{"id":2216,"date":"2020-10-31T14:23:46","date_gmt":"2020-10-31T12:23:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/?page_id=2216"},"modified":"2020-10-31T16:57:34","modified_gmt":"2020-10-31T14:57:34","slug":"kirja-arvio-saana-maria-jokinen-aania-sodasta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/kirja-arvio-saana-maria-jokinen-aania-sodasta\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Saana-Maria Jokinen &#8211; \u00c4\u00e4ni\u00e4 sodasta"},"content":{"rendered":"<p>L\u00e4hes vuosikymmen sitten alkoi niin sanottu arabikev\u00e4t. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011 my\u00f6s syyrialaiset nousivat vastustamaan maan hallinnon ylily\u00f6ntej\u00e4 ja vaatimaan uudistuksia. Viisi vuotta sitten Ven\u00e4j\u00e4n tuki k\u00e4\u00e4nsi sodan kulun Syyrian itsevaltiaan <strong>Ba\u0161ar al-Assadin<\/strong> hallinnon eduksi.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2225\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-08-34.png\" alt=\"\" width=\"604\" height=\"892\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-08-34.png 604w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-08-34-203x300.png 203w\" sizes=\"(max-width: 604px) 100vw, 604px\" \/><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Saana-Maria Jokisen<\/strong> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/aaniasodasta\/\">\u00c4\u00e4ni\u00e4 sodasta &#8211; Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus 2020, 358 s.)<\/a> panee lukijansa kysym\u00e4\u00e4n itselt\u00e4\u00e4n, kuinka voimme antaa kemikaali-iskujen tapahtua, levitt\u00e4\u00e4 salaliittoteorioita ja propagandaa, ja olla samaan aikaan kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tuntemaan my\u00f6t\u00e4tuntoa nykyaikaisen sodan uhreiksi joutuneita kohtaan.<\/p>\n<p>Syyrian johdolle t\u00e4m\u00e4 ei tunnu olevan ongelma. Elokuussa 2017 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa al-Assad totesi Syyrian maksaneen sodasta raskaan hinnan, mutta toisaalta se oli saanut vastineeksi \u201dterveemm\u00e4n ja homogeenisemman yhteiskunnan\u201d.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2226\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-15-42.png\" alt=\"\" width=\"551\" height=\"626\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-15-42.png 551w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-15-42-264x300.png 264w\" sizes=\"(max-width: 551px) 100vw, 551px\" \/><\/p>\n<p>L\u00e4hi-it\u00e4 NYT:<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/lahi-itanyt.fi\/nyt\/saana-maria-jokinen-aania-sodasta-syyrian-tie-vallankumouksesta-suursotaan-gaudeamus-2020\/\">&#8221;<em>Suomalaisen lukijan kannalta oleellisempaa on kuitenkin Syyrian rajojen ulkopuolella k\u00e4yty informaatiosota, jossa ovat korostuneet usein L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4 aiemmin tuntemattomien henkil\u00f6iden n\u00e4kyv\u00e4 rooli sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtion viestimien ristiriitainen ja usein valheellinen uutisointi, jota on vahvistettu sosiaalisessa mediassa. Syyrian hallinnon luomaa narratiivia muun muassa \u00a0siit\u00e4, miten kansannousu oli alun alkaen sunnijihadistien johtama yritys kaataa (monikulttuurinen, legitiimi ja vakautta luova) Syyrian hallinto, on toistettu my\u00f6s Suomessa.&#8221;\u00a0 Turkologi, Lauri Tainio\u00a0<\/em><\/a><\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em>Teos valittiin vuoden 2020 Kanava-palkintokilpailun finalistiksi.