Katsojan kuusi tärppiä Espoo Cinéen

Katsoja-blogi on ollut kesälomalla (toisin kuin pitäjänsä), mutta koska minulta juuri kysyttiin Twitterissä Espoo Ciné -suosituksia, ja koska satun viimein olemaan muutaman tuhannen kilometrin päässä työhuoneestani, voin hyvin nostaa esiin muutaman mainitsemisen arvoisen nimikkeen. 21.–30. elokuuta järjestettävä, järjestyksessään 26:s Espoo Ciné tuntuu nyt laadukkaammalta kuin aikoihin.

Pidemmittä puheitta, tässä kuusi tärppiä vuoden 2015 Espoo Cinéen.

Andrew Haigh: 45 Years (45 vuotta)

Andrew Haigh -fanikerhon epävirallisena puheenjohtajana en voi olla hehkuttamatta 45 Yearsia. Hienolla, pienestä ja arkisesta merkityksellistä tehneellä Weekendilla debytoineen Haigh’n toinen pitkä ohjaus on vielä edeltäjäänsä hallitumpi ja ennen kaikkea emotionaalisesti latautuneempi. Jos Weekendin skaala oli yksi viikonloppu, nyt läsnä on 45-vuotinen avioliitto. Charlotte Rampling ja Tom Noonan (jotka molemmat palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla parhaista pääosista) näyttelevät vuosikymmenten kokemuksella pariskuntaa, jonka vuosipäiväsuunnitelmia horjuttaa postissa saapunut kirje. Itkin ja nauroin. Ja tietenkin mukana on supersiisti seurantaotos tiellä ajavasta autosta (Haigh’n erikoisuus, jota hän käyttää HBO:n briljantissa Looking-sarjassa useampaan otteeseen). Näistä otoksista en saa tarpeekseni.

Tapiolasali pe 21.8. klo 19:00

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=qXAnjA9tAnQ]

Síllas Tzumérkas: A Blast

Episodin arviossa kirjoitin näin: Kiitellyn Homelandin (2010) ohjannut Tzoumerkas iskee hampaansa Kreikan velkakriisiin yhden laajennetun perheen kautta. Päähenkilö, perheensä velka-ahdinkoa harteilleen kantava Maria (Angeliki Papoulia) yrittää uudelleenjärjestää elämäänsä maassa joka on taloudellisesti raunioina. Vimmaisesti kuvattu ja näytelty (Marian suhde läheisiinsä on äärimmäisen fyysinen) draama etenee kahdessa aikatasossa kuin trilleri. Kuvaaja Pantelis Mantzanas taltioi Kreikan maaseudun postikorttiväreissä. Turistisuosikin fasadi on hunajainen, mutta taustalta paljastuu lohduton todellisuus.

Kino Tapiola su 23.8. klo 19.15
Louhisali pe 28.8. klo 19.30
Sello 4 la 29.8. klo 21.45

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=qV_Po-CWZq0]

Małgorzata Szumowska: Body

Pawel Pawlikowskin ohella Puolan tärkeimmän nykyohjaajan genrejä yhdistelevä draamakomediakauhu käsittelee menettämistä, ruumiillisuutta ja ruumista kolmen päähenkilön kautta. Yksi on ihmiselämän rajallisuudelle turtunut kuolinsyyntutkija, toinen tämän anoreksinen, ruumistaan häivyttävä tytär, ja kolmas meedio, joka uskoo tavoittavansa kuolleet. Synkkä, hauska ja usein makaaberi elokuva ei ota mitään täysin vakavasti, ja on anarkiassaan siksi niin virkistävä verrattuna Szumowskan edelliseen, vähän tympeään pappikuvaukseen In The Name of.

