Jumppaa sulle, jumppaa mulle

Kuva: Karo Pihlström

Joko SINÄ kuulut arvostettuun Core Challenge 21 vrk -ryhmään? Ei se mitään, ehkä ensi kerralla! Ehkä tämän rupeaman jälkeen Arnold Schwarzenegger soittaa minulle ja kysyy, miten teit sen, Katja? Mistä saisin yhtä hienot vatsalihakset kuin sinulla?

Kolmas päivä, ei kun neljäs menossa. On oma haasteensa saada jumppahommat hoidettua ennen kuin vuorokausi on täynnä. Eilenkin tulin tallilta 22.41 ja sitten hommiin. Onneksi oli vuorossa kehonhuolto. Muuten olisi saattanut olla haasteellista nukahtaa rupeaman jälkeen.

Siinä lankutellaan menemään, kuin huomista ei olisi! Eikä sivumennen sanoen ole kyllä varmuutta onko.

Koska säälin pientä hevostani, laitoin hänetkin jumppamaan. Eihän ole reilua, että vain toinen meistä on kuin äärimmilleen viritetty jousi! Estetunnilla oli siis jumppasarja ohjelmassa. Se meni hyvin niin kauan kun ei tarvinnut nostaa jalkoja, mutta kun estekorkeus nousi, Hilppa jäi kolmannen esteen jälkeen ikään kuin ilmaan roikkumaan ja vauhti loppui kesken. En ollut riittävän napakka, koska jotenkin ajattelin, että kyllähän se vetää. No ei vetänyt. Hetkellisesti esteitä laskettiin ja taas homma eteni. Lopuksi Hilppa eteni kuin veturi. Siltä se myös kuulostaa: hirveä tuhina! En ymmärrä millä liikuntamäärällä siitä saadaan viimeiset läsköset imettyä pois, jotta eteneminen helpottuu. No, lauantaina ollaan taas menossa laukkamaastoon, jotta eiköhän siellä parisataa grammaa lähde. Jumppasarjamme on nähtävissä Kavioliitossa30v Instagramissa!

Älyköt luontoretkellä!

Meillä jatkuu siis homma aika lailla kuin ennenkin. Meidän ratsastusryhmät ovat niin pieniä, että ihmisten vältteleminen on helppoa. Muiden kamoja ei todellakaan lainata ja hevoset laitetaan kuntoon omissa karsinoissa. Koska Italiassa, Espanjassa ja Saksassa on jo kielletty tallilla käynti, tajutaan olla todella varovaisia. Fakta on kuitenkin se, että tätä menoa kielto tulee meillekin. Toisaalta, ei tallille kipeänäkään ole asiaa. Otetaan siis päivä kerrallaan ja iloitaan jokaisesta terveestä hetkestä!

Tänään meinasin töiden jälkeen mennä metsään Hilppa narussa ja koira toisessa. Veikkaan, että siellä unohtuu tuo paskamainen tauti.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.