{"id":374,"date":"2015-11-04T12:42:03","date_gmt":"2015-11-04T10:42:03","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/katsoja\/?p=374"},"modified":"2015-11-04T12:42:03","modified_gmt":"2015-11-04T10:42:03","slug":"night-visions-2015-louisianan-kurjat-rameihmiset-ja-muutama-muu-festaritarppi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/night-visions-2015-louisianan-kurjat-rameihmiset-ja-muutama-muu-festaritarppi\/","title":{"rendered":"Night Visions 2015: Louisianan kurjat r\u00e4meihmiset ja muutama muu festarit\u00e4rppi"},"content":{"rendered":"
\"Roberto<\/a>
Roberto Minervini: The Other Side (2015)<\/figcaption><\/figure>\n

Helsinkil\u00e4iselle syksy on elokuvafestivaalien superaikaa. 4.\u20138. marraskuuta j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 Night Visions starttaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskiviikkona, ja sen ohjelmisto on liki poikkeuksellisen laadukas. Kaiken genreilottelun seasta l\u00f6ytyy my\u00f6s yksi helmi, joka olisi ehk\u00e4 ennemmin kotonaan Docpointissa tai Season Film Festivalilla. Italialaisohjaaja Roberto Minervinin<\/strong> The Other Sidessa<\/em> on silti sellaista rujoa rappiota, josta Night Visionsin runko-ohjelmisto ammentaa ilmaisuunsa. Oikeastaan se on kuin kauhuelokuva ilman kliimaksia.<\/p>\n

Texasissa kolmen elokuvan verran viihtynyt Minervini (The Passage<\/em>, Low Tide<\/em>, Stop the Pounding Heart<\/em>) siirtyy uusimmallaan naapuriin Louisianaan. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy kahtia jaettu kertomus kansasta jonka maailma on unohtanut. Osavaltion asukkaista yli 18 prosenttia el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajan alapuolella. Luku on isompi vain Mississippiss\u00e4 ja District of Columbiassa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen puoliskon p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Mark, satunnaisilla paskaduuneilla itse\u00e4\u00e4n el\u00e4tt\u00e4v\u00e4 huumediileri ja narkkari. Mark rakastuu Lisaan, jota t\u00e4m\u00e4 kosii omaan tapaansa: “You gonna be my bitch, till death do us part. Lisa herkistyy kyyneliin. “I’ll be your bitch.”<\/p>\n

Seuraavassa kohtauksessa Mark piikitt\u00e4\u00e4 tuoreen vaimonsa tissiin heroiinia.<\/p>\n

Toinen puolisko seuraa All American Infidel -nimist\u00e4 ryhmittym\u00e4\u00e4. Jos Mark oli varaton ja kyvyt\u00f6n puolustamaan itse\u00e4\u00e4n, n\u00e4ill\u00e4 tyypeill\u00e4 on (tarpeeksi) rahaa sek\u00e4 (ihan liikaa) aseita. Ilmassa leijuu pelko siit\u00e4, ett\u00e4 Obama julistaa maahan sotatilan. Miehet haluavat suojella itse\u00e4\u00e4n ja perheit\u00e4\u00e4n. Siksi jokaisen olalla on iso kiv\u00e4\u00e4ri, ja siksi niiden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 harjoitetaan armeijasta opituin man\u00f6\u00f6verein.<\/p>\n

Ohjaaja p\u00e4\u00e4see ainutlaatuisen l\u00e4helle kuvaamiaan ihmisi\u00e4. Osa kohtauksista tuntuu lavastetuilta, niin intiimej\u00e4 ne ovat. Eritoten seksikohtaukset.<\/p>\n

Enemm\u00e4n lie kuitenkin kyse siit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n kameralla on kenellek\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Elokuvan er\u00e4\u00e4nlainen vanha ja viisas p\u00f6ll\u00f6, “Uncle Jim”, sanoo ryypp\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 joka ainut p\u00e4iv\u00e4. “En v\u00e4lit\u00e4 en\u00e4\u00e4 mist\u00e4\u00e4n.” Jos yhteiskunta sys\u00e4\u00e4 ihmisen ulkopuolelleen, onko t\u00e4ll\u00e4 syyt\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4?<\/p>\n

Minervinin seuraamat ihmiset eiv\u00e4t ole erityisen sympaattisia. Mark viljelee rasismiaan ja syytt\u00e4\u00e4 kaikesta tummaihoista presidentti\u00e4. Vaimoa “nigger hating” ei niin paljoa kiinnosta, mutta sit\u00e4 siedet\u00e4\u00e4n. Markin tapaamat ihmiset ovat kaikki moniongelmaisia, jamaansa tyytyneit\u00e4, tai taisteluun v\u00e4syneit\u00e4.<\/p>\n

Osa hahmoista ja kohtauksista h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 aidosti. Uncle Jim lukee pienelt\u00e4 tyt\u00f6lt\u00e4 saamaansa kirjett\u00e4, jossa sanotaan jokaisen ansaitsevan rakkautta, ja herkistyy kyyneliin. Markin oma iso\u00e4iti pystyy h\u00e4din tuskin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, mutta vetreytyy tanssimaan radion tahtiin. Viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana oleva nainen ottaa siivun huumetta ja l\u00e4htee strippauskeikalle, vaikka pystyy mahansa kanssa h\u00e4din tuskin kyykistym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

The Other Sidea on helppo syytt\u00e4\u00e4 rappiolla herkuttelusta. On aiheellista kysy\u00e4, esitt\u00e4\u00e4k\u00f6 se Louisianan liian yksipuolisesti ihmisyyden viimeisen\u00e4 tyyssijana. Markin kertomus pys\u00e4htyy kuin sein\u00e4\u00e4n juuri kun t\u00e4ll\u00e4 on suunnitelma, jolla vierottua huumeista. Viesti tuntuu olevan, ettei kurjuuden sykli\u00e4 saa rikottua.<\/p>\n

Cannesissa ensi-iltansa saaneen The Other Siden kuvat tihkuvat rujoa kauneutta. Mieleen tulevat\u00a0Tracy Droz Tragosin\u00a0<\/strong>ja\u00a0Andrew Droz Palermon<\/strong> Rich Hill\u00a0<\/em>(2014) tai\u00a0Sean Dunnen <\/strong>American Juggalo <\/em>(2011), fiktion puolelta David Gordon Greenin<\/strong>\u00a0 Joe (2013) <\/em>ja Manglehorn (2014)<\/em> sek\u00e4 Debra Granikin <\/strong>Winter’s Bone <\/em>(2010). Minervinin luottokuvaaja Diego Romero <\/strong>tekee kauneinta kuvaa tuomalla siihen ristiriitoja. Auringonvalo siivil\u00f6ityy puiden l\u00e4pi jumalaisesti samalla kun sotahullut tulittavat autonrojua, johon on spraymaalattu poliittinen viesti: “OBAMA SUCKS ASS”.<\/p>\n

The Other Siden n\u00e4yt\u00f6kset to 5.11. klo 21.45 ja la 7.11. klo 13.15.<\/em><\/p>\n

[youtube http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=9jTB3hy0PXU]<\/p>\n

 <\/p>\n

The Other Siden lis\u00e4ksi ehdin n\u00e4hd\u00e4 muutaman muun elokuvan ennakkoon. Niist\u00e4 suositukset seuraaville:<\/p>\n

Bennett Jones: I Am a Knife With Legs (2014)<\/strong><\/p>\n

Ohjaaja-k\u00e4sikirjoittaja-tuottaja-s\u00e4velt\u00e4j\u00e4-leikkaaja-n\u00e4yttelij\u00e4n seitsem\u00e4n vuotta valmistelema surrealistisen musikaalin pieni tuore helmi on itseriittoinen ja teenn\u00e4inen, mutta ei koskaan \u00e4rsyt\u00e4. Jones on Ben\u00e9, salamurhaajalta Los Angelesissa piileksiv\u00e4 ranskalainen popt\u00e4hti. Juonta ei oikein ole, mutta takaumia, musiikkiesityksi\u00e4 ja tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 dialogia riitt\u00e4\u00e4. Animaatiojohdannolla alkava, villisti paikasta ja tunnelmasta toiseen mutkitteleva sekoilu on kuin huumep\u00e4iss\u00e4\u00e4n kokoon kyh\u00e4tty Flight of the Conchords<\/em> -rip-off. Ja t\u00e4m\u00e4 on kehu.<\/p>\n

[youtube http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=xk_CZ9DCHUg]<\/p>\n

I Am a Knife With Legsin n\u00e4yt\u00f6kset ke 4.11. klo 18.00 ja pe 6.11. klo 20.00.<\/em><\/p>\n

Michael Thelin: Emelie (2015)<\/strong><\/p>\n

Perheenis\u00e4 palkkaa uuden lastenvahdin p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen \u00e4idin kanssa vuosip\u00e4iv\u00e4n viettoon. Anna (Sarah Bolger<\/strong>) vaikuttaa ensin kivalta ja normaalilta, mutta illan edetess\u00e4 t\u00e4st\u00e4 paljastuu hyyt\u00e4vi\u00e4 puolia. Tuttua asetelmaa v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kiitett\u00e4ville kierteille, ennen kuin se valahtaa auki v\u00e4h\u00e4n m\u00e4lsin juonenk\u00e4\u00e4ntein. Ohjaaja Thelin tekee peruspuitteiltaan toimivaa kotitrilleri\u00e4. Twistit olisi suosiolla kannattanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle ja keskitty\u00e4 siihen, mill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 genress\u00e4 voi viel\u00e4 erottua: ainutlaatuiseen tunnelmaan.<\/p>\n

[youtube http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=Zw0IFmZsbE8]<\/p>\n

Emelien n\u00e4yt\u00f6kset ke 4.11. klo 22.00 ja la 7.11. klo 23.25.<\/em><\/p>\n

Hector Hernandez Vicens: The Corpse of Anna Fritz (2015)<\/strong><\/p>\n

Vicensin debyyttiohjauksessa kolme nuorta miest\u00e4 haluavat maata ruumishuoneella makaavan julkkiskaunottaren kanssa. Makaaberi aihe her\u00e4tt\u00e4\u00e4 seksiin, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen ja t\u00e4htikulttuuriin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 otteessaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin hyvin. Kokonaisuus on kiitett\u00e4v\u00e4n tiivis yhden idean j\u00e4nn\u00e4ri, vaikka 76 minuutissa on ehk\u00e4 silti v\u00e4h\u00e4n liikaa rynt\u00e4ily\u00e4 ja huutamista.<\/p>\n

[youtube http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=APHAoHZFWi4]<\/p>\n

The Corpse of Anna Fritzin n\u00e4yt\u00f6kset to 5.11. klo 16.00 ja pe 6.11. klo 18.15.<\/em><\/p>\n

Omalla must see -listallani ovat Eli Rothin <\/strong>ihanan h\u00f6lm\u00f6lt\u00e4 vaikuttava “psykoseksuaalinen” kostoj\u00e4nn\u00e4ri Knock Knock<\/em>, Marttyyrien <\/em>t\u00e4ysin tarpeeton jenkki-remake (koska alkuper\u00e4inen on huikea, ja koska kauniin tuhriminen kiinnostaa), Lucio Fulci <\/strong>-kunnianosoitukseksi mainittu yhdysvaltalainen We Are Still Here<\/em>, hollantilainen The Pool <\/em>sek\u00e4 sunnuntaiaamuna n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Miami Connection<\/em>, jota kollegani kuvasi “iskev\u00e4ksi”. Sitten on tietenkin festarivieraaksi saapuva Brian Yuzna <\/strong>ja pari Christopher Lee <\/strong>-elokuvaa.<\/p>\n

Oma festariurakkani alkaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n Mika Kaurism\u00e4en <\/strong>j\u00e4lkiapokalyptisella Mad Max -mukaelmalla The Last Border \u2013 viimeisell\u00e4 rajalla.<\/em><\/p>\n

Night Visions Helsingiss\u00e4 4.\u20138. marraskuuta. Festarin koko ohjelmistoon voit tutustua t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsinkil\u00e4iselle syksy on elokuvafestivaalien superaikaa. 4.\u20138. marraskuuta j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 Night Visions starttaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":155,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[106,108,112,164,214,246,306],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/10\/2015\/11\/1428539391960.jpg","blog_id":113},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/374"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/users\/155"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=374"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/katsoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}