{"id":1347,"date":"2019-11-03T12:15:29","date_gmt":"2019-11-03T10:15:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?page_id=1347"},"modified":"2019-11-03T18:22:53","modified_gmt":"2019-11-03T16:22:53","slug":"kirja-arvio-phillipp-ther-euroopan-historia-vuodesta-1989","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-phillipp-ther-euroopan-historia-vuodesta-1989\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Phillipp Ther &#8211; Euroopan historia vuodesta 1989"},"content":{"rendered":"<p>Vaurastuminen vaatii kasvua. Onko hokema en\u00e4\u00e4 ajankohtainen? Samaan aikaan kun autoritaarinen johtajuus on vahvoilla, nuoremmat sukupolvet vaativat ymp\u00e4rist\u00f6tekoja. Kolme vuosikymment\u00e4 sitten sosialismin nimiin vannominen katosi Euroopassa valtavirrasta. Osa eurooppalaisista uskoi aikansa EU:n \u201dkonsultteja\u201d, kunnes suuntaa ollaan taas k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Monien mielest\u00e4 on palattava populismin vauhdittamana is\u00e4nmaalliselle polulle.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-1348\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2019\/11\/img_5627.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1200\"><\/p>\n<p>Wienin yliopiston historian professori <strong>Phillipp Ther<\/strong> on kirjoittanut kiinnostavan teoksen: <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/vastapaino.fi\/sivu\/tuote\/euroopan-historia-vuodesta-1989\/2533692\"><em>Euroopan historia vuodesta 1989 &#8211; Uusi talousj\u00e4rjestys<\/em> (Suomentanut <strong>P\u00e4ivi Malinen<\/strong>. Vastapaino, Tampere 2019. 440 s.)<\/a> Kirja on enemm\u00e4n kuin raapaisu maanosamme kehitykseen. Kiintopisteen\u00e4 on sen viimeisin tunnettu vallankumous vuonna 1989. (Vuonna 2014 julkaistu alkuteos: Die neue Ordnung aufdem alien Kontinent: eine Geschichte des neoliberalen Europa.)<\/p>\n<p>Historialla ei ole alkua eik\u00e4 loppua, mutta murroskohdat ovat paitsi helppoja muistaa, my\u00f6s k\u00e4\u00e4nnekohtia eletyn hahmottamiseen. Isoistakin muutoksista on selvitty rahalla ja aseilla. K\u00e4sill\u00e4mme voi hyvinkin olla uusi vaihe, jonka ennusmerkkej\u00e4 tulkitaan jo monin tavoin.<\/p>\n<p>Uusliberalismin koekentt\u00e4n\u00e4 olleen it\u00e4isen Keski-Euroopan kehitys on vaikuttanut paitsi kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen muotoutuneen Euroopan nopeaan kasvuun, my\u00f6s k\u00e4sityksiimme maailman taloudesta. Suuren muutoksen &#8211; uusliberalismin aika, on p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Therin kirjan alkuteos on muutaman vuoden takaa, mutta omaa lukemiskokemustani viive ei hiert\u00e4nyt yht\u00e4\u00e4n, varsinkin kun kirjan\u00a0 loppusanoissa on otettu huomioon niin Brexit kuin <strong>Donald Trump<\/strong>. Suomennos on tarkkaa ja historioitsijan vastaukset h\u00e4nen itselleen esitt\u00e4miins\u00e4 kysymyksiin selkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Menik\u00f6 jotain pieleen? Kommunismi j\u00e4tti perinn\u00f6kseen ep\u00e4luottamuksen ulkomaalaisia kohtaan. Bryssel n\u00e4ytt\u00e4ytyy uutena Moskovana. Kun konserneja ja pankkeja vastaan ei pystyt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, kohteeksi ovat joutuneet maahanmuuttajat.<\/p>\n<p>Therin mielest\u00e4 \u201d<em>Euroopan unioni on oikeassa korostaessaan kansalaisten liikkumisvapauden t\u00e4rkeytt\u00e4. Jos siit\u00e4 luovutaan, vapaa liikkuvuus voi jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olla historiaa my\u00f6s kaupan ja p\u00e4\u00e4oman aloilla.<\/em> \u201d<\/p>\n<p>**<\/p>\n<p>Professori Philipp Therin Studium Generale luento:\u00a0 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=K1ZRxk3740Q\">Interview with Philipp Ther by Ferenc Lacz\u00f3 for Studium Generale Maastricht<\/a><\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Interview with Philipp Ther by Ferenc Lacz\u00f3 for Studium Generale Maastricht\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/K1ZRxk3740Q?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Historian tutkija pit\u00e4\u00e4 kirkkaana mieless\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 prosessin alkupisteen m\u00e4\u00e4rityksen lis\u00e4ksi historian jaksottelussa joutuu aina pohtimaan, milloin mikin historian kausi p\u00e4\u00e4ttyy.<\/p>\n<p>Muutosprosessin osalta loppupistett\u00e4 ei voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkasti, sill\u00e4 poliittisten j\u00e4rjestelmien ja entisten suunnitelmatalouksien muutos jatkuu yh\u00e4.<\/p>\n<p>Toisaalta t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 jonkin yksitt\u00e4isen vuoden voisi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 muutosprosessin p\u00e4\u00e4tepisteeksi.<\/p>\n<p>\u201d<em>Berliinin muurin murruttua vuonna 1989 uusberalismi vy\u00f6ryi It\u00e4-Eurooppaan. Entisten sosialistimaiden vastavalitut p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t toteuttivat valtavia talousuudistuksia ja k\u00e4ynnistiv\u00e4t l\u00e4hentymisen Euroopan unionin kanssa. He omaksuivat EU-mailta tiukan budjettikurin ja julkisen sektorin supistamisen. Uusliberalismi merkitsee my\u00f6s yhteiskuntapoliittista kantaa. Se lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta ja antaa sille oikeutuksen. Uusliberalismi saa voimansa sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vist\u00e4 ja levitt\u00e4vist\u00e4 instituutioista. Vasemmistolaisen vaihtoehdon puutteessa se on v\u00e4hitellen vakiintunut vallitsevaksi ideologiaksi.<\/em>\u201d<\/p>\n<p>Euroopan unioni vahvisti K\u00f6\u00f6penhaminan huippukokouksessa vuonna 2002, ett\u00e4 kahdeksan it\u00e4isen Keski-Euroopan valtiota \u2013 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, T\u0161ekki ja Unkari \u2013 olivat toteuttaneet menestyksekk\u00e4\u00e4n tai lupaavan muutoksen kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Niist\u00e4 tuli suunnitellusti unionin uusia j\u00e4senvaltioita vuonna 2004, ja vuonna 2007 my\u00f6s Romania ja Bulgaria liittyiv\u00e4t EU:hun.<\/p>\n<p>Uudet EU:n j\u00e4senvaltiot saattoivat kehitty\u00e4 taloudellisesti ja poliittisesti my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 ne koko EU:n tavoin hy\u00f6tyiv\u00e4t kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeisest\u00e4 \u201drauhasta\u201d.<\/p>\n<p><strong>Neuvostoliitto hajosi, It\u00e4-Eurooppa l\u00e4hti tielleen<\/strong><\/p>\n<p>Luen Therin kirjaa voimakkaasti el\u00e4ytyen ja sijoittaen itseni mukaan tapahtumiin. Kuinka v\u00e4h\u00e4n olikaan mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ja kuinka samanlainen onkaan sukupolvikokemuksemme.<\/p>\n<p>Itselleni k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 kokemus oli Neuvostoliiton hajoaminen. Niin henkisesti kuin taloudellisesti. T\u00e4m\u00e4 on luontevaa, koska alle 30-vuotiaana olin kiinnostunut tulevaisuudestani.<\/p>\n<p>Monen muun lailla ajattelin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asia oli vapauttaa ihmiset, kun he kerran niin kovin halusivat sosialismistaan eroon; oli ihan oikein, ett\u00e4 he saivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse.<\/p>\n<p>Turistina Unkarissa tajusin jo 1980-luvulla jotain liikahtelevan, mutta vasta Berliinin muurin murtuminen r\u00e4j\u00e4ytti tajunnan.<\/p>\n<p>[<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2008\/08\/14\/berliinin-muuri-oli-idan-ja-lannen-synkea-rajalinja\">Keskelle berliinil\u00e4iskatua pystytetty muuri kuvasi hyvin l\u00e4nnen ja id\u00e4n suhteita<\/a>]<\/p>\n<p>My\u00f6s Ther muistelee vaikuttuneensa matkustaessaan perheens\u00e4 kanssa Unkarissa.<\/p>\n<p>Johdannossaan Ther kirjoittaa, kuinka h\u00e4n n\u00e4ki nuorena, ett\u00e4 Budapestiss\u00e4 jo leirint\u00e4alueelle p\u00e4\u00e4sy oli kahden j\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4yt\u00f6s. Nuotiotulilla mies sai tuta er\u00e4\u00e4nlaisen kansainv\u00e4lisen talouden intensiivikurssin: it\u00e4valuutta, l\u00e4nsivaluutta, ulkomaiden rahayksik\u00f6t, vienti, tuonti, ulkomaanvelka, valuuttavarannon niukkuus, pakollinen rahanvaihto, virallinen vaihtokurssi ja \u2013 tavallaan harmaaseen talouteen kuuluvina \u2013 ep\u00e4virallinen vaihtokurssi ja musta p\u00f6rssi.<\/p>\n<p>\u201d<em>Kahden jonon systeemin ilmeinen ep\u00e4oikeudenmukaisuus ja niiden vihaiset katseet, jotka joutuivat seisomaan itsens\u00e4 puuduksiin ja pahimmassa tapauksessa nukkumaan autossa, eiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4neet minua rauhaan<\/em>.\u201d<\/p>\n<p>Samaan aikaan toisaalla min\u00e4 seurasin kehityst\u00e4 Neuvostoliitossa. Edelleenk\u00e4\u00e4n ei ole mit\u00e4\u00e4n vaikeuksia huomata, ett\u00e4 vanhan j\u00e4rjestyksen murtuminen on ollut pitk\u00e4 prosessi, joka jatkuu ja n\u00e4kyy.<\/p>\n<p>Syd\u00e4n-Euroopan maista suomalaiset ovat seuranneet \u2013 ei v\u00e4hiten kielisukulaisuuden, todellisen ja kuvitellun yhteyden vuoksi Unkaria, l\u00e4heisemmin kuin monia muita it\u00e4isen Keski-Euroopan maita.<\/p>\n<p>T\u00e4llaista taustaa kaipaa selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa aikaamme: <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.euronews.com\/2019\/10\/30\/russias-putin-hungarys-orban-to-discuss-turkstream-pipeline-nuclear-energy\">Unkarin <strong>Viktor Orbanin<\/strong> ja Ven\u00e4j\u00e4n <strong>Vladimir Putinin<\/strong> l\u00e4hentyminen vaikuttaa luontevalta.<\/a><\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Hungary: Putin lands in Budapest for talks with Viktor Orban\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/m0HsB7SLjj0?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Putin nostettiin valtaan 20 vuotta sitten. H\u00e4n pysyy Ven\u00e4j\u00e4n toimitusjohtajana tuella, joka on saatu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansan valinnalta. Ven\u00e4j\u00e4n demokratiakokeilu kesti muutamia vuosia 1990-luvulla; Unkarissa Orbanin asema on vahvistunut edellisten 10 vuoden aikana finanssialan murroksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Uusi Eurooppa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen repe\u00e4v\u00e4n. Ehk\u00e4 Putinin ja Orbanin on helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n sopimukseen my\u00f6s siksi, ett\u00e4 poliitikkoina heill\u00e4 on paljon yhteist\u00e4.<\/p>\n<p>Molemmilla on autoritaarisia taipumuksia. Toki Ther muistaa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 Putin on kyll\u00e4 enemm\u00e4n kuin riitt\u00e4v\u00e4sti osoittanutkin.<\/p>\n<p>\u201d<em>Molemmat my\u00f6s turvautuvat emotionaalisesti latautuneeseen kansalliseen retoriikkaan ja viittaavat usein kansakuntiensa suuruuteen ja traumoihin, esimerkiksi ett\u00e4 Neuvostoliiton hajoaminen on er\u00e4\u00e4nlainen Ven\u00e4j\u00e4n Trianon (Unkari menetti Trianonin rauhansopimuksen nojalla vuonna 1920 kaksi kolmannesta alueestaan). Lis\u00e4ksi Putin ja Orban\u2029 esiintyv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen maskuliinisesti. Se yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 \u2013 Unkarin tapauksessa vastaavanlainen aggressiivinen politiikka naapurivaltioita kohtaan tuskin on kuviteltavissa eik\u00e4 Naton puitteissa olisi mahdollistakaan. \u201d<\/em><\/p>\n<p>Toistaiseksi on vaikea sanoa, kuinka autoritaariset johtajat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ja mik\u00e4 on populistien rooli. Vai ovatko ne yhtenev\u00e4isi\u00e4?<\/p>\n<p>Eiv\u00e4tk\u00f6 Putin ja Orban ole my\u00f6s populisteja?<\/p>\n<p>Nyt Eurooppa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen repe\u00e4v\u00e4n. Populismi on merkityksist\u00e4 tyhj\u00e4 ei-ideologia, jonka ainoa varsinainen sis\u00e4lt\u00f6 on sen muoto: jako &#8221;meihin\u201d ja &#8221;muihin\u201d. Populismi kumpuaa mahdollisuudesta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uudelleen kansaa sek\u00e4 luoda uudenlaisia vastakkainasetteluja, kuten tutkijat Emilia Palonen ja Tuija Saresma kirjoittivat artikkelissaan teoksessa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/vastapaino.fi\/sivu\/tuote\/vapiseva-eurooppa\/2450099\">Vapiseva Eurooppa, Vastapaino 2019.<\/a><\/p>\n<p>Tutkimus selvitt\u00e4nee Therin mukaan aikanaan sen, miehittik\u00f6 Putin Krimin siksi, ettei yleinen mielipide Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tukenut Krimin j\u00e4\u00e4mist\u00e4 vuonna 1991 osaksi Ukrainaa.<\/p>\n<p>(Video on Turkin valtiollisen uutiskanavan tuotantoa.)<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Russia and Ukraine&#039;s conflict explained\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/WPSXBZA_m5M?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Ther kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s siihen, ett\u00e4 edelleen puhutaan \u2019separatisteista\u201d, vaikka Ven\u00e4j\u00e4n kansalaiset ja tiedustelupalvelun ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat hallitsevassa asemassa varsinkin miehitettyjen alueiden johdossa, mink\u00e4 takia pit\u00e4isi oikeastaan puhua \u201dinterventionisteista\u201d.<\/p>\n<p><em>(L\u00e4hihistorialta puuttuu viel\u00e4 sanastoa t\u00e4llaisten uuden hybridisodank\u00e4ynnin toimijoiden kuvaamiseksi. Ukrainan hallituksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 \u201dterroristit\u201d on liian ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llinen ja ylimalkainen.) <\/em><\/p>\n<p><strong>Vaarallinen oikeistonationalismin renessanssi <\/strong><\/p>\n<p>Euroopan unionilla on voimakkaita vastustajia. Se ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme: sen virkamieskunta on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kasvotonta eik\u00e4 valitus siit\u00e4, ettei EU:lla ole edes puhelinnumeroa, ole aivan turha. Lis\u00e4ksi virkamiesarmeija p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 milloin mist\u00e4kin \u2013 \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d. Sosialidemokraatit ja liberaalit ovat joutuneet antamaan tilaa populismille.