Louhisali su 23.8. klo 17.15
Louhisali ti 25.8. klo 19.15
Sello 4 la 29.8. klo 15.45

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=KxRe2yujkzs]

Peter Greenaway: Eisenstein in Guanajuato

Greenawayn ehkä viihdyttävin, ja siksi yksi parhaista elokuvista kertoo ohjaaja Sergei Eisensteinin venähtäneestä kuvausmatkasta Meksikoon. Reissun isoin juttu on se, kuinka ohjaaja (suomalainen Elmer Bäck) menettää peppuneitsyytensä paikalliselle Palominolle (Luis Alberti). Greenaway veistelee kokemuksesta vertaansa vailla olevan spektaakkelin, joka kruunataan pakaroiden väliin valtauksen merkiksi isketyllä lipulla. Hillittömän hauska, taiteellisesti motivoitunut ja viehättävän symmetrinen (Greenaway kertoi Berlinalen lehdistötilaisuudessa, kuinka peppuseksi on tismalleen elokuvan puolivälissä, kuinka filmi alkaa ja loppuu samanlaisiin kuviin jne.) elokuva on myös lahjakkaan Elmer Bäckin läpimurto. Jututin häntä elokuvan maailmanensi-illan jälkeen pitkällisesti, ja siitä tekemäni pieni juttu löytyy täältä.

Tapiolasali su 30.8. klo 20.00

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=fb364B6u1XE]

Aleksi Salmenperä: Häiriötekijä

Sodankylän yllätysnäytöksessä toivottiin, ettei sen perusteella tehtäisi elokuvasta arvioita, mutta rikon sääntöä nyt puolittain. Q-teatterin parin vuoden takaiseen näytelmätapaukseen perustuva, Aleksi Salmenperän (Miehen työ, Paha perhe) ohjaama sketsikollaasi on supervirkeää ja -hauskaa suomalaista elokuvaa. Eikä sellaista tosiaan tehdä liikaa. Kyse on käytännössä Ihmebantun teatteriin sovitetusta jatkosta, joka on nyt käännetty valkokankaalle. Missasin itse näytelmän, joten olen kiitollinen tästä. Niille, jotka sen näkivät, lisänä on nyt elokuvan mahdollistamaa visuaalisuutta, joka tuo mieleen milloin Tim Burtonin, milloin ehkä myöhäisemmän Alejandro Jodorowskyn. Salmenperälle, joka on yksi 2000-luvun aliarvostetuimmista kotimaisista ohjaajista, tämä on jälleen uusi sulka hattuun.

Louhisali la 22.8. klo 20.15

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=CfQ1CncwByU]

Isa Qosja: Three Windows And a Hanging

Episodin arviossa kirjoitin näin: Sodan repimä Kosovo on hiljalleen valmis käsittelemään raadollista lähihistoriaansa Isa Qosjan harkitussa, hienosti ohjatussa draamassa. Vaietut kertomukset sodan aikana tapahtuneista raiskauksista järisyttävät patriarkaalista pikkukylää, jossa naisen paikka on useimmiten kotona. Vaivihkainen huumori on harkiten sijoitettua, ja miesten turhaa demonisointia vältetään: he ovat yhtä lailla miehisen kulttuurin ja kasvatuksen vankeja. Kameran takana lahjakas turkkilaiskuvaaja Gokhan Tiryaki (Winter Sleep) ottaa jylhistä balkanimaisemista kaiken irti.

Louhisali ma 24.8. klo 15.15
Kino Tapiola to 27.8. klo 21.00
Kannusali su 30.8. klo 18.00

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=JOnKHG13vXM]

Ja loppuun elokuvat, jotka haluan itse aivan ehdottomasti nähdä: Fabrice du Welzin Alleluia, Stina Werenfelsin Dora or the Sexual Neuroses of our Parents, Kim Longinotton Dreamcatcher ja Love is All, Veronika Franzin ja Severin Fialan Goodnight Mommy, Ulrich Seidlin In the Basement, Pete Docterin Inside Out – Mielen sopukoissa, Thomas Vinterbergin Far From the Madding Crowd (Kaukana maailman menosta) ja Constantin Wulffin Ulrich Seidl – A Director at Work.

Erityisvaroitus: vaikka Wim Wenders on “eurooppalaisen elokuvan mestari”, hänen uusinta elokuvaansa Every Thing Will Be Fine kannattaa välttää kuin ruttoa. Ellei sitten ole allekirjoittaneen tapaan sairaalloisen kiinnostunut ihan kaikesta, mitä James Franco tekee.

Ps. Unohdinko jotain? Vinkkaa omat tärppisi kommentteihin!

Espoo Ciné -liput, ohjelmatiedot yms. löytyvät täältä.