{"id":297,"date":"2015-09-03T12:51:23","date_gmt":"2015-09-03T09:51:23","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/katsoja\/?p=297"},"modified":"2015-09-03T12:51:23","modified_gmt":"2015-09-03T09:51:23","slug":"ensi-illassa-roisinriemukas-eisenstein-kuvaus-ja-valju-sotadraama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/ensi-illassa-roisinriemukas-eisenstein-kuvaus-ja-valju-sotadraama\/","title":{"rendered":"Ensi-illassa: roisinriemukas Eisenstein-kuvaus ja valju sotadraama"},"content":{"rendered":"
\"Palomino<\/a>
Palomino (Luis Alberti) ja Sergei (Elmer B\u00e4ck) rakastuvat \u2013 tai ainakin panevat.<\/figcaption><\/figure>\n

Yrit\u00e4n petrata ja antaa t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in viikonlopun ensi-iltasuositukset aina ajallaan. (Edellisviikkojen huikeisiin helmiin Ihan y\u00f6ss\u00e4<\/em>\u00a0ja Inside Out<\/em> lupaan palata my\u00f6hemmin.) T\u00e4ll\u00e4 viikolla teatterilevitykseen saapuu kolme elokuvaa, joista ainakin yksi on ehdottoman suositeltava. <\/p>\n

Peter Greenawayn<\/strong> briljantti Eisenstein in Guanajuato<\/em> on saanut paljon huomiota suomalaisen p\u00e4\u00e4t\u00e4htens\u00e4 Elmer B\u00e4ckin<\/strong> vuoksi, mutta on sill\u00e4 suomalaisuuden lis\u00e4ksi muitakin ansioita. Antti J. Jokisen<\/strong> K\u00e4til\u00f6<\/em> taas j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toivomisen varaa v\u00e4h\u00e4n kaikessa, vaikka onkin ammattitaidolla tehty. Guy Ritchien<\/strong> Koodinimi U.N.C.L.E.:a<\/em> en ole n\u00e4hnyt, mutta h\u00e4nen “rosoiset” l\u00e4di-\u00e4ij\u00e4seikkailunsa eiv\u00e4t lukeudu suosikkeihini.<\/p>\n

Eisenstein in Guanajuato on Berliiniss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n asuvalta Elmer B\u00e4ckilt\u00e4 huimaava p\u00e4\u00e4osadebyytti. Superkiinnostavaa vaihtoehtoteatteria Nya Rampen -ryhm\u00e4ss\u00e4\u00e4n tekev\u00e4 suomenruotsalainen B\u00e4ck p\u00e4\u00e4tyi Greenawayn elokuvaan monen mutkan kautta. Elokuvakokemusta h\u00e4nell\u00e4 oli entuudestaan vain yhden sivuosan verran Peter Lindholmin<\/strong> Kjell West\u00f6<\/strong> -filmatisoinnista Miss\u00e4 kuljimme kerran<\/em>. Avainty\u00f6 Eisenstein-roolin kannalta oli kansainv\u00e4linen tv-yhteistuotanto The Spiral<\/em>.<\/p>\n

Greenawayn elokuva on ohjaajan ehk\u00e4 viihdytt\u00e4vin ja kepein. Se kertoo Eisensteinin Meksikon-matkasta, jolla h\u00e4n paitsi kuvasi satoja tunteja filmi\u00e4 kesken j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 elokuvaa (\u00a1Que Viva Mexico!<\/a>) varten, my\u00f6s menetti peppuneitsyytens\u00e4 paikalliselle Palominolle (Luis Alberti<\/strong>).<\/p>\n

Greenawayn n\u00e4kemys ohjaajamaestrosta on lihallinen ja t\u00f6rke\u00e4; sellainen, jota ei Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4stett\u00e4isi levitykseen. Ohjaaja tekee esikuvastaan ainakin puolittain pellen, mutta siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on elokuvan ja tarinankerronnan taika.<\/p>\n

Samaa taikaa on my\u00f6s leikkaus, johon Greenaway kiinnitt\u00e4\u00e4 aivan erityist\u00e4 huomiota \u2013 tulihan h\u00e4n alalle juuri leikkaajana, ja ovathan Eisensteinin isoimmat elokuvahistorialliset meriitit juuri t\u00e4ll\u00e4 saralla. Eisenstein in Guanajuaton kuvaa jaetaan ahkerasti moneksi, leikkauksilla rinnastetaan ja alleviivataan asioita. Kaikki k\u00f6mpel\u00f6ys on hyvin itsetarkoituksellista.<\/p>\n

Ohjaajan persous symmetriaan n\u00e4kyy siin\u00e4 kuinka alku ja loppu muistuttavat toisiaan. Ja kuinka elokuvan kliimaksi on tismalleen sen puoliv\u00e4liss\u00e4. Ihanaa!<\/p>\n

\"Helenan<\/a>
Helenan (Krista Kosonen) hiukset leikataan vankileirill\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Katja Ketun<\/strong> samannimiseen romaaniin perustuva K\u00e4til\u00f6 on kaukana Greenawayn leikkisyydest\u00e4. Se on totinen ja patetiaan taipuvainen kuvaus kahdesta toisensa l\u00f6yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 nuoresta jatkosodan viime hetkill\u00e4. Siin\u00e4 on paljon dramaattisia hidastuksia ja paljon historiallista merkityksellisyytt\u00e4 korostavia kuvafilttereit\u00e4 sek\u00e4 “rosoista k\u00e4sivaraa”. Ja pianonsoittoa sateessa, tietenkin.<\/p>\n

Krista Kosonen<\/strong> tulkitsee p\u00e4\u00e4roolin varmuudella, ja ohjaaja Antti J. Jokisen ansioksi on sanottava, ett\u00e4 h\u00e4n antaa n\u00e4yttelij\u00f6illeen tilaa n\u00e4ytell\u00e4. Kosonen on paljon l\u00e4hikuvassa, kuten h\u00e4nen rakastajaansa n\u00e4yttelev\u00e4 Lauri Tilkanenkin<\/strong>. Tilaa saa hyvin my\u00f6s Tommi Korpelan<\/strong> maaniseksi \u00e4ityv\u00e4 natsiupseeri, jonka teht\u00e4v\u00e4 on antaa sodan mielipuolisuudelle kasvot. Korpela laihdutti rooliaan varten 20 kiloa, kertovat iltap\u00e4iv\u00e4lehdet.<\/p>\n

Pitk\u00e4n uran musiikkivideoiden parissa tehnyt Jokinen on ohjaajana varma. K\u00e4til\u00f6 etenee hyvin ja informatiivisesti. Sit\u00e4 on helppo seurata, vaikka eri kertojia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 pohjateksti on haastava. K\u00e4sikirjoituksen laatinut Jokinen on trimmannut kirjan rakennetta\u00a0 taitavasti.<\/p>\n

Jokinen sanoi elokuun Imagessa, kuinka “vain prosentti ohjaajista luo oman tyylilajinsa. Meille muille t\u00e4m\u00e4 on ammatti, jossa pit\u00e4\u00e4 kehitty\u00e4.” Jokinen onkin ehk\u00e4 ennen kaikkea ammattilainen. H\u00e4n on ohjaajana varma, mutta varmuus ei ole aina hyv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4til\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n ei haasta itse\u00e4\u00e4n tai katsojiaan tarpeeksi, vaikka tilaisuus siihen olisi. Elokuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu hyvin turvalliselta ja hyvin tehdylt\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Se yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain kahdessa kohtauksessa. Niiss\u00e4 muutoin kulisseissa tapahtuva sota tunkeutuu p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen. Kohtauksissa on kaikuja jostain Pelastakaa sotamies Ryanista, <\/em>mutta tunnevy\u00f6ryn tai j\u00e4nnityksen sijaan huomaan miettiv\u00e4ni kohtausten teknist\u00e4 toteutusta. Ja harmittelevani, etteiv\u00e4t ne lopulta (budjettisyist\u00e4) ole esikuviensa kaltaisia vuoristoratoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yrit\u00e4n petrata ja antaa t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in viikonlopun ensi-iltasuositukset aina ajallaan. (Edellisviikkojen huikeisiin…<\/p>\n","protected":false},"author":155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,94,97,101,162,171,229],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/10\/2015\/09\/05b_eisenstein_in_guanajuato_submarine_2015.jpg","blog_id":113},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/297"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/users\/155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=297"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/297\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}