Valtava meno päällä!

Justiin kun olen toipunut varsan aiheuttamasta sydämen murskaantumisesta, on taas koettava kaikenlaista. Sunnuntaina mentiin Hilpan kanssa luontoon, mukana olivat Hassu Tamma ja hänen lähihenkilönsä. Viiletimme Hilppa kärkenä hyviäkin laukkapätkiä, ihan ameriikan malliin! Ykkösenä Hilppa painoi kuin vanha tekijä, ei mitn ongelmaa. Yhteistyö sujui sekä kolleegan että minun kanssa. Siunattu sunnuntai ja auringonpaiste! Sitä varten täällä elellään.

Maaseutuohjaaja työssään. Kiitos kuvasta, Tanita Turunen!

Maanantaina ajattelin juoksuttaa pientä heppaa, ettei vallan jumitu reippaan laukkaretken jäljiltä. No sehän oli kiinnostava show. Neiti oli kenttäolosuhteissa täysi possu. Rempoili kaikkiin ilmansuuntiin. Syy: tuuli. Voi hyvän tähen, eihän siinä auttanut kun lähteä nöyränä halliin. Siellä olikin yksi 2-v. nuorimies harjoittelemassa juoksutuksen saloja, eikä ehkä ihan nappiin mennyt joka kierroksella. Liityimme samanlaisten lössiin, siis. Loppu kuitenkin hyvin ja kaikki hyvin. Molemmilla.

Tiistaina minulla oli ns. aikuistunti. Normaalisti menen Hassulla Hirvellä, mutta hän oli muissa töissä, niin menin Linda-nimisellä NAISHEVOSELLA. Miten voikin a) näyttää niin tammalta ja b) olla niin tamma? Mutta surprise! Hänpä olikin kerrassaan mukava hevonen ratsastaa! Laukanvaihdoissa jouduin kypäritse kosketuksiin hänen pyllynsä kanssa (lähes), mutta muuten oltiin koko ajan samalla linnunradalla. Olipa ihanaa! Tuli illuusio osaamisesta.

Olen Linda, ja olen NAINEN.

Voitte vaan kuvitella, kuinka pelkäsin sen kostautuvan seuraavana aamuna, jolloin meillä on aina Hilpan kanssa oppitunti. Vaan ei! Juoksutin pikkupirjoa ensin vähän, jotta näen millä tuulella sitä ollaan. Ihan okei! Sitten selkään ja kävelyä -> HÄN ASETTUI PERÄÄNANTOON. Ajattelin, että ainakin ravissa alkaa taas pää pyöriä, mutta ei! RAVIA PERÄÄNANNOSSA YMYRÄLLÄ. Meinasin pudota pelkästä ihmetyksestä. Olipa ihanaa. Aloin toivoa, että Ope ei tulisikaan, koska nyt oli niin hyvä. No tulihan se kuitenkin ja sanoi: ”Eikös me mennä tuonne kentälle hyppäämään?” TODELLAKIN MENNÄÄN!

Ah ja voi. Mentiin ravissa ja laukassa ensin kaikki kolme estettä ensin yksin ja sitten pötköön. Jumankekka, me onnistuttiin! Asteikolla 1-10 tunnelma 25! Eihän tästä taas toivu konsanaan. Ope sanoi, että sitten parin viikon päästä menet ristikkoluokkaan HAPPY HORSE CUPIIN.

Nyt olen maksanut kilpailuluvat ja alan juosta vessassa.

AGAINST THE CLOCK!
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.