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset \">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"2V4yHmy3RY\"><p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/aaniasodasta\/\">Saana-Maria Jokinen: \u00c4\u00e4ni\u00e4 sodasta<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" src=\"https:\/\/www.gaudeamus.fi\/aaniasodasta\/embed\/#?secret=2V4yHmy3RY\" data-secret=\"2V4yHmy3RY\" width=\"500\" height=\"282\" title=\"&#8221;Saana-Maria Jokinen: \u00c4\u00e4ni\u00e4 sodasta&#8221; &#8212; Gaudeamus\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/div>\n<p><strong>Sodat eiv\u00e4t tunne rajoja <\/strong><\/p>\n<p>Ihmiskohtalot \u00a0j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jatkuvan uutisvirran alle. L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n erikoistunut toimittaja asui Damaskoksessa ennen kansannousua ja n\u00e4ki alusta alkaen, miten rauhanomaisina alkaneista protesteista k\u00e4ynnistyi verinen ja pitk\u00e4 sota.<\/p>\n<p>Libanonissa Jokinen todisti, miten maassa, jonka infrastruktuuri oli edelleen pitk\u00e4lti raunioina sis\u00e4llissodan j\u00e4ljilt\u00e4,\u00a0 harva otti pakolaiset avosylin vastaan.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Palestinian refugees attacked by Syrian forces\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/soK-L1v0bcM?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p><strong>\u00a0&#8221;<em>Kaksi ja puoli vuotta kansannousun puhkeamisesta vuonna 2011 maan ulkopuolelle oli jo paennut yli kaksi miljoonaa syyrialaista.&#8221;<\/em> <\/strong><\/p>\n<p>Ilmapommitusten ja taistelujen muuttaessa raunioiksi kortteleita ja kokonaisia kaupunkeja syyrialaisille ei ole j\u00e4\u00e4nyt muuta vaihtoehtoa kuin etsi\u00e4 turvaa naapurimaista.<\/p>\n<p>Melkein puolet Syyrian pakolaisista on Libanonissa. Reilun nelj\u00e4n miljoonan asukkaan maassa, jonka pinta-ala on hieman Uudenmaan maakuntaa suurempi.<\/p>\n<p>&#8221;<em>Vieraanvaraisuutta ei arvatenkaan lis\u00e4nnyt se, ett\u00e4 libanonilaisilla oli viel\u00e4 tuoreessa muistissa Syyrian pitk\u00e4 miehityskausi.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Norjalaisen Fafo-instituutin toukokuussa 2013 libanonilaisten keskuudessa toteuttamaan kyselyyn vastanneista noin puolet piti syyrialaispakolaisten l\u00e4sn\u00e4oloa uhkana maan turvallisuudelle.<\/p>\n<p>Yli nelj\u00e4 viidesosaa vastaajista uskoi syyrialaisten viev\u00e4n libanonilaisilta ty\u00f6paikkoja ja alentavan palkkatasoa.<\/p>\n<p><em>&#8221;Tuntemani syyrialaiset kertoivat paikallisten suhtautuvan heihin v\u00e4lill\u00e4 avoimen vihamielisesti&#8221;, <\/em>Jokinen kirjoittaa.<\/p>\n<p>Jokinen seurasi Beirutissa kaduilla ahertanutta 15-vuotias Ahmedia. T\u00e4m\u00e4 oli perheineen saapunut Libanoniin viisi kuukautta aiemmin <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Daraa\">Deraasta, kaupungista Kaakkois-Syyriassa l\u00e4hell\u00e4 Jordanian rajaa, jota on pidetty yhten\u00e4 sis\u00e4llissodan alkupisteen\u00e4<\/a>. Kaupunkiin v\u00e4kivaltaisuudet olivat tulleet Arabikev\u00e4\u00e4n j\u00e4lkimainingeissa vuonna 2011.<\/p>\n<p><em>&#8221;Koska Ahmedin is\u00e4 oli halvaantunut, vastuu koko yksitoistahenkisen perheen el\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 oli keng\u00e4nkiillottajana ty\u00f6skentelev\u00e4n teinipojan harteilla. Toisin kuin Idris, joka viel\u00e4 Syyriassa asuessaan oli k\u00e4ynyt koulua, Ahmed oli tehnyt t\u00f6it\u00e4 t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4isesti jo viimeiset viisi vuotta.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4osin sunneja olevia syyrialaispakolaisia ei haluttu maahan vakituisesti asumaan, jotta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t olisi horjuttaneet haurasta demografista tasapainoa. Lis\u00e4ksi v\u00e4kiavaltaisuuksien pel\u00e4ttiin levi\u00e4v\u00e4n Libanonin puolelle.<\/p>\n<p><strong><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2231\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-03-54.png\" alt=\"\" width=\"914\" height=\"665\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-03-54.png 914w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-03-54-300x218.