxini!” Ehk\u00e4 ei. Mutta liki t\u00e4ydellinen action-elokuva se on.<\/p>\n

[youtube http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=hEJnMQG9ev8]<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perjantaina ensi-iltansa saava Mad Max: Fury Road on saanut maailmalla haltioituneen vastaanoton,…<\/p>\n","protected":false},"author":155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[107,109,113,191,193],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/10\/2015\/05\/frd-ds-00165r.jpg","blog_id":113},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/134"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/users\/155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}