<\/p>\n<p>Ther arvioi, ett\u00e4<strong> Emmanuel Macronin <\/strong>voitettua Ranskan presidentinvaalin n\u00e4ytti jonkin aikaa silt\u00e4 kuin liberaalit voimat valtaisivat j\u00e4lleen alaa Euroopassa. Mutta pian Italian uudistusmielisen sosiaalidemokratian h\u00e4vi\u00f6 vasemmistopopulisteille ja oikeistonationalisteille teki asiasta uudelleen kyseenalaisen.<\/p>\n<p>Keskeinen kysymys on talousel\u00e4m\u00e4n suhde politiikkaan.<\/p>\n<p>\u201d<em>Sanon t\u00e4m\u00e4n ennen kaikkea saksalaisten yritysten suuntaan, jotka jatkavat investoimista Orbanin Unkariin kuin mit\u00e4\u00e4n ei olisi tapahtunut. <strong>George Sorosin<\/strong> illiberaali ja lis\u00e4ksi antisemitistinen leimaaminen arkkikapitalistiksi ja laittoman maahanmuuton vauhdittajaksi oli samanlainen tabun rikkominen kuin menettely Central European University \u2013yliopistoa vastaan. Siin\u00e4 loukattiin my\u00f6s investointisuojaa, mihin muiden keskikokoisten yritysten olisi syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.\u201d <\/em><\/p>\n<p><strong>Brexit on seurausta kansan v\u00e4\u00e4rinarvioinnista<\/strong><\/p>\n<p>Vallastaan vaaleissa joulukuussa kamppaileva brittip\u00e4\u00e4ministeri <strong>Boris Johnsson<\/strong> sek\u00e4 viraltapanosyytteiden varjossa johtava Trump kaikkine \u201degoiluineen\u201d tekev\u00e4t uutisten seuraamisesta yht\u00e4 jatkuvaa tositelevisiota \u2013 nolojen temppujen naureskelua.<\/p>\n<p>Populismille tuntuu olevan luontevaa luopua oikeassa olemisen pakosta. Oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tarvitse sen j\u00e4lkeen mietti\u00e4. Riitt\u00e4\u00e4 kun on oma maailmanselitys: olkoot kuinka musta-valkoinen tahansa.<\/p>\n<p>Ajankohtaisuutensa vuoksi nostan esiin Therin kirjan loppusanojen arvion muun muassa siit\u00e4, ett\u00e4<strong> \u201d<\/strong><em>paradoksisesti brexitin kannattajat alemmissa yhteiskuntaluokissa joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n Ison-Britannian EU-j\u00e4senyyden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 eniten. Maan hallituksella ei ole sellaisia varoja, joilla korvattaisiin EU:n aluetuki ja muut ohjelmat. Sit\u00e4 paitsi maahan muuttaneet EU-kansalaiset maksavat olennaisesti enemm\u00e4n brittil\u00e4isen hyvinvointivaltion kassaan kuin rasittavat sit\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Britanniassa maahanmuuton v\u00e4heneminen ja paluumuutto kasvavat ja sen seurauksena yhteiskunta ik\u00e4\u00e4ntyy nopeammin, mik\u00e4 vaikeuttaa entisest\u00e4\u00e4n muutenkin heikentyneen hyvinvointivaltion s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 nykytasolla. Alhaisemmat verot tuskin houkuttelevat sijoittajia.<\/p>\n<p>Ther puntaroi, ettei hy\u00f6tyji\u00e4 ole ainakaan maan alempi keskiluokka, niin kuin se ei n\u00e4yt\u00e4 olevan Yhdysvalloissakaan, vaikka Trumpin \u201dyll\u00e4tysvalinta\u201d perustui ennen kaikkea h\u00e4nen menestykseens\u00e4 Yhdysvaltojen koillisosan ruostevy\u00f6hykkeell\u00e4, joka vastaa tavallaan Keski- ja Pohjois-Englantia.<\/p>\n<p>\u201d<em>Teollisuuslaitosten lakkauttaminen Yhdysvalloissa ei johdu yksin uusliberaalista talouspolitiikasta enemp\u00e4\u00e4 kuin\u2029 Isossa-Britanniassakaan. Kuitenkin ulkomaankaupan vapauttaminen, kiristynyt kansainv\u00e4linen kilpailu ja tuotannon siirrot muihin Nafta-maihin (Kanadaan tai Meksikoon) ja Kiinaan johtivat \u201dvanhojen\u201d teollisuusalueiden katastrofaaliseen taantumiseen it\u00e4rannikolla ja Suurten j\u00e4rvien ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (teollisuuden vanhaksi leimaaminen oli osa ongelmaa sek\u00e4 j\u00e4lkikommunistisessa Euroopassa ett\u00e4 l\u00e4nness\u00e4).\u201d <\/em><\/p>\n<p>Pohjois-Englannin tapaan my\u00f6s Yhdysvalloissa jotkin suurkaupungit, esimerkiksi Pittsburgh ja Cleveland, onnistuivat omin voimin luomaan aiempaa laajemman tai uuden elinkeinoperustan.<\/p>\n<p>Therin optimismi perustuu siihen, ett\u00e4 sijaintipaikkaan liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten hyv\u00e4t yliopistot ja siten ep\u00e4suorasti julkinen rahoitus ja asema kehityskeskuksena, edistiv\u00e4t elinkeinojen uudelleen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 molemmin puolin Atlanttia.<\/p>\n<p><strong>Hyvinvointia talouskasvun avulla<\/strong><\/p>\n<p>Yhdysvallat saavutti 1980-luvun alun taantuman j\u00e4lkeen suuremman talouskasvun kuin Euroopan yhteis\u00f6n ydinj\u00e4senvaltiot, joissa hyvinvointivaltion periaatteet vaikuttivat viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n oli Therin mielest\u00e4 monenlaisia syit\u00e4. Reaganin kiivas varustelupolitiikka toimi kuin elvytysohjelma (mik\u00e4 ei oikeastaan ollut h\u00e4nen talouspoliittisten neuvonantajiensa oppien mukaista), ja digitaalinen vallankumous sai aikaan uutta kasvua.<\/p>\n<p>Tutkija arvioi, ett\u00e4 lis\u00e4ksi oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tilastovaikutus: koska Yhdysvallat oli kokenut kriisin Eurooppaa varhemmin ja syvemp\u00e4n\u00e4, sen uusi nousu oli nopeampi ja voimakkaampi.<\/p>\n<p>1980-luvulla v\u00e4iteltiin ennen kaikkea valtiosta. Sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pidetty taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien yleisen\u00e4 ratkaisijana, vaan sen liiallista valtaa ja puuttumista asioihin kritisoitiin.<\/p>\n<p>\u201d<em>Vasemmistolaiset vaihtoehtoliikkeet Euroopassa argumentoivat joiltakin osin <strong>Milton Friedmanin<\/strong> ja Chicagon koulukunnan tapaan vaatiessaan valtion roolin pienent\u00e4mist\u00e4 ja kansalaisten osallisuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelussa, koululaitoksessa ja kaikilla mahdollisilla aloilla. T\u00e4m\u00e4 suunnanmuutos \u2013 v\u00e4hemm\u00e4n valtiota ja ordoliberalismia tai sosiaalista markkinataloutta \u2013 oli kuitenkin Manner-Euroopassa v\u00e4hemm\u00e4n selv\u00e4 kuin Britanniassa tai Yhdysvalloissa.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Hiukan yksinkertaistaen voidaan Therin mukaan todeta, ett\u00e4 l\u00e4nsimaat vastasivat kahdella eri tavalla vuosien 1973-1974 ja 1980-1981 \u00f6ljykriiseist\u00e4 ja niiden j\u00e4lkeisist\u00e4 taantumista seuranneisiin talouden ongelmiin: <strong>Margaret Thatcher<\/strong> ja <strong>Ronald Reagan<\/strong> arvostelivat periaatteellisesti ja kavensivat hyvinvointivaltiota ja sen s\u00e4\u00e4ntelyteht\u00e4vi\u00e4 taloudessa ja poistivat samalla esteit\u00e4 markkinavoimien toiminnalta, kun taas Manner-Euroopassa kriisi aiheutti konservatiivisen k\u00e4\u00e4nteen.<\/p>\n<p>Riippumatta siit\u00e4, olivatko hallitusvastuussa kristillisdemokraatit ja konservatiivit (kuten Saksan liittotasavallassa) vai edelleen sosiaalidemokraatit (kuten Ranskassa, Ruotsissa ja It\u00e4vallassa), hallitsevat puolueet pyrkiv\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvinvointivaltion olennaiset tekij\u00e4t ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n liberalisointia ja s\u00e4\u00e4ntelyn purkamista mahdollisimman monilla talouden aloilla. Kuitenkin ajan mittaan nekin joutuivat sopeuttamaan politiikkaansa.<\/p>\n<p>\u201d<em>Kun tarkastellaan kasvuk\u00e4yri\u00e4 tai \u2013 mik\u00e4 ehk\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 \u2013 diskursiivista valtaa talouspoliittisessa keskustelussa, huomataan uusliberalismin voittaneen j\u00e4rjestelm\u00e4kilpailussa l\u00e4nnen sis\u00e4ll\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Reaganismi ja thatcherismi \u2013 riippumatta siit\u00e4, miten niiden taloudellisia tuloksia arvioi \u2013 lis\u00e4siv\u00e4t 1980-luvun loppupuolella mannereurooppalaisten hyvinvointivaltioiden paineita sopeuttaa politiikkaansa.<\/p>\n<p>Jopa kokeneet saksalaiset sosiaalidemokraatit ja ranskalaiset sosialistit sek\u00e4 my\u00f6hemmin Euroopan komission puheenjohtaja <strong>Jacques Delors<\/strong> omaksuivat uusliberalistisia ideoita.<\/p>\n<p>Therin mielest\u00e4 poikkeamat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olivat ehk\u00e4 seurauksiltaan viel\u00e4 akateemisia v\u00e4ittelyj\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 Jo thatcherismi ja reaganismi ja my\u00f6hemmin j\u00e4lkikommunistisen Euroopan radikaalit uudistukset johtivat ep\u00e4toivottuihin vaikutuksiin, jotka pakottivat korjaileviin ja sopeuttaviin toimiin.<\/p>\n<p>Toisinaan uusliberalismi sekoitetaan uuskonservatismiin.<\/p>\n<p>Uuskonservatiiveja, muun muassa <strong>Francis Fukuyamaa,<\/strong> ja uusliberaaleja yhdist\u00e4\u00e4 kuitenkin vakaumus, ett\u00e4 historian m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 on markkinatalouteen ja demokratiaan perustuva, tyypilt\u00e4\u00e4n l\u00e4ntinen j\u00e4rjestys.<\/p>\n<p>En malta olla toteamatta, ett\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, onko putinismissa voimaa vaikuttaa jopa Yhdysvalloissa vai j\u00e4\u00e4k\u00f6 nouseva ideologia vain Trumpin virkakauden mittaiseksi harhailuksi.<\/p>\n<p><strong>Oman aikamme murros ansaitsee tutkimusta<\/strong><\/p>\n<p>Voin kuvitella &#8211; toki vajavaisesti, miten minun olisi k\u00e4ynyt, jos olisin ollut samassa asemassa kuin ne, joiden oli sopeuduttava talouden rajuun murrokseen 1990-luvulla it\u00e4isess\u00e4 Keski-Euroopassa.<\/p>\n<p>Oma talouteni on pysynyt vakaana, kun olen sopeuttanut menojani tulojen mukaan. Olen kasvanut l\u00e4nness\u00e4 (ja kaiken lis\u00e4ksi ollut t\u00f6iss\u00e4 ulkomailla 1990-luvun) ja j\u00e4\u00e4nyt vaille niit\u00e4 improvisoinnin taitoja, jotka sosialistisessa maailmassa kasvaneet ik\u00e4toverini hallitsevat paremmin \u2013 ja osa heist\u00e4 luonnostaan.<\/p>\n<p>Vakaassa taloudessa poliittiset heilahdukset ovat pieni\u00e4.<\/p>\n<p>Oman p\u00e4\u00e4oman puuttuessa on haettava voimaa muualta. Niinp\u00e4 kilpailu ulkomaisista sijoittajista ja uusliberaalit uudistusdiskurssit johtivat vuosituhannen vaihduttua siihen, ett\u00e4 tasaveromalli nousi yli kansallisten rajojen diskurssin aiheeksi. Etummaisina tulivat Baltian maat, jotka olivat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhten\u00e4iset verokannat palkkoja ja yritysvoittoja varten jo 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p>Uusliberalismin mekanismeja ja Euroopan historiaa 1980-luvulta l\u00e4htien voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin Therin luoman metaforan avulla.<\/p>\n<p>Uusliberalismi oli kuin hohteleva pikajuna, joka lupasi vied\u00e4 kasvuun ja hyvinvointiin.<\/p>\n<p>\u201d<em>Kriiseist\u00e4 huolimatta niin vinhasti, ett\u00e4 oli mahdotonta tunnistaa, kuka junaa ohjasi. Kun oikein kurkisteli ohjaamoon, saattoi erottaa, ett\u00e4 veturinkuljettajatkin olivat bisnespuvuissa. He olivat mielest\u00e4\u00e4n hyvin rationaalisia, kunnes \u00e4kki\u00e4 vuonna 2008 puhkesi paniikki ensin veturissa ja sitten junanvaunuissa. Juna melkein suistui kiskoiltaan ja pys\u00e4htyi vihdoin jarrut kirskuen. T\u00f6in tuskin v\u00e4ltetty katastrofi ei kumma kyll\u00e4 johtanut siihen, ett\u00e4 juna olisi vaihtanut suuntaa.\u201d<\/em><\/p>\n<p>P\u00e4invastoin nyt oli uusien matkustajien \u2013 nimitt\u00e4in etel\u00e4isten EU-maiden \u2013 noustava kyytiin, koska kukaan ei en\u00e4\u00e4 lainannut heille rahaa asemaravintolaa varten, jossa he olivat sy\u00f6neet mielell\u00e4\u00e4n, mutta valitettavasti liian usein velaksi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4\u2029 yksimielisyys johti samalla nyttemmin virheelliseksi osoittautuneeseen ajatukseen, jossa vallankumouksen arvot joko unohdettiin tai typistettiin pelk\u00e4ksi vapaudeksi.<\/p>\n<p>Kirjoittaja arvioi itse kirjansa viimeist\u00e4 lukua surumieliseksi, koska luku k\u00e4sittelee muun muassa kysymyst\u00e4, miksi vuoden 1989 vallankumoukset eiv\u00e4t kumma kyll\u00e4 koskettaneet rautaesiripun l\u00e4nsipuolisia yhteiskuntia.<\/p>\n<p>Ther p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 se, kuinka vallankumoukset 1990-luvulla ihanteineen otettiin Saksassa ja Ranskassa niin puolihuolimattomasti vastaan saattaa kertoa enemm\u00e4n l\u00e4nnest\u00e4 ja sen suhteesta vallankumouksiin kuin arvoista itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201d<em>Ei edes kysytty, voisiko l\u00e4nsi mahdollisesti oppia tai omaksua jotakin. Sen sijaan esitettiin koko joukko enimm\u00e4kseen holhoavasti tarjoiltuja neuvoja, kuinka entisen it\u00e4blokin valtiot voisivat kehitty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tutkimustulos ei suoranaisesti yll\u00e4t\u00e4, vaan se kuvastaa silloista vallan ep\u00e4symmetriaa Euroopassa. Hiukan lakonisesti voisi todeta, ett\u00e4 l\u00e4nsieurooppalaiset intellektuellit ajattelivat valistuksen traditiossa. 1700-luvun lopulta l\u00e4htien sivistyneet eurooppalaiset ovat enimm\u00e4kseen kiinnitt\u00e4neet huomionsa omaan kansakuntaan tai l\u00e4nteen eiv\u00e4tk\u00e4 juurikaan it\u00e4\u00e4n \u2013 paitsi ideologisen tai sotilaallisen uhan tapauksessa. N\u00e4in oli yh\u00e4 my\u00f6s vuosina 1989-1990, vaikka tuolloin olisi ehk\u00e4 tarjoutunut uusia mahdollisuuksia tiiviimm\u00e4lle \u00e4lylliselle vaihdolle id\u00e4n ja l\u00e4nnen kesken.<\/em><strong> \u201d<\/strong><\/p>\n<p><strong>V\u00e4kivallaton vallanvaihdos<\/strong><\/p>\n<p>Vuoden 1989 j\u00e4lkeen noin 102 miljoonaa eurooppalaista sai uuden alun. Tai kuten <strong>Brendan Humphreys<\/strong> muistuttaa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/demokratiankarikot\/\">artikkelissaan kirjassa Demokratian karikot (Gaudeamus, 2018)<\/a>, 126 miljoonaa, jos lasketaan mukaan vuonna 1990 kaatuneen Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) v\u00e4est\u00f6.<\/p>\n<p>Saavutusta voi sanoa valtavaksi, koska kansantasavalloissa ja Neuvostoliitossa kadehtimatonta el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4neelle ihmiselle annettiin nyt mahdollisuus kokea oikeusvaltio, markkinatalous ja demokraattinen hallinto \u2013 ainakin teoriassa.<\/p>\n<p>\u201d<em>Se, ett\u00e4 vallanvaihdos tapahtui pitk\u00e4lti v\u00e4kivallattomasti on aiheuttanut ep\u00e4ilyj\u00e4 siit\u00e4, oliko vuonna 1989 edes kyse vallankumouksista. T\u00e4m\u00e4 kuvastuu it\u00e4isen Keski-Euroopan puhekielen ilmauksissa: it\u00e4saksalaiset nimitt\u00e4v\u00e4t murrosta yleens\u00e4 k\u00e4\u00e4nteeksi {Wende), vaikka t\u00e4m\u00e4n ilmauksen takana on oikeastaan SED:n puoluejohtaja Egon Krenz, joka halusi sen avulla torjua syksyll\u00e4 1989 maan murroksen.\u2029Useissa slaavilaisissa kieliss\u00e4 puhutaan muutoksesta puolaksi zmiana, toinen ilmaus on przelom \u2013 muutos, murros), t\u0161ekiss\u00e4 ja slovakissa k\u00e4\u00e4nteest\u00e4 (prevrat, prevrat)\u201d, <\/em>Ther kirjoittaa.<\/p>\n<p>Ther muistuttaa, ett\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ralf_Dahrendorf\">tuoreeltaan professori Ralf Dahrendorf <\/a>kielt\u00e4ytyi nime\u00e4m\u00e4st\u00e4 vuoden 1989 tapahtumia vallankumoukseksi, mik\u00e4 sopii h\u00e4nen tulkintamalliinsa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 liberaali johtava ajattelija torjui periaatteessa vallankumouksen k\u00e4sitteen historian vuoksi: h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan vallankumoukset toivat aina enemm\u00e4n huonoa kuin hyv\u00e4\u00e4 varsinkin taloudellisesti.<\/p>\n<p>H\u00e4nelle vuosi 1989 merkitsi n\u00e4in ollen siirtym\u00e4\u00e4 liberaaliin demokratiaan ja markkinatalouteen, ja l\u00e4nnen kuului tukea t\u00e4t\u00e4 tapahtumaketjua mahdollisimman hyv\u00e4ntahtoisesti ja aktiivisesti.<\/p>\n<p>Ther kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 kun <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Charles_Tilly\">noudatetaan <strong>Charles Tillyn<\/strong> tekem\u00e4\u00e4 erottelua vallankumouksellisen<\/a> tilanteen, prosessin ja lopputuloksen v\u00e4lill\u00e4, vuosina 1989-1991 on erotettavissa kaikki kolme vallankumouksen komponenttia.<\/p>\n<p>Tillyn mukaan vallankumouksellinen tilanne alkaa, kun vanha hallinto on heikentynyt ja ep\u00e4yhten\u00e4inen.<\/p>\n<p>\u201d<em>Vallankumouksellinen prosessi tuo mukanaan jatkuvaa kontrollin menetyst\u00e4 ja edell\u00e4 mainitun oman dynamiikkansa. Vallankumoukselliset lopputulokset voivat ilmet\u00e4 eri alueilla ja ylt\u00e4\u00e4 poliittisesta vallanvaihdoksesta yhteiskunnan ja talouden mullistuksiin. Tillyn analyysi v\u00e4kivallasta vaikuttavana tekij\u00e4n\u00e4 j\u00e4\u00e4 kuitenkin puolitiehen. H\u00e4n kyll\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivallan kuuluvan vallankumousten osatekij\u00f6ihin, mutta j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, kuinka t\u00e4m\u00e4 on sopusoinnussa v\u00e4kivallan v\u00e4h\u00e4isyyden kanssa vuosina 1989-1991.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Ther arvioi aikalaisteksteihin viitaten, ett\u00e4 vuosien 1989-1991 murros ei nostata aiempien suurten vallankumousten intohimoja siksi, ett\u00e4 kaikki poliittiset leirit pitiv\u00e4t kommunistihallintojen kukistumista ja muurin murtumista jollakin tavalla hyv\u00e4n\u00e4 lukuun ottamatta ehk\u00e4 T\u0161ekin, Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan vanhakantaisia kommunisteja.<\/p>\n<p>Kuten Ther kirjoittaa, I800- ja 1900-luvuilla eurooppalaiset vallankumoukset olivat olleet kiinnekohtia, kun m\u00e4\u00e4ritettiin suuntaa poliittisten ideologioiden ja yhteiskunnallisten arvojen kamppailussa.<\/p>\n<p>Vanhan kaavan mukaan symboliikan t\u00e4yteiset vuosiluvut 1789, 1848 ja 1917 jakoivat ajatusmaailmoja; konservatiivit; liberaalit ja vasemmistolaiset m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t itsens\u00e4 sen perusteella, miten he kulloinkin suhtautuivat vallankumoukseen.<\/p>\n<p><strong>Takana menestystarina<\/strong><\/p>\n<p>Therin kirjaa voi pit\u00e4\u00e4 erinomaisena kertauksena Euroopassa tapahtuneeseen. Talouden suuria linjoja on viimeiset vuosikymmenet seurattu siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 my\u00f6s kapitalismin keskeiset periaatteet ovat koetuksella.<\/p>\n<p>Historian tutkijoille vuotta 1989 koskevat debatit ja vallankumousten kritisointi ovat kiinnostavia, sill\u00e4 n\u00e4in v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n yksipuoliset menestystarinat.<\/p>\n<p>\u201d<em>Berliinin tai Brysselin n\u00e4k\u00f6kulmasta on kenties toivottavaa rakentaa kansallista tai eurooppalaista identiteetti\u00e4 \u201drauhanomaisen vallankumouksen\u201d pohjalta, mutta \u00e4lyllisesti se olisi ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4isi massiiviset sosiaalipoliittiset leikkaukset, v\u00e4est\u00f6nkehityksen ongelmat ja muut murroksen sivuvaikutukset liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. T\u00e4st\u00e4 nousee uusia kysymyksi\u00e4: johtuvatko n\u00e4m\u00e4 seuraukset \u2013 miten niit\u00e4 sitten haluaakaan arvioida &#8211; varsinaisesta vallankumouksellisesta prosessista vai sen j\u00e4lkeisest\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjatusta muutosprosessista?\u201d <\/em><\/p>\n<p>Tietenkin olen itsekin jotain saanut aikaan, mutta kiit\u00e4n silti omasta hyvinvoinnistani yhteiskuntaa. Nykyisin kysyn, mit\u00e4 vaurastuminen oikeastaan tarkoittaa: olisinko yht\u00e4\u00e4n onnellisempi ilman hyvinvointivaltiota sellaisena kuin me sen tunnemme pohjoismaissa? Tarvitsemmeko lis\u00e4\u00e4 vapauksia?<\/p>\n<p>Ent\u00e4 valtionvelka? kysyy Ther<\/p>\n<p><em>\u201dKun maltillinen vasemmisto on noudattanut budjettikuria ja t\u00e4hdent\u00e4nyt rationaalista kest\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudenhoitoa (samoin kuin aiemmin [Tony] Blair, [Gerhard] Schr\u00f6der ja Yhdysvalloissa Bill Clinton) toimien liberaalien tavoin, oikeistonationalistit esiintyv\u00e4t tavallisten ihmisten esitaistelijoina, joille on yhdentekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 luottoluokituslaitokset sanovat valtionvelasta.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Onko sitten maltillisten vasemmistolaisten tai liberaalien teht\u00e4v\u00e4 \u2013 jos he nousevat uudelleen valtaan \u2013 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aiemmin kasaantuneita velkoja kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taloutta uudelleen?<\/p>\n<p>Esimerkist\u00e4 k\u00e4y julkinen pohdinta kapitalismin keskeisten periaatteiden muutoksesta. Yhdysvalloissa suuryritysten johtajista koostuva <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/paivanlehti\/21082019\/art-2000006210673.html\">Business Roundtable <\/a>ja Britanniassa johtava talouslehti <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/talous\/art-2000006243152.html\">Financial Times <\/a>ovat \u00e4skett\u00e4in kyseenalaistaneet periaatteen, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.ft.com\/content\/3c2e3432-ee73-11e9-bfa4-b25f11f42901\">jonka mukaan yritysten yksinkertainen teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 niiden osakkeenomistajille rahaa.<\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000006263610.html\">Ven\u00e4j\u00e4 ja Nato-maa Unkari ovat entist\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan<\/a> varsinkin energia-alan kauppojen vuoksi, ja vaikka my\u00f6s Suomi on muuttunut 30 vuodessa \u2013 monestakin syyst\u00e4, tilaamme mekin silti ydinvoimalan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<br \/>\n**<br \/>\nYLE \/ Suvi Turtiainen: <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11044133?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social&amp;fbclid=IwAR31qKEykhSD7uR6L-9XCW3EyY-rF-oDBLoCj8ebc7VAde94cwUfp_adEwE\">Berliinin muurin murtuminen teki vapaasta l\u00e4nnest\u00e4 kaikkien idolin \u2013 Nyt ylivallan aika on ohi, ja se voi olla my\u00f6s hyv\u00e4 asia<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaurastuminen vaatii kasvua. Onko hokema en\u00e4\u00e4 ajankohtainen? Samaan aikaan kun autoritaarinen johtajuus&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":1348,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages\/1347"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1347"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages\/1347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1362,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages\/1347\/revisions\/1362"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/1348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}