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-03-54-768x559.png 768w\" sizes=\"(max-width: 914px) 100vw, 914px\" \/><\/strong><\/p>\n<p>Jokinen muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 arabikev\u00e4tt\u00e4 oli Syyriassa edelt\u00e4nyt 48 vuotta jatkunut poikkeustila. Diktatuurissa seinill\u00e4 oli korvat, ja naapurit antoivat ilmi toisiaan:<\/p>\n<p>\u201d<em>Teoksen tarkoitus on ennen kaikkea antaa \u00e4\u00e4ni syyrialaisille itselleen,\u00a0 ja se kuvaa Syyrian tapahtumia ensisijaisesti Syyrian opposition kannattajien n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Kuten usein ennenkin, me sotaa kaukaa katsovat, odotimme ihan yht\u00e4 paljon kuin monet Jokisen haastattelemat ihmisetkin, diktaattorin kukistuvan siin\u00e4 samassa, kuten oli tapahtunut Libyassa.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8662006\">Mutta vuodet kuluivat eik\u00e4 valta vaihtunut.<\/a> Jokinen p\u00e4\u00e4tti rajata kirjansa konfliktin osalta sodan ensimm\u00e4isiin vuosiin; Jokinen haastatteli ihmisi\u00e4 paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4. Asiantuntijoiden haastatteluita Jokinen teki et\u00e4yhteyksin viel\u00e4 vuonna 2019 .<\/p>\n<p>Tunisiasta Egyptiin levinneen arabikev\u00e4\u00e4n liikehdinn\u00e4n ja kansannousujen j\u00e4lkiselvittely on osoittanut vaikeudet, joihin vallanvaihdos voi johtaa. [ <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Arabikev%C3%A4t\">Kapinointia auttoivat nykyaikainen tiedonv\u00e4litys: matkapuhelimet, televisio ja internet. Arabikev\u00e4t levisi nopeasti maasta toiseen.<\/a> ]<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/ulkomaat\/art-2000006584713.html\">Helsingin Sanomien haastattelussa Jokinen t\u00e4sment\u00e4\u00e4<\/a> rajaustaan sill\u00e4, ett\u00e4 viidess\u00e4 vuodessa kansannousu oli jo muuttunut konfliktiksi, jossa ristesiv\u00e4t siihen sekaantuneiden ulkovaltojen eri intressit sek\u00e4 jihadistien pyrkimykset kalifaattiin.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2221\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-30-kello-21-04-55.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1004\"><\/p>\n<p>Syyriassa k\u00e4vi ajan oloon selv\u00e4ksi, ett\u00e4 sis\u00e4llissodan seurauksena \u00e4\u00e4ri-islamistit saivat l\u00e4pi viestins\u00e4 siit\u00e4, ettei l\u00e4nsimaihin voi luottaa eiv\u00e4tk\u00e4 ne tulisi syyrialaisten avuksi.<\/p>\n<p><strong>Pakolaisilla ei ole vaihtoehtoja<\/strong><\/p>\n<p>Vuosia jatkunut v\u00e4kivalta ajaa ihmiset liikkeelle ja vaikutukset tuntuvat pohjolassa asti. Euroopassa pakolaisten asema ei ole helpottunut. L\u00e4hes puolet syyrialaisista on joutunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa, ja maan ulkopuolelle paennut yli viisi miljoonaa syyrialaista. Pakolaisista noin puolet on lapsia.<\/p>\n<p>Jokinen kirjoittaa, ett\u00e4 arviolta 400\u00a0000 syyrialaista ty\u00f6skenteli Turkissa laittomasti vuoden 2015 loppupuolella. Laittomat pakolaiset altistuivat hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lle, ja syyrialaisille ty\u00f6ntekij\u00f6ille maksettiinkin yleens\u00e4 huomattavasti virallista minimipalkkaa alhaisempaa korvausta.<\/p>\n<p>Kuten Libanonissa, osa paikallisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puolestaan syytti ulkomaalaisia turkkilaisten ty\u00f6paikkojen viemisest\u00e4 ja palkkojen polkemisesta.<\/p>\n<p>Vuodesta 2014 alkaen syyrialaisvanhempien sallittiin rekister\u00f6id\u00e4 lapsensa turkkilaisiin kouluihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monen lapsen ty\u00f6panos tarvittiin kuitenkin perheen el\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 2015 Turkissa oli Human Rights Watchin mukaan yli 400 000 kouluik\u00e4ist\u00e4 syyrialaislasta, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yneet koulua.<\/p>\n<p>Syyrialaispakolaisista ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4\u00e4n Syyrian naapurimaissa on Jokisen mukaan vaarassa tulla &#8211; kuten palestiinalaisista heit\u00e4 ennen &#8211; pysyv\u00e4 mutta vailla virallista statusta ja peruskansalaisoikeuksia oleva ihmisryhm\u00e4, jonka l\u00e4sn\u00e4olo voi tuoda lis\u00e4\u00e4 ep\u00e4vakautta koko L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4\u00e4n konflikti ei synny tyhj\u00e4st\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Tartuin Jokisen kirjaan, koska olen koettanut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin sit\u00e4, millaiseen sotaan Ven\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4tti osallistua avoimesti. Jokisen teos avaa my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 kansainv\u00e4lisen politiikan vaikeaa kysymyst\u00e4. Lyhyesti vuosikymmenien kehityst\u00e4 ei voi selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Osmanien\u00a0 valtakunnan hajottua Syyriasta oli tullut Ranskan protektoraatti, joka itsen\u00e4istyi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen vuonna 1946. Nykyisen johtajan is\u00e4st\u00e4 <strong>Hafez al-Assadista<\/strong> oli tullut sotilasvallankaappauksen j\u00e4lkeen maan johtaja: vuoden 1973 j\u00e4lkeen h\u00e4n kaappasi kaiken vallan itselleen.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2227\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-18-44.png\" alt=\"\" width=\"791\" height=\"561\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-18-44.png 791w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-18-44-300x213.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-13-18-44-768x545.png 768w\" sizes=\"(max-width: 791px) 100vw, 791px\" \/><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on ollut\u00a0 Neuvostoliiton peruja Syyriassa Tartusin tukikohta. Se perustettiin 1970-luvulla.<\/p>\n<p>Tilanteen kiristytty\u00e4 Syyriassa Yhdysvallat piti et\u00e4isyytt\u00e4 yh\u00e4 pahenevaan ja rikollisempia piirteit\u00e4 saaneeseen sotaan. Ven\u00e4j\u00e4 torppasi yhdess\u00e4 Kiinan kanssa YK:n yritykset puuttua Syyrian tilanteeseen.<\/p>\n<p>Kun al-Assadin hallinto oli l\u00e4hell\u00e4 kaatumistaan, Ven\u00e4j\u00e4 toimi. Puheissa korostuivat valmistautumiset \u00e4\u00e4ri-islamisteja vastaan &#8211; <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/voima.fi\/kulttuuriartikkeli\/valtapelia-syyriassa\/\">k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edettiin pommittamalla Syyriassa Assadin hallintoa vastaan k\u00e4yneit\u00e4 kapinallis<\/a>ia.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9223179\">Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ynnisti ilmapommitukset Syyriassa 30. syyskuuta 2015.<\/a><\/p>\n<p>&#8221;<em>Sotilaskohteiden ohella ven\u00e4l\u00e4ish\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t, aivan kuten Syyrian armeijan pommikoneet niit\u00e4 ennen, pommittivat toistuvasti my\u00f6s siviilikohteita, Syyrian hallinnon sotilaallista strategiaa jatkaen. Ven\u00e4j\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t pommittivat usein j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti sairaaloita ja terveyskeskuksia, kuten Amnesty International raportoi maaliskuussa 2016.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/player-v2.yle.fi\/embed.js\">https:\/\/player-v2.yle.fi\/embed.js<\/a><\/p>\n<p>\u201d<em>Siin\u00e4 vaiheessa monet haastattelemani oppositiotaistelijat luopuivat taistelusta, koska he eiv\u00e4t voineet taistella sek\u00e4 Assadia, \u00e4\u00e4ri-islamisteja ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan<\/em>\u201d, Jokinen kertoo Helsingin Sanomissa.<\/p>\n<p><strong>Ent\u00e4 kehen voivat syyrialaiset tukeutua? <\/strong><\/p>\n<p>Jokinen muistuttaa kirjassaan, ett\u00e4 vain harva pakolainen uskaltautuu palaamaan takaisin kotimaahansa niin kauan kun diktatorinen hallinto ja sen mukhabarat-koneisto on vallassa.<\/p>\n<p>Arabian kielen \u00b4kertomista\u00b4 tarkoittavasta verbist\u00e4 juontuva sana viittaa tiedustelupalveluun, joka on Syyriassa, kuten monissa muissakin autoritaarisissa arabivaltioissa olennainen osa hallintoa.<\/p>\n<p>Tiedustelupalveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on Ranskan perint\u00f6\u00e4. Ranskalaisupseerien aikoinaan johtamalla organisaatiolla oli jo nykyisen presidentin is\u00e4n noustessa valtaan pitk\u00e4 historia.<\/p>\n<p><em>\u201dToisin kuin l\u00e4nsimaisissa demokratioissa. joissa tiedustelupalvelut toimivat keskushallinnon palveluksessa ja alaisina, Syyrian kaltaisissa poliisivaltioissa tiedustelupalvelut ovat usein itsess\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Tiedustelupalveluiden johtajat lukeutuvat l\u00e4hes poikkeuksetta n\u00e4iden maiden vaikutusvaltaisimpiin miehiin, ja valtataistelut eri yksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ovat tavallisia.<\/em>\u201d<\/p>\n<p><strong>Virkavallan aiheuttamat tuhot ovat repineet maata<\/strong><\/p>\n<p>Kansannousun ensimm\u00e4isin\u00e4 kuukausina nettikahvilat olivat ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niist\u00e4 l\u00e4hetettiin kuvia mielenosoituksista. Jokisen haastateltava kertoo, ett\u00e4 tiedustelumiesten saapuessa kahvilaan videoiden l\u00e4hett\u00e4miseen tarvittu sivusto suljettiin. Mukhabaratille n\u00e4ytettiin aikuisviihdesivut.<\/p>\n<p><em>\u201dT\u00e4m\u00e4 oli hallinnon mentaliteetti, Khadar hym\u00e4ht\u00e4\u00e4. Tehk\u00e4\u00e4 mit\u00e4 haluatte, katsokaa pornoa ja juokaa alkoholia, kunhan ette ole poliittisesti aktiivisia.\u201d <\/em><\/p>\n<p>Syyrian hallinnolla paljon selvitett\u00e4vi\u00e4 sotarikoksia, jotka ovat toistaiseksi j\u00e4\u00e4neet tuomitsematta.<\/p>\n<p>Jokinen muistuttaa siit\u00e4, miten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 oppositiol\u00e4hteet syyttiv\u00e4t useaan otteeseen viranomaisia kemiallisten aseiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p><em>&#8221;Jo edellisen vuoden kes\u00e4ll\u00e4 Syyrian ulkoministeri\u00f6 oli vahvistanut, ett\u00e4 hallinnolla oli varastossaan kemiallisia aseita. Yhdysvaltojen ulkoministeri\u00f6n edustaja oli todennut maansa uskovan, ett\u00e4 Syyrialla oli hallussaan hermokaasuja ja sinappikaasua. &#8221; <\/em><\/p>\n<p>Syyrian presidentti v\u00e4itti helmikuussa 2015, ettei Syyrian armeijalla ollut hallussaan myrkkytynnyreit\u00e4 ja yritti suorastaan vitsailla aiheella: \u201d<em>Se on v\u00e4h\u00e4n kuin puhuisi keittopadoista. Ei meill\u00e4 ole keittopatoja.<\/em>\u201d<\/p>\n<p><strong>Ven\u00e4j\u00e4 valeuutisten kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Propagandaa on ollut aina. Silti Ven\u00e4j\u00e4 on Syyriassakin saadulla kokemuksella vahvistunut valtiollisena toimijana ja some-ajan v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Paraikaa voimme lukea sek\u00e4 armenialaisen ett\u00e4 Azerbaid\u017eanin Sputnik-uutistoimistojen ylist\u00e4v\u00e4n Vuoristo-Karabahissa sodassa olevien maiden ratkaisuja ainoiksi oikeiksi. Harva tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 molempien uutisten tuottajien yhteinen p\u00e4\u00e4toimittaja on Moskovassa.<\/p>\n<p>Sotaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aina my\u00f6s tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 on kehitt\u00e4nyt sota sodalta kyky\u00e4\u00e4n vaikuttaa yeiseen mielipiteeseen niin kotimaassa kuin ulkomailla.<\/p>\n<p>Jokinen kertaa sit\u00e4, miten valheilla vaikuttaminen eteni vuosien saatossa Syyriassa, jossa vapaaehtoisten, niin sanottujen \u201dvalkokyp\u00e4rien,\u201d maineen tahraaminen alkoi samaan aikaan kun Ven\u00e4j\u00e4 liittyi sotaan Syyrian rinnalla, ja alkoi pommittaa kapinallisten hallussa olevia alueita.<\/p>\n<p>[<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10317284\">Syyrian presidentin al-Assadin tukijat ovat arvostelleet j\u00e4rjest\u00f6\u00e4. My\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 on syytt\u00e4nyt heit\u00e4 muun muassa videoiden v\u00e4\u00e4rent\u00e4misest\u00e4. L\u00e4nsimaissa j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 on kuitenkin ylistetty sankareina, sill\u00e4 he ovat keskittyneet ainoastaan siviilien henkien pelastamiseen<\/a>.\u00a0]<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2235\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-14-19.png\" alt=\"\" width=\"787\" height=\"572\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-14-19.png 787w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-14-19-300x218.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-31-kello-14-14-19-768x558.png 768w\" sizes=\"(max-width: 787px) 100vw, 787px\" \/><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n asemaan p\u00e4\u00e4siv\u00e4t aktivistit ja blogaajat, jotka uskoivat valkokyp\u00e4rien olevan terroristeja.<\/p>\n<p>Vaihtoehtoiset uutiskanavat julistivat kertovansa totuuden. Valheellista tietoa levitettiin my\u00f6s Suomessa. Esimerkiksi Vastavalkea-sivustolla pelastusty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 nimitettiin \u201dhuijareiksi\u201d, joiden yhteydet terroristij\u00e4rjest\u00f6ihin on laajalti dokumentoitu.<\/p>\n<p>Internetiin ladatut videot kertovat, ett\u00e4 my\u00f6s kemiallisia aseita on k\u00e4ytetty Syyriassa, vaikka t\u00e4m\u00e4 kiistet\u00e4\u00e4n jyrk\u00e4sti.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Syria chemical weapons - Sarin gas attack near Damascus? - Truthloader\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/n2GPTqxf8rE?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>Jokinen kirjoittaa, ett\u00e4 Ghoutan sariini-iskussa sai surmansa yli 1400 ihmist\u00e4, joista noin kolmasosa oli lapsia.<\/p>\n<p><em>&#8221;T\u00e4m\u00e4 ei ollut ensimm\u00e4inen kerta; kun kemiallisia aseita ep\u00e4iltiin k\u00e4ytetyn Syyriassa. Esimerkiksi joulukuussa 2012 seitsem\u00e4n ihmisen kerrottiin saaneen surmansa Homsissa sen j\u00e4lkeen, kun hallinnon joukot olivat v\u00e4itetysti ampuneet alueelle jonkinlaista myrkkykaasua<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p>Sariini on syanidia arviolta 26 kertaa tappavampi hermomyrkky, jonka natsihallinnon kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehneet IG Farbenin saksalaistutkijat olivat kehitt\u00e4neet puolivahingossa 1930-luvulla, pyrkiess\u00e4\u00e4n luomaan tehokkaampia hy\u00f6nteisten torjunta-aineita. Mik\u00e4li annos on riitt\u00e4v\u00e4n suuri &#8211; seurauksena on tajunnan menetys ja kuolema.<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4rimm\u00e4isyys tulee iholle <\/strong><\/p>\n<p>Jokisen kirja muistuttaa meid\u00e4n olevan jo tilanteessa, jossa muslimit joutuvat selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa olemassa oloaan maissa, joissa kristinuskolla on valta-asema.<\/p>\n<p><em>&#8221;My\u00f6s vuosien mittaan kohtaamiani syyrialaisia ihmetytti l\u00e4nsimaiden ja kansainv\u00e4lisen median keskittyminen jihadisteihin Syyrian hallinnon ja<\/em><em>\u2029<\/em><em>sen liittolaisten suorittamien rikosten kustannuksella. \u00b4ISIS on pelkk\u00e4 oire. Assadin hallinto on todellinen sairaus. Oireiden sijaan pit\u00e4\u00e4<\/em><em>\u2029<\/em><em>taistella itse sairautta vastaan\u00b4, moni heist\u00e4 sanoi. Syyrialaisten itsens\u00e4 \u00e4\u00e4ni alkoi kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 raportoinnissa taka-alalle. Huomion kiinnittyess\u00e4 yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Syyriaan matkustaneisiin l\u00e4nsimaalaisiin konfliktia ryhdyttiin Euroopassakin tarkastelemaan kansallisen turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.&#8221; <\/em><\/p>\n<p>Minusta Jokinen pohtii aivan oikein sit\u00e4, miten meid\u00e4n on vaikea olla ajattelematta sit\u00e4, kuinka l\u00e4nsimaisesta islamilaisen terrorismin pelosta on tullut niin voimakasta, ett\u00e4 monet ovat valmiita hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n mink\u00e4 tahansa m\u00e4\u00e4r\u00e4n arabi- ja muslimisiviilien kuolemia ja mitk\u00e4 tahansa valtiovallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6kset terrorismia vastaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kamppailun nimiss\u00e4.<\/p>\n<p><em>&#8221;The New York Timesin L\u00e4hi-id\u00e4n kirjeenvaihtaja <strong>Anne Barnard<\/strong> kuvasi vuonna 2017 asetelman nurinkurisuutta: vuosikymmenen aikana, jonka olen viett\u00e4nyt raportoiden sivuteihin kohdistuvasta v\u00e4kivallasta L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, valtioiden suorittamat joukkomurhat ovat usein tuntuneet tekev\u00e4n pienemm\u00e4n vaikutuksen l\u00e4nsimaiseen yleis\u00f6\u00f6n kuin Islamilaisen valtion ja sen al-Qaida-edelt\u00e4jien paljon pienempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 teatraalisesti lavastettuja surmia \u2013 niin kammottavia kuin ne ovatkin.&#8221; <\/em><\/p>\n<p>Samaan aikaan kun maailma on j\u00e4rkyttynyt Ranskassa tapahtuneesta opettajan surmaamisesta, on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 se, ett\u00e4 vaikka kaulankatkomiset ovat raakaa v\u00e4kivaltaa, on \u00e4\u00e4riliikkeit\u00e4 k\u00e4ytetty aina hyv\u00e4ksi my\u00f6s poliittisen vallan saavuttamiseksi.<\/p>\n<p><strong>Toisen terroristi \u2013 jonkun uskonsoturi<\/strong><\/p>\n<p>Ymp\u00e4ri maailman liberaali demokratia tuntui ajautuneen puolustuskannalle autoritaarisuuden ihailun nostaessa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6n pakolaiskriisi ja \u00e4\u00e4ri-islamistisen terrorismin uhka johtivat eri puolilla Eurooppaa populististen, maahanmuuttovastaisten puolueiden ja \u00e4\u00e4rioikeiston vahvistumiseen.<\/p>\n<p>Maahanmuuton vastustuksen kasvaessa asenteet etenkin islaminuskoa ja muslimeita kohtaan ovat kiristyneet laajasti. Tilastotietoa kaivataan ja asenteista pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 selvityksi\u00e4 jatkuvasti.<\/p>\n<p>Vastakkainasettelu ja \u00e4\u00e4ri-islamistien tekem\u00e4t terroriteot nousevat uutisiin yh\u00e4 useammin.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2222\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/46\/2020\/10\/nacc88yttocc88kuva-2020-10-30-kello-21-22-17.png\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1052\"><strong>Ranskan presidentti Emmanuel Macron p\u00e4\u00e4tti toimia m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti.<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>Vain tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 seuraamalla syntynyt nuiva asenne pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta historian jatkumon. Poliittiset ryhmittym\u00e4t vahvistavat k\u00e4rjist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omaa poliittista agendaa. Eik\u00e4 l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa miss\u00e4\u00e4n maassa ole selvitty ongelmitta.<\/p>\n<p>Yhteenvedon omaisessa kirjan viimeisess\u00e4 luvussa &#8211; Kahdesta pahasta pienempi, Jokinen panee muun muassa perussuomalaisten puheenjohtajan <strong>Jussi Halla-aho<\/strong>n (PS) vanhat kirjoitukset oikeaan kehykseen.<\/p>\n<p>Kun nyt syksyll\u00e4 2020 katsoo televisiossa esiintyv\u00e4\u00e4 puoluejohtajaa, t\u00e4m\u00e4n kirjoituksista muistuttelu tuntuu rienaavalta, vaikka blogissaan Halla-aho on vuosien aikana my\u00f6s toivonut \u201dvihervasemmistolaisten naisten\u201d joutuvan maahanmuuttajien raiskaamiksi.<\/p>\n<p>Julkisessa keskustelussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4, jonka vaimentamiseksi pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><strong>J\u00e4it\u00e4 hattuun &#8211; toimittajat<\/strong><\/p>\n<p>Jokinen kuvailee kirjassaan, ett\u00e4 samalla kun \u00e4\u00e4ri-islamistit vahvistivat asemiaan, my\u00f6s konfliktista raportoimisesta oli tullut yh\u00e4 vaarallisempaa.<\/p>\n<p><em>&#8221;Syyrian konfliktista uutisoi alusta alkaen my\u00f6s paljon freelancereita, joista osalla oli vain v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan kokemusta ty\u00f6skentelyst\u00e4 konfliktialueilla. Median murros ja ulkomaiden suuri<\/em><em>\u2029<\/em><em>kiinnostus arabikev\u00e4\u00e4seen tarjosivat kunnianhimoisille nuorille toimittajille houkuttelevan tilaisuuden tehd\u00e4 nime\u00e4\u00e4n tunnetuksi.&#8221; <\/em><\/p>\n<p>Suuretkin lehtitalot maksoivat artikkeleista ja valokuvista yleens\u00e4 hyvin vaatimattomia summia. Jokinen katsoo, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6linja pakotti freelancereita karsimaan turvallisuusj\u00e4rjestelyiss\u00e4\u00e4n ja ottamaan riskej\u00e4, joita he olisivat arvatenkin muuten v\u00e4ltt\u00e4neet.<\/p>\n<p><em>&#8221;Vuoden 2013 kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4 jihadistiryhmien tiedettiin kidnapanneen useita toimittajia ja avustusty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4; ja jo edellisvuonna Syyrian konflikti oli ollut toimittajien kannalta vaarallisin maailmassa<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p>Elokuussa 2014 Committee to Protect Journalists -j\u00e4rjest\u00f6 arvioi, ett\u00e4 ainakin 69 ulkomaalaista toimitta]aa oli saanut surmansa uutisoidessaan konfliktista (todellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli tosin j\u00e4rjest\u00f6n mukaan todenn\u00e4k\u00f6isesti korkeampi, sill\u00e4 yli 80 toimittajaa oli kidnapattu vuoden 2011 j\u00e4lkeen ja heist\u00e4 noin 20 oli yh\u00e4 kadoksissa).<\/p>\n<p>Valtaosa oli kuollut r\u00e4j\u00e4hdyksiss\u00e4 tai j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n ristituleen, ja ainakin kuusi toimittajaa oli tarkoituksellisesti murhattu. Sit\u00e4, kuinka moni paikallinen toimittaja oli menett\u00e4nyt konfliktin aikana henkens\u00e4, ei pystytty edes arvioimaan.<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset aspect-16by9\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"We Walk Together: a Syrian refugee family\u2019s journey to the heart of Europe\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/ubGhzVdnhQw?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n<p>[ Teos perustuu Jokisen laajaan tausta-aineistoon, omakohtaisiin havaintoihin ja oppositioaktivistien sek\u00e4 l\u00e4nsimaisten asiantuntijoiden haastatteluihin.\u00a0 Vapaana toimittajana ty\u00f6skennellyt Jokinen haastatteli Turkissa ja Libanonissa ihmisi\u00e4 vuosina 2011-2014.]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4hes vuosikymmen sitten alkoi niin sanottu arabikev\u00e4t. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011 my\u00f6s syyrialaiset nousivat&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":71,"featured_media":2225,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages\/2216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/users\/71"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2216"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages\/2216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2252,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/pages\/2216\/revisions\/2252"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media\/2225"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/koponen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}