Onnistuuko aikuinen vipeltämään?

Vipeltäjä ja vikeltäjä.

Aivan totta, virhe jo heti otsakkeessa. Lajihan on nimeltään vikellys, mutta siinä määrin tuntematonon laji, että yksi jos toinenkin kyseli, että onko meillä illalla sitä vipellystä. Olihan meillä. Mielestäni on ihan sama miksi sitä kutsuu – jos näkee kuvat, ymmärtää kyllä heti missä mennään.

Eilinen aloitettiin viemällä hepat uimaan. Olin varustautunut lenkkareilla ja satulalla. Muut menivät ilman satulaa, koska onhan se kivaa! Me Masan kanssa ei olla ihan vielä siinä pisteessä. Järveen meneminen tuotti yhä tiettyjä ongelmia, mutta veteen kuitenkin päädyttiin, jopa niin, että olin itse edelleen kyydissä. Fear is for pussies! Muut hevosethan eivät tietenkään tajunneet lainkaan mikä helvetti tässä nyt on niin vaikeaa. Suokit <3.

Iltapäivällä oli kova paikka, ratsastimme koulua pienryhmissä, opettajan oli hevosalan moniammattilainen Maru. Valtavan hyvä tunti oli, hieman toki itseäni haittasi Masan aktiivisuusaste, joka oli jossain reilusti nollan alapuolella. En voi häntä siitä syyttää. Jumpattiin kaikesta huolimatta, ja oma hikeni ei ole vielä näin vuorokautta myöhemminkään kuivunut. Dressagehiki = pitkä hiki. Estehiki kuivuu huomattavasti nopeammin.

Mutta sitten tuli yllätysten ilta! Tallille saapui nuori tähtivikeltäjä Heidi Huttunen. Hän oli pelkkää lihasta ja ketteryyttä, ja ponnahteli maneesissa paikasta toisen lähes ääneti. Myös hevosen selkään Heidi hujautti jollain tuntemattomalla voimalla. Me leiriläiset koimme pientä epätoivoa ennakkoon.

Kunnon verkka on tavattoman tärkeä asia!
Tässä juostaan TAKAPERIN, koska vikeltäjät tekevät niin.

Heidi näytti meille perusliikkeet: perusistunta, maailmanympärysmatka, polviseisonta ja seisominen liikkuvan hevosen selässä. Voi jehna. Sitten Heidi esitti oman Kur -ohjelmansa, joka sai kylmät väreet esiin. Ja ei kun muijat perään! Ensimmäisenä suoritti Teena (nimi muutettu), joka on kylläkin harrastanut nuoruudessaan vikellystä, joten oli ihan epäreilun hyvä. Rohkaistakseni muita amatöörejä menin itse seuraavana. Epätäydellisiähän tässä ollaan, ei pelkoa! Saattaapi olla, että Heidin vetämä alkuverkka toimi, mutta en revähtänyt enkä myöskään venähtänyt mistään, vaan tein kaiken juuri niin kuin piti. Se oli MAHTAVAA! Hevosena meillä oli prinssi, jonka kesäkilotilanne oli sellainen, että selässä voisi pitää pienet kestit. Siellä oli ihmisen hyvä temppuilla.

Helenö (nimi muutettu) rohkenee.
Suosanna (nimi muutettu) pätee tässä.
Suurta riemua onnistumisen äärellä kokee tässä Ännä (nimi muutettu)!

Monet leiriläiset uskalsivat kokeilla, mutta jokainen leiriläinen oli ainakin silmä kovana kannustamassa. Sitten joku vatipää ehdotti, että josko vielä sitä seisomista hevosen seljässä kokeiltaisiin. Minä siihen heti yhtäläisenä vatipäänä, että mukana! Heti perään tajusin, että siinäpä vasta tyhmä kommentti. Miksi ihmeessä kuvittelin yhtäkkiä pysyväni liikkuvan hevosen selässä, SEISAALLAAN, PALJAIN JALOIN JA ILMAN KYPÄRÄÄ. (Huom! Tämä oli vaatimus: paljaat jalat eivät aiheuta hevosen selälle niin ikävää tunnetta kuin kengät. Kypärästä taas voi jäädä kiinni johonkin remeliin, ja sitten ei ole hyvä.)

Siispä surman suuhun! Tuumasin, että jos olen jo tänä kesänä tehnyt uimahypyn hevosen selästä, ei kai se voi olla sen kummempaa kuin uimahyppy maneesiin. Ja kas: Teena (nimi muutettu) onnistuikin ensimmäisenä aivan valtavan hyvin! Oma itsetuntoni laski samaa tahtia, jos se oli koskaan dressagen jäljiltä tasottunutkaan. Ei kun perään ja: ONNISTUIN! Neljä askelta on liikkeen hyväksymisen vaatimus, enkä ole ihan varma saavutinko sitä, mutta pääsin ainakin hemmetin lähelle. MAHTAVAA! I LOVE VIKELLYS!

Teena (nimi muutettu) ylittää hevosen ja itsensä.

Kun tämän päivän päätteeksi menimme saunaan JA kuulimme, että on mahdollista, että ravikuningas Köppinen saapuu tarhaamaan pihapiiriimme matkalla Kuninkuusraveihin, onni oli täydellistä. (Muistinko mainita, että suoritusten jälkeen meidät hieroi entinen Turve-Satu, nykyinen Hunaja-Satu?) Tällä lailla ihmisen kuuluu elää.

Painottaisin, että teen tässä tätä liikettä vain karvan alle 50-vuotiaana! Kuvan maineikas hevonen on muuten Prinssi. Hänelle suurkiitos!

 

Saas nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu! Kavioliittoleiriä 2/2018 jäljellä vielä kaksi päivää.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.