Potkamo pellon äärellä

Äiti ei päästä mua enää poikaystävän kaa laitumelle, siksi me joudutaan tapaamaan metsässä.

Än-yy-tee-nyt olisi se hetki, kun Hilpura pitäisi vapauttaa luontoon, tarkemmin määriteltynä laitsalle. Hänen huumorikaverinsa Tikku onkin jo siellä, siis se, joka tuhosi KOLME katjantekemää nenäverkkoa. Nyt olisi tarkoitus nikkaroida vielä ainakin yksi naamaverkko, jotta Hilbatsuippa edes VÄHÄN jarruttaisi ahtamistaan. Laidunhan sinänsä on paras idea ikinä, etenkin kun pikkuhevo on viimeisen viikon sisään näyttänyt kaikki huiput puolensa. Tässä tapauksessa esteenä on vaan niin lihava MUTTA , että hirvittää.

Nelivuotiaat päästetään keskimäärin vielä koko kesäksi peltoon. Itsekin päästäisin ehdottomasti, jollei läski väijyisi ja vaanisi niin uhkaavasti puun takana. Kysyin Opelta onko hänellä ollut vastaavaa ahtaajana työskentelevää nuorikkoa. Ei ole. Olen siis uranuurtaja TÄSSÄKIN hommassa. Saattaa olla, että sunnuntaina lähtee lapsi ketoon!

Onhan tässä jo urheiltukin. On tuskastuttu hevoseen, joka ei käänny, on kiroiltu, kun on tiputtu (2 kertaa, toinen seisaalleen, toisesta pääntärähdys) ja on itketty ilosta, kun hypyt sujuvat kuin vettä vaan. Onhan siinä tapahtumaa kerrakseen! Pikkuneiti ansaitsee lomansa.

Seuraava haaste onkin saada Rouva Pullerman uudestaan kantavaksi. Lappeenrannasta kuuluu, että kiimaa ei näy ei kuulu, mutta ei sitä viimeksikään kuulunut. Pitäisi saada elkkulääkäri kurkkimaan tilannetta, mutta sielläpä kaikki ell:t ovat aivan täystyöllistettyjä juuri nyt. Ymmärrän! Vaan miten toimimme? Saas nähdä. Kenties kuskaamme pienperheen johonkin oriasemalle ja hengaamme siellä, kunnes homma on ns. pulkassa.

Kiitohousu ja äitinsä. Kua: Viivi Husu

Jaa muuten: pikkuherra, Lenni nimeltään nykyjänsä, on kova spurttaamaan. Nyt, kun herrasväki on vielä joutunut tyytymään tarhaan, oli pikkuherra juossut taas eräänä päivänä kiitovauhtia tarhan päästä päähän, eikä turhaan viitsinyt pysähtyä, vaan hypätä rymisteli aidan yli. Onneksi Pullukka on ammatiltaan estehevonen, jotta osasi mennä perässä. Siellä ne sitten kuulemma nelistivät yksissä tuumin tien poskeen. Tähän päivään mennessä herrasväki on saatu takaisin aitoihin. Saatan olla meedio, mutta uumoilen, että Lennistä kasvaa estehevonen. Älkää kysykö miksi tuli sellainen olo, mulla vaan on kykyjä näissä jutuissa.

Äiti, lähetään täysii? Kuva: Viivi Husu
Kommentit (4)
  1. Ihan mahtavaa !!!!

    1. No eikös vaan!

  2. Hei.

    Lennistä ei vissiin tule sinun hepoista?
    Onko se tarkoitus myydä jonain päivänä vai miten 🙂 kiitos vastauksesta!

    1. Ei, Lenni on vartavasten teetetty serkulleni! Lainasin Pullukkaa siihen hommaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.