Onpas ihme, ettei minulla ole poikaystävää

Hevosnaisen voi karsinoida, hän ei siitä suutu.
Hevosnaisen voi karsinoida, hän ei siitä suutu.

Minä olen 47-vuotias perheenäiti Espoosta. En jaksa meikata kovinkaan usein ja viihdyn tosi hyvin tallivaatteissa. Minulla on kaksi teiniä ja kaksi koiraa ja osaan ajaa autoa. En käy baarissa koskaan, tai jos käyn, siellä ei ole ketään muita (esim. viime lauantai). Käyn yhdellä huoltoasemalla aika usein ja Alepassa myös. Siellä törmää aika vähän kehenkään. Alepassa enimmäkseen sekakäyttäjiin (ei mun juttu) ja huoltsikalla – no, ilta-sanomien ostajiin (ei myöskään mun juttu). Siinä on jo karmea keko asioista, joilla ajaa mahdolliset poikaystäväehdokkaat tiehensä. Tai olla törmäämättä niihin ollenkaan.

Tavattoman tehokas hoitaja työssään.
Hevosnainen ei työtä pelkää.

Ja voi veikkoset jospa siinä olisikin kaikki! Mutta ei. Minullahan on kaksi hevosta. Suuri osa tapaamistani miehistä pelkää hevosia ja kertoo sen heti kun kuulee, että minulla on hevosia. Kun sitten nauraen kerron, ettei niitä tarvitse pelätä, miesten kivekset nousevat takaisin lähtökuoppiinsa. Nainen on rohkeampi kuin mies. Hirveä tilanne. Kristillisdemokraatit varmaankin leimaisivat tilanteen luonnottomaksi. Valitettavasti se on arkeani.

Kun sitten mennään arjen rutiineihin, tosiasiahan on, että tallilla kuluu kutakuinkin kaikki illat ja viikonloppupäivät. Melko harva mies haluaa intoilla mukana menossa. On niitäkin, mutta ne on laskettavissa yhden käden sormilla.

Hevosen ostosta en neuvottele kenenkään muun kuin pankin kanssa. On se sitten kuka tai mikä hyvänsä. Ei tulisi mieleenkään kysyä mieheltä voinko ostaa hevosen. Sehän on minun! Minun puolestani mies voi ostaa uuden purjeveneen vaikka joka päivä jos se tekee hänet onnelliseksi. Miksen siis minäkin tekisi niin?

vladi2

Satulaan voi näissä hommissa luiskahtaa useampikin tonni, mutta sehän on sijoitus! Hyvä satula kestää aikaa. Sitä ei moni mies tajua. Hauskin kommentti koskee kuitenkin ratsastamisen seuraamista. Erään ratsastavan naisen mies pitää hevosia ihan ok elikoina, mutta hänen mielestään ratsastamisen seuraaminen on yhtä kiinnostavaa kuin maalin kuivimisen. Aivan murhaa, sanoo hän. Saatan ymmärtää. Jos joutuisin esim. kaukalon laidalle kyttäämään lätkää, sammuisin tod.näk. pystyyn. Ei vaan kerta kaikkiaan pysty kiinnostumaan. Minkäs teet.

Haisevuus saattaa olla myös yksi luotaantyöntävä elementti. Meidän hevosnaisten mielestähän hevoset tuoksuvat, mutta olen kuullut, että joidenkin mielestä kyse on hajusta. Se ei kuulemma vedä puoleensa. Ihme juttu. En myöskään tajua miksi kypärän muokkaama tukka olisi huonompi kuin tupeerattu tai föönattu. Seksikkääksi voi mielstäni luokitella myös tallilta tulossa olevan naisen, joka piipahtaa kotimatkalla kauppaan. Onhan siinä jotain alkuvoimaista, eikö?

Hevosnainen priorisoi selkeästi ja ymmärrettävästi: hevosiin. Ei turhia luuloja ja tuuleen heitettyjä toiveita. Nainen ja hevonen ovat yksikkö! Hevonen tekee naisen onnelliseksi! Mutta on tässä kääntöpuolikin. Jos naisen antaa telmiä tallilla sydämensä kyllyydestä, hän on onnellinen. Ja jokainen tietää mitä onnelliselta naiselta saa: kaiken, mitä tajuaa pyytää.

Hei mies! Hanki sinäkin hevosnainen! Ei tule aika pitkäksi. Paitsi jos sinulla ei ole omaa elämää.

Kommentit (18)
  1. köh köh. Olen ollut sun ja Kian järkkäämillä luennoillakin.

  2. Ruuhkavuosiratsastaja
    23.6.2016, 00:08

    Ja se juttu on niin, että hevosnaisen ukko saa kattoa ihan sydämensä kyllyydestä jalkapalloa. Ei mirkku motkota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.