Yleisön pyynnöstä: pienperheen kuulumisia!

”Äiti, kato! Kato, äiti!” Kuva: Tiina-serkku

Sitä on sillä tavalla onnekkaassa asemassa, että hevoseni A eli Pullukka on niin hyvässä hoidossa, etten aina muista koko heppaa. Kun ei mitään kuulu, kaikki on okei! Mutta nyt TE aloitte hiostamaan, että mitäs siellä tapahtuu, joten otin kaukopuhelun ja kysyin (nuorille tiedoksi: kaukopuheluita soiteltiin ennen vanhaan lankapuhelimista ja ne oli kalliita.)

Herrasväki voi hyvin! Jos nyt epäkohtia hakemalla hakee, niin Pullukalla alkaa olla kohta mittarit punaisella rasavillin pentunsa kanssa. Lenni kasvaa silmissä ja sikailee äitinsä kustannuksella minkä ehtii. Äiti näyttää HIEMAN siltä, että lähtis esikouluun jo toi apina. Ja kas, Pullukan toive on kuultu: tässä kuussa heitä aletaan vierottaa toisistaan. Jos nyt ihan oikein lasken, niin varmastikin kuun vaihteen tienoilla Lapsi ja minä lähdemme hakemaan Pullukkaa pois. On ihanaa nähdä vanha pömppömaha taas! Sitä se nimittäin todellakin on, heinämaha on reilu. Ja se on tässä tapauksessa pelkästään positiivinen asia.

Kaunis rouva evästää. Kuva: Tiina-serkku

Tuoreessa muistissa on kesälomani viimeinen viikko, kun keskityin pitämään Lenniä hengissä ja Pullukkaa lihassa. Lennillä oli pikkuvarsojen kiusallinen pöpö, joka hoitamattomana tai ärjynä voi viedä hengen. Pullukalla taas todettiin suolistotulehdus, jonka hoitomuodot ovat kortisoni ja ruokavalio. Kortisonia ei voitu antaa, koska rouva oli taas pieniin päin. Ruokavalio aloitettiin, mutta sen tulokset on nähtävissä vasta kuukausien päästä. Ainakin kuvista katsottuna Pullukka näyttää nyt kyllä todella hyvältä! Ylälinja on toki hieman luiseva, mutta mitä nyt voi odottaa oloneuvokselta, joka täyttää 19, eikä ole työskennellyt enää pariin vuoteen. Kunhan rouva pysyy hyvillä mielin, olemme tyytyväiset. Ruoka maistuu ja kakka kulkee!

”Katsos, poikani, tuolla on tulevaisuus!” ”Missä, äiti?” Kuva: Tiina-serkku

Jollen ihan väärin laskenut, niin laskettu aika Pullukalle taitaa olla siinä juhannuksen 2020 nurkilla. Silloin Pulde asuu Keiteleellä Wanhan Koulun Tallilla, jossa kavereina on nippu kivoja heppoja, Kyösti-kukko ja hänen naisensa, lampaita, Niinistö-kissa ja Rudi-aasi. Jollei niillä pärjää, niin millä?

Arvi The Hevos- ja korumies oli muuten näemmä paikan päällä juuri viikonloppuleirillä! Taitaa olla paikka vieläkin valaistu sen energian määrästä.

Hilpasta: estetreenit jatkuu, kuin myös koulu-. Viikon päästä koulurataharkat ja kahden päästä estekisat. Aiomme olla valmiina.

Kuva: Mari Stendahl-Juvonen
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.