Kavioliitossa 30v
Kavioliitossa 30v

Mikä se sellainen peräänanto on

Siinä uusi ystäväni vakiohenkilönsä kanssa mielihommissaan! Kuva: Nea Levonius

Tunnilla taas! Tällä kertaa taas eri hevonen. Tämä hevonen onkin uusi tuttavuus, olen hölkkäillyt hänellä nyt, kun omat ratsastajansa ovat joko a) vuoteen omina tai b) matkoilla. Heppa on liikuttava järkyttyjä. Hän on Nainen, eikä hänelle voi ehdotella mitä tahansa. Esimerkiksi yksin talliin jääminen on liian hirveää. Matka tallista maneesiin (25 metriä) saattaa myös sisältää jotain epäilyttävää, joten sieraimet on hyvä pitää etenkin pimeällä apposen auki. Moni tulkitsee tämän hevosen kiukkuiseksi,  mutta minä näen haavanlehden – herkän kukkasen, jonka tunne-elämä on ehkä liian väkevä tähän maailmaan.

Olin mennyt omin nokkineni tämän rouvan kanssa jo pari kertaa kunnes uskaltauduin tunnille. Olikin mielenkiintoista pitkäst’ aikaa ratsastaa hevosella, joka tekee juuri niin kuin käsketään (avot, väistöt, siirtymiset), mutta ei käy mielessäkään hakeutua lähellekään peräänantoa. Olen nähnyt tämänKIN hevosen menevän joillain ratsastajilla jopa tunnistamattoman korkeassa muodossa, mutta itse en moiseen temppuun kyennyt. Nykyään sellainen tuntuu oudolta. Olenko todella niin köntsä, etten saa hevosta rentoutumaan sen vertaa? Toisaalta, suoritimme kaikki tehtävät millilleen ja olimme reippaita. Ei voi valittaakaan. Eli ihan kiva tunti!

Tunnin lopuksi ope sanoi, että paas karauttaen muutama kierros keskilaukkaa ja jokuset vaihdot. Nousin kevyeen istuntaan ja AVOT! Hevonen pyöristyi kuin lihapulla (jotain yhtäläisyyksiä ehkä) ja laukkasi niin rentona pitkin hallia. Etupää keveni ja takapää irtaantui. ”Huomaatkos nyt, miten paljon istunta vaikuttaa tuolla hevosella?” huusi ope. No joo, huomaan kyllä, ja samalla mietin, että hevosparka, mitenköhän päin persettiä istuin koko tunnin. Tuumin, että vastedes ratsastan pelkästään kevyessä istunnassa!

Miten sitä istuntaa kehittää muuten kuin istumalla? Nyt kun Masalla on satulanvaihto edessä, voisin vaihteeksi jyskyttää menemään ilman satulaa. Siinä nimittäin oppii. Jospa sellaisen kuurin jälkeen olen riittävän tasainen kiipeämään oman pikku Hilpurin kyytiin.

!!!HILPPA-UUTISIA: HÄN ON EILEN LAUKANNUT RATSASTAJA SELÄSSÄ ELÄMÄNSÄ ENSIMMÄISTÄ KERTAA! HÄN OLI VIISAS, NEUVOKAS JA HIENO! RAPORTTIA SEURAA, TÄNÄÄN UUSIKS!

Olen ratzu, mikäs tässä nyt niin ihmetyttää? Ihan helppo.